Lue uutinen mobiilisivustolla

Pelaaminen aiheuttaa syvän digitaalisen kuilun sukupolvien välille

16.4.2004 11:11 Lapset haluaisivat pelata tietokoneilla nykyistä selvästi enemmän yhdessä vanhempiensa kanssa, mutta isätä ja äidit eivät halua tulla mukaan, mikä iheuttaa syvän digitaalisen kuilun osapuolten välille, ilmenee tuoreesta Pelien voima ja pelaamisen hallinta -tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan lapsia houkuttaa pelien pariin haasteellisuus, tekeminen ja fantasiamaailmaan uppoutuminen. Pelien väkivalta sen sijaan ei kiinnosta.

Kyseessä on ensimmäinen osatutkimus Tampereen yliopiston hypermedialaboratorion digitaalisten pelien pelaamista tarkastelevassa tutkimuskokonaisuudessa Lapset ja nuoret pelikulttuurien toimijoina (PeTo).

Maailman nopeimmin laajenevalla liiketoimintasektorilla, pelien ja viihteen maailmassa, liikkuvan tutkimuksen keskeisiä tuloksia on havainto syvästä digitaalisesta kuilusta perheenjäsenten kesken, kun tarkastellaan heidän suhdettaan pelaamiseen.

75 prosenttia tutkituista lapsista kertoi pelaavansa pelejä ainakin kerran viikossa. Heidän vanhemmistaan sen sijaan 73 prosenttia kertoi,
ettei itse pidä digitaalisten pelien pelaamisesta lainkaan tai juuri lainkaan.

Vuorovaikutteinen fantasia

Pelien vetovoiman syitä tutkittaessa korostuivat kiinnostavat haasteet ja tekeminen, mutta lisäksi niiden luonne vuorovaikutteisena fantasiana oli lapsille tärkeä.

Monet pelit tarjosivat lapselle luovaa tyydytystä tutkimisen, oppimisen ja rakentamisen muodossa. Pelien sosiaalinen merkitys on myös tutkimuksen valossa tärkeä. Etenkin pojista monet olivat kiinnostuneita "aikuisten peleistä", ja esimerkiksi alle 18-vuotiailta kielletty aikuispeli GTA3 oli korkealla suosikkipeleiksi nimettyjen listalla.

Haastatteluissa lapset kuitenkin kertoivat, että väkivalta sinänsä ei kiinnosta heitä, vaan hyvä ja monipuolinen pelattavuus.

Aikarajoituksia

Tutkimuksessa havaittiin, että nuoret pelaajat ja heidän perheensä ovat kehittäneet useita erilaisia tapoja hallita pelaamista.

Perheen arjessa pelaamiseen liittyvät aikarajoitukset ovat tyypillisiä. Sen sijaan tutkimus osoitti, että lapsilla olisi enemmän kiinnostusta jakaa peliharrastustaan myös sisällöllisesti vanhempiensa kanssa kuin mihin nykyvanhemmilla näyttäisi olevan kiinnostusta tai valmiuksia.

Tutkimuksen perusteella on siis syytä suositella pelejä koskevan mediakasvatuksen tuomista kotien ja koulujen arkipäivään, sekä tutkimukseen perustuvien uusien oppimateriaalien kehittämistä.

PeTo-projektissa tutkitaan pelien merkityksiä lasten ja nuorten elämässä. Tavoitteena on saada tutkittujen 284 10­12-vuotiaan tamperelaislapsen oma ääni ja henkilökohtainen mediasuhde selkeästi esiin.

Kalevi Nikulainen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Accenture haluaa eroon entisistä nokialaisista

• Nokian lausunto Accenturen päätöksestä
• Tällainen on Iron Sky -elokuva
• Selänne välttelee kysymyksiä seuranvaihdosta
• Lumentulo jatkuu Euroopassa – yli 550 kuollut talven pakkasissa