Lue uutinen mobiilisivustolla

Kertakäyttösalasana jyrää hst -kortin

Nordean Bo Harald kiittelee valtionvarainministeriön suositusta kahdesta tunnistusmenetelmästä.

7.4.2005 10:32 Pankkitunnukset peittoavat hst-kortin verkkopalveluiden käyttäjän tunnistuksessa mennen tullen. Hst-kortin käyttäjiä viranomaisten tunnistus.fi-palvelussa on alle prosentti.

Tunnistus.fi-palvelu tarjoaa pääsyn viranomaisten verkkopalveluihin. Sen kautta tehdään kuukaudessa tätä nykyä noin 20 000 tunnistusta. Ylivoimaisesti suurin osa näistä tehdään pankkitunnuksilla. Verohallituksen mukaan hst-kortin käyttäjien osuus on noin puolen prosentin luokkaa.

Tunnistus.fi:tä pitää yllä Kansaneläkelaitos, työministeriö ja Verohallituksen Katve-konsortio.

Kansalaiset valitsevat tutun tavan

Nordean varatoimitusjohtajan Bo Haraldin mukaan kertakäyttösalasanat ovat tässä vaiheessa ainoa varteen otettava ja turvallinen vaihtoehto verkkopalvelujen tunnistamismenetelmäksi. Hänen mukaansa kyse on ennen kaikkea käyttäjien valinnasta.

- Virossa yli 260 000 kansalaista jätti viime vuonna veroilmoituksen verkossa. Sähköisen henkilökortin käyttäjiä näistä oli alle promille. Käyttäjät valitsevat pankkitunnistamisen, jos heillä on siihen mahdollisuus, Bo Harald sanoo.

- Tuttua vaihtoehtoa halutaan käyttää niin monessa paikassa kuin mahdollista. Niin tunnistukseen kuin erilaisten sopimusten e-allekirjoituksiin.

Nordea toi kertakäyttösalasanat Ruotsin verkkopankkiin 90-luvun lopulla. Pki-tunnistusta käyttävien asiakkaiden määrä jatkoi nousua 20 000:sta 60 000:een, mutta laski sittemmin noin 30 000 käyttäjään. Samassa ajassa kertakäyttösalasanat keräsivät 1,6 miljoonaa käyttäjää.

VM suosittelee molempia

Bo Haraldin mukaan pankkitunnukset ovat tulleet jäädäkseen sähköisessä asioinnissa. Valtionvarainministeriö puolestaan suosittelee julkisiin palveluihin sekä pankkien tupas-standardin pankkitunnuksia että kansalaisvarmenteisiin perustuvaa tunnistusta. Päätöstä Harald kiittelee viisaaksi.

- Olisi suuri erehdys uskoa yhteen teknologiaan. Suomi menetti monen vuoden etumatkan asiointitottumuksessa mennessään hst-kortin kanssa teknologia edellä. Nyt pitäisi lopettaa jarruttaminen. Onko tarkoitus saada jotain teknologiaa käyttöön vai lisätä kansalaisten sähköistä asiointia?

Pankkitunnisteita käytetään noin sadassa sähköisessä palvelussa ja tunnukset löytyvät jo lähes neljältä miljoonalta suomalaiselta. Tupas-tunnistuksen takana seisovat Nordea, Osuuspankit, paikallisosuuspankit, Sampo Pankki, Säästöpankit, Tapiola Pankki ja Ålandsbanken.

Suppea käyttö tekosyy palvelujen vähäisyydelle

Valtionvarainministeriön erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissasen pitää pankkitunnistuksen käyttöä välttämättömänä, jos sähköistä asiointia halutaan edistää.

- Joku voisi sanoa, että tupas on uhka kansalaisvarmenteille. Minä näen, että ilman tupasta palvelujen levittäminen ei onnistu. Tilanne on sinänsä mielenkiintoinen. Valtio on investoinut hst-korttiin melkoisia summia, eikä se ole oikein ottanut tulta, Rissanen sanoo.

Rissasen mielestä hst-kortin hidasta yleistymistä on perusteetta käytetty tekosyynä julkisen sektorin sähköisten palvelujen vähäisyydelle.

- Julkisella sektorilla on iso joukko palveluita, joihin ei tunnistusta tarvita. Tavallinen ihminen tarvitsee julkisen sektorin palveluita niin harvoin, ettei sen vuoksi hst-korttia tule hankittua.

Mobiilivarmenteessa on varaa kasvulle

Kansalaisvarmenteiden yleistymistä ajaa muutaman pankin, teleoperaattoreiden ja valtion HST-ryhmä. Ryhmä uskoo mobiilivarmenteiden ja pankki- ja luottokorttien emv-sirujen varmenteiden nostavan kansalaisvarmenteiden määrän 1,7 miljoonaan lähivuosina.
Tällä hetkellä valtaosa varmenteista on sähköisissä henkilökorteissa.

Väestörekisterikeskuksen varmenneyksikön johtajan Tapio Aaltosen mukaan henkilökortteja myönnetään noin 30000-40000 kappaletta vuodessa, eikä muutosta näy.

Varmenne tulee simmiin

Suurimmat matkapuhelinoperaattorit ovat päättäneet tarjota sim-kortteja, joihin on istutettu myös hst-varmenne. Pankit eivät aio tarjota emv-sirujen mahdollistamaa varmenteen käyttöä asiakkaiden tunnistuksessa.

Verkkopalveluita, joissa hst-korttia voi käyttää kirjautumiseen, on hieman yli 50. Hst-kortteja on käytössä reilu 60 000 kappaletta.

- Sääli, että kuukausittain tai viikoittain tulevia palveluja on vain muutamia. Määrä on kuitenkin selkeässä kasvussa. Kansalaisvarmennetta hyödyntäviä palveluita on laidasta laitaan, eivätkä ne ole pelkästään hallinnon palveluita, Aaltonen sanoo.

Kansalaisvarmenne on Väestörekisterikeskuksen myöntämä laatuvarmenne, joka perustuu julkisen avaimen menetelmään eli pki-teknologiaan.

- Laatuvarmenteet tulevat käyttöön, koska verkkoturvallisuus ja tietoturva-asiat edellyttävät, että vahvaa tunnistusta on oltava. Vahvuuksia ovat tietoturvataso ja sähköinen allekirjoitus. Laatuvarmenteella tunnistetaan henkilö eikä tilinhaltijaa, Aaltonen selvittää.

Pankkikortti hankala tunnistusvälineenä

Pankkikortteihin varmenteet todennäköisesti tulevat, mutta yleisyys ei takaa niiden käyttöä asioinnissa.

- Asiakkaan tunnistuksessa pki-teknologiaan perustuva kortti on hankala sen vuoksi, että se edellyttäisi kotikoneisiinkin kortinlukijaa, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Pekka Kopra.

Nordean Bo Haraldin mielestä kaikkien toimikorttien ongelma on, etteivät asiakkaat halua käyttää niitä sähköisessä asioinnissa.

- Ruotsissakin varmenne otettu emv-pankkikorttiin, mutta kansalaiset eivät tunnu sitä valitsevan. Emme näe erityisesti imua mobiilivarmenteessakaan, Harald sanoo.

Pki käy viranomaisen tunnistamiseen

Pekka Kopra uskoo, että pki-ratkaisu yleistyy ainakin palvelun tarjoajan tunnistamisessa.

- Puhutaan, että viranomainen tunnistaa kansalaisen, mutta tarvetta on myös viranomaisen tunnistamiselle. Pki on sen verran hyvä teknologia, että se yleistyy. Mutta se on myös sen verran hankaa, että se ei leviä nopeasti, Kopra sanoo.

Jaakko Kuivalainen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Kommentit (2)

0

0

	Nordean Bo Harald kiittelee valtionvarainministeriön suositusta kahdesta tunnistusmenetelmästä.

Pankkitunnukset peittoavat hst-kortin verkkopalveluiden käyttäjän tunnistuksessa mennen tullen. Hst-kortin käyttäjiä viranomaisten tunnistus.fi-palvelussa on alle prosentti.

Taloussanomat

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 15.3.2007 18:40

1

0

Internetistä on helppo imuroida tietoa. Miten voin olla varma, että syöttämäni henkilöturvatunnus ei mene jakeluun koko maailmalle? Imurointiohjelmilla on helppo alkaa kerätä sotuja. Luullakseni tämä on myös yksi erittäin jarruttava tekijä Tupas-tunnistuksen käyttöönotossa.

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 15.3.2007 18:40

Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Uutiset

Saksalaisen teinitytön väitetään olleen kahdeksan vuotta orjana Bosniassa

• Urhea kulkukoira seurasi pyöräilijöitä Kiinasta vuorten yli Tiibetiin
• Marcus Grönholm voitti heti Yhdysvalloissa
• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan