Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Salkku kallis ylläpitää

Keksintö käy pienelle yritykselle kalliiksi

3.5.2005 10:21 Kansainvälisten patenttisalkkujen ylläpitäminen on pikkuyhtiöille jättikustannus - ja elinehto. Kun vyö kiristyy, valuvat pienten yritysten tutkimustyön tulokset raakoina ulkomaille, yrittäjät pelkäävät.

Pienet yritykset pelkäävät teollisoikeuksiensa joukkokuolemaa. Kansainvälisten patenttien ylläpitämisen kustannukset painavat pieniä, jonkin keksinnön ympärille versoneita yrityksiä talousahdinkoon.

- Fakta on, että patenttiperheiden ja -salkkujen kokoaminen on pienille ja keskisuurille yrityksille ongelma. Yksittäisten patenttien hakua rahoittavat Keksintösäätiö ja Tekes, mutta kansainvälisen patenttisuojauksen kustannukset ovat kovat. Kulut juoksevat jo ennenkuin patenttiperhe on koossa ja tuotteen voi kaupallistaa, Finn-Medi Tutkimuksen toimitusjohtaja Matti Eskola sanoo Taloussanomissa.

Finn-Medi on kehitysyhtiö, joka vetää Tampereen terveys- ja bioteknologian osaamiskeskittymää.

Patentti parissa vuodessa

Suomessa patentin saa kahdessa ja puolessa vuodessa. Kansainvälinen patentointi onkin ongelma: Patentti- ja rekisterihallituksen patentti- ja innovaatiolinjan johtaja Pekka Launis arvioi, että tämä maksaa jo alkuvuosinaan jopa 50 000 euroa. Euroopan patenttiviraston käsittely kestää viisi vuotta.

Patenttien vuosimaksut riippuvat niiden laajuudesta ja siitä, monessako maassa keksintö on suojattu.

Ruotsissa huhtikuun uutisiin nousi Svenskt Näringslivin kysely, jonka mukaan pienistä ruotsalaisyrityksistä yli 70 prosenttia piti patentointia liian kalliina ja yli 80 prosenttia mahdollisuuksiaan puolustaa teollisoikeuksiaan heikkona.

Jos oikeuksia ei kunnioiteta, pihtaavat pienet yritykset keksintöjensä kaupallistamista.

Suomessa Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara on huolestunut pk-yritysten tutkimustoiminnan heikkenemisestä.

Jotenkin omaisuudesta pitäisi pitää kiinni.

Bioalan krapula riepoo

- Esimerkiksi bioalan rahoituskrapulan takia on riski, että alan patentteja lopetetaan hätäisesti todella paljon. Uudelle toimialalle on luotu pohja yhteiskunnan investoinneilla, nyt pitäisi pitää kehitetty patenttipääoma hengissä. Tekes ja Keksintösäätiö tekevät asian eteen työtä, mutta resurssit eivät ehkä riitä, yrittäjä ja tutkija Juhani Saarinen sanoo.

Saarisen yhtiö, helsinkiläinen Glykos Finland, näyttäisi valinneen hyvän tien: yhtiö tekee tuotekehitystä alusta asti asiakkaidensa kanssa. Patenttien ylläpitämisen 200 000 euron vuosikustannukset yhtiö maksaa kassavirrallaan.

- Yhtiö on toiminut vuoden, mutta patenttisalkku on massiivinen. Usein on parempi lähteä kaupallistamaan hankkeita jo keksintövaiheessa, jotta asiakas voi olla mukana koko tuotekehityksen ajan.

Patenttien yhteisomistus asiakkaan kanssa sitoo suuren kumppanin oikeuksien puolustamiseen.

- Suomessa on haluttu viedä tuotekehitys ennen kaupallistamista faasi kakkoseen, perusteena hyvä tuotto-odotus. Mutta Suomesta ei löydy pääomaa toteuttaa tällaista strategiaa edes kymmenen biotekniikkayhtiön kanssa, Saarinen sanoo.

Faasi kaksi tarkoittaa kliinisten tutkimusten toista vaihetta.

Vaikka pieni teknologiayritys olisi valmis myymään osan osaamisestaan suuremmalle kumppanille, ei sekään käy äkkiä.

- Patenttilisenssin kaupan solmiminen kestää vuoden kaksi.

Glykos kehittää bioaktiivisia hiilihydraattimolekyylejä, joita käytetään esimerkiksi syövän ja erilaisten infektioiden hoidossa sekä funktionaalisissa elintarvikkeissa.

Aikaa kuluu

Aikaa kuluu myös FIT Biotechillä, jolla on työn alla rokote hi-virukseen. Tamperelaisen, rokotteita kehittävän yhtiön toimitusjohtaja Kalevi Reijonen näkee patentoinnin ongelmana rahapulan lisäksi osaamispulan.

- Koulutuksellista tarvetta on siinä, miten patentointi tehdään, mitä kannattaa suojata, miten selvitetään mitä muut ovat tehneet alueella, Reijonen luettelee.

- Ja rahoittajien olisi tiedettävä, mitä ne ruokkivat. Tässä Suomen järjestelmä heikosti kehittynyt: esimerkiksi bioyhtiöiden rahoittajilla ei ole ollut kykyä arvioida yhtiöiden tieteellistä puolta, keksinnön markkina-arvoa ja kilpailuasemaa.

FIT Biotechillä on sen perusteknologian, geenivektorin, ympärille rakennettu patenttiperhe.

- Ei se perhe taivaita syleile. Emme ole suojanneet kaikkea keksinnön ympärillä, pitkälti taloudellisista syistä. Kun yhtiö kulkee kuolemanlaaksossa, on valittava. Monelta yritykseltä jää keksintöjen suojaaminen liian heikoksi, Reijonen uskoo.

Oman patentti-insinöörin palkkaaminenkin olisi turhan tyyristä. Siksi pienet yritykset käyttävät patenttitoimistoja.

Suomi myy tukkeja

Suomi myy yhä tukkeja eikä huonekaluja, Kari Ullakko huokaa.

- Innovaatiot myydään ulkomaille raakoina, hän sanoo. Kehittäminen ja kaupallistaminen liukuvat ulkomaisille yhtiöille.

Ullakko käynnisti yrityksensä, Adaptamatin, vajaat kymmenen vuotta sitten. Yrityksen ydin on Ullakon löytämä ilmiö, jossa erikoismateriaali muuttaa magneettikentässä muotoaan jopa kymmenen prosenttia. Materiaali sopii koneisiin autoista ompelukoneisiin, sillä se tuottaa liikettä.

- Kun aloitimme, minulle sanottiin, että kestää 20 vuotta että tästä tulee kunnon liiketoimintaa. Nyt olemme puolessa välissä. Koko ajan juoksevat patenttikulut, 50 000 euroa vuodessa, Ullakko sanoo.

Hän kehottaa yrittäjiä punnitsemaan jatkuvasti patenttiensa tärkeyttä ja kustannuksia.

- Joskus julkisuuskin on hyvä vaihtoehto, sillä silloin ei keksintöä pysty kukaan muukaan omimaan. Keksinnön voi julkaista vaikkapa jossain saamenkielisessä julkaisussa, Ullakko sanailee.

- Kulujen hallinnassa täytyy olla uskallusta lopettaa patentin ylläpitäminen. Keksijä rakastaa keksintöään, mutta jos asiakasta ei näy, täytyy olla rohkeutta vain lopettaa, lisää Glykosin Saarinen.


Jutun kirjoitti: Anna Ruohonen

Anna Ruohonen

Mainitut yritykset

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday


Kolme vuotta sitten

USA:n ilmailulaitoksen palvelin murrettiin

11.02.2009 Yhdysvaltain ilmailulaitos Federal Aviation Administration kertoo, että sen tietojärjestelmiin murtauduttiin viime viikolla. Seurauksena 45 000:n hengen tietoturva on vaarantunut.

.