Lue uutinen mobiilisivustolla

Uusin raportti: Yli 90 prosenttia luottaa verkkopankkiin

15.2.2005 13:01 Suomalaisten luottamus internetin palveluiden käyttöön on korkealla. Jopa 90 prosenttia webin käyttäjistä pitää verkkopankkia turvallisena, ilmenee pääministeri Matti Vanhasen johtaman tietoyhteiskuntaneuvosto ensimmäisestä raportista, joka julkistettiin tiistaina.

Seitsemään osa-alueeseen jakautuva raportti on neuvoston tiedotteen mukaan katsaus Suomen tietoyhteiskuntakehityksestä ja sen haasteista. Lisäksi siinä hahmotellaan toimia, joilla haasteisiin voidaan vastata.

Suomi kuuluu raportin mukaan kehittyneimpien maiden joukkoon koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen mittareilla mitattuna. Maassamme on saavutettu poikkeuksellisen hyviä tuloksia koululaisten oppimistuloksilla mitattuna, ja tutkimus- ja tuotekehitykseen suunnatut menot ovat kansainvälisesti verrattuna korkeat.

Julkisen hallinnon sähköisten palvelujen vertailuissa sijoitumme kärkimaiden joukkoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla esimerkiksi eurooppalaisen vertailun mukaan yleislääkärit käyttävät sähköistä potilasrekisteriä yleisimmin Tanskassa (98 %) ja seuraavaksi yleisimmin Suomessa (95 %).

Arki esillä

Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään myös arjessa laajasti. Esimerkiksi internetin käyttäjämäärät ovat kansainvälisesti verrattuna korkeat: 80 prosenttia suomalaisista on joskus käyttänyt webbiä, ja päivittäiskäyttäjiä heistä on noin puolet.

Välitöntä maksamista ja luottokortin käyttöä internetissä ei pidetä yhtä turvallisena kuin verkkopankin käyttöä, mutta myös niissä suomalaisten luottamus on kansainvälisesti verrattuna korkea.

Suomen innovaatiojärjestelmä kuuluu teollisuusmaiden parhaisiin, ja tietotekniikkaa käytetään kansainvälisesti verraten laajalti suomalaisilla työpaikoilla. Esimerkiksi OECD:n vertailun mukaan suomalaisyrityksissä on eniten internetyhteyksiä - seuraavaksi vertailussa tulevat Ruotsi ja Tanska.

Kärjessä myös tulevaisuudessa

Raporttiin sisältyvien tulevaisuudenkuvien mukaan Suomen halutaan olevan kansainvälisen tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä myös tulevaisuudessa. Samalla tietoyhteiskuntaa halutaan rakentaa suomalaisen mallin pohjalta siten, että tietoyhteiskunnan hyödyt tulevat mahdollisimman laajalti yritysten ja kaikkien kansalaisten ulottuville.

Raportissa esitetään, että liiketoiminnan sähköistämisessä saavutetun etumatkan säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi tarvitaan kansalaisvarmenteen laajemmankäyttöönoton tukemista sekä vahvan laajakaistastrategian omaksumista.

Tietoliikenteen ja digitaalisen televisiotoiminnan alueella halutaan viestintämarkkinalain ja yleisradiotoiminnan asemaa koskevien esitysten eteenpäinviemistä, tekijänoikeuksien uudistamista sekä avointen standardien käyttöönoton tukemista eri järjestelmien yhteensopivuuden varmistamiseksi.

Työelämän alueella peruslinjaukseksi painotetaan osaamisen ja innovatiivisuuden vahvistamista sekä näiden vahvuuksien nykyistä parempaa muuttamista työllistäväksi
kasvuksi.

Keskitettyä ohjausta

Julkishallinnon tietoyhteiskuntakehittämisessä yksi uudistamisalue on esimerkiksi valtion tietohallinnon nykyistä keskitetympi ohjaus ja yhdenmukaisempi palvelujen tuottamisen malli. Myös kuntien tulee edelleen lisätä yhteistyötään palvelujen tuottamisessa hallinnon sisäisten synergiaetujen saamiseksi ja asiakaspalvelujen parantamiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun kokeilulain ansiosta on päästy hyviin tuloksiin muun muassa tietojen hallinnassa, ja lakia saumattoman palveluketjun kokeilusta ehdotetaan säädettäväksi pysyväksi. Asiakkaan tiedonsaantia parannetaan muun muassa potilasasiakirja-asetuksen uudistamisella sekä hoitoonpääsyn jonotietojen reaaliaikaisena tiedottamisena asiakkaalle.

Koulutuksen ja tutkimuksen alueella esitetään tasapainoista panostusta innovaatiojärjestelmän kaikkiin osiin perusopetuksesta huippututkimukseen ja uusien ratkaisujen tuotteistamiseen saakka. Opetusalan tieto- ja viestintätekniikan kehittämistä tulee jatkaa, ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä vahvistaa.

Kansalaisvalmiuksien osalta painotetaan koulutusta ja neuvontaa sekä tuotteiden ja palvelujen suunnittelemista sellaisiksi, että mahdollisimman monen kansalaisen kyvyt riittävät niiden käyttöön. Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia voisi tukea esimerkiksi tietoyhteiskunnan kohtaamispaikkojen verkoston kehittämisellä.

Kalevi Nikulainen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan

• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Pohjois-Korean Kim kävi huvipuistossa ja herkistyi
• YK:n turvallisuusneuvosto pikakokoukseen Syyriasta
• Hyvinkään ampumisissa haavoittuneet leikattu – naispoliisi yhä kriittisessä tilassa