Lue uutinen mobiilisivustolla

Älä luota Wikipediaan

Wikipediassa on paljon tietoa, mutta voiko siihen luottaa?

2.12.2005 08:30 Kaikkien vapaasti muokattavissa oleva nettitietosanakirja Wikipedia on huippusuosittu tiedonhakupaikka. Sen tietoon kannattaa suhtautua kuitenkin suurella epäluulolla.

Englantilainen sanomalehti Guardian testautti hiljattain avoimen ohjelmakehityksen idealla toimivan nettitietosanakirjan Wikipedian artikkeleita asiantuntijoilla. Nämä totesivat jotkut artikkelit luokattoman kehnoiksi.

Wikipedia vastasi kritiikkiin listaamalla Ensyklopedia Britannicasta löytyviä virheitä, jotka on korjattu Wikipediasta. Wikipedian perustaja Jimmy Wales on kuitenkin myöntänyt, että jotkut Wikipedian artikkeleista ovat surkeita.

Teimme ITviikossa saman testin suomenkielisen Wikipedian artikkeleille. Pyysimme eri alueiden asiantuntijoita arvioimaan valitsemiamme hakusanoja asteikolla 1 – 10.

Kommentit olivat yhteneviä. Wikipediaan ei kannata luottaa, tai ainakin sen tieto kannattaa tarkistaa luotettavammasta lähteestä, ennen kuin sitä käyttää totuutena.

Yksi asiantuntijoistamme, Jukka Relander filosofoi näin.

– Wikipedia on kiinnostava, oireellinen ja ongelmallinen ilmiö. Sen äärellä kysyy väkisinkin, mihin tietoon voi luottaa, kuka on sen taustalla ja mikä on intressi. Sen tieto on, vaikka käsite tuntuisi jääneen muodista, postmodernia par excellence: se ei ole minkään keskitetyn auktoriteetin vahvistamaa, vaan jonkinlaisen elävän prosessin tulos, joka syntyy ja elää verkostossa.

Ja jatkaa:

– Samalla ilmiö on kiehtova. Voidaan toki olettaa, että virheet korjaantuvat pikku hiljaa; että kollektiivinen tieto puristuu virtuaaliseksi timantiksi. Näkee ken elää.

Luin artikkelin, joka oli aika hirveä. Olisin toivonut voivani antaa sille paremman arvosanan, mutta aivan yksinkertaisiinkin tietosanakirjoihin verrattuna se ei ansaitse parempaa numeroa kuin ykkösen.

Hakusana "?islam"? on kutakuinkin kelvoton. Sen päävikoina ovat tiedon satunnaisuus, artikkelin hajanaisuus ja ala-arvoinen tyyli. Esimerkiksi Suomen tataareista kerrotaan kaksi faktaa, joista toinen on se, että heille annettiin talvi- ja jatkosodissa vapaapäiviä. Mikä on tämän tiedon relevanssi?

Otsikon "?historia"? alta löytyy lähinnä pari opillista huomiota, ja historiaa löytyy pikemminkin otsikon "?Islamilainen ihannevaltio"? alta. Tyylillisistä heikkouksista käy esimerkkinä lause "hallinnon tehtävä on taipunut merkitsemään olosuhteita". Mitä tämä tarkoittaa?

Lisäksi mukana on paljon lipsahduksia. Artikkelissa sanotaan muun muassa, että Muhammedille ei ollut yhtä selkeää johtajaa, kun pitäisi olla seuraajaa. Siitä löytyy käännösvirheitä, puhutaan ensin "druzelaisista" (engl. Druzes), ja jatkossa oikein druuseista. Hasan al-Bannan pitäisi olla al-Banna.

Valitettavasti on todettava, että ainakin tämä artikkeli on täysin käyttökelvoton. Englanninkielinen artikkeli on parempi, muttei sekään kovin hyvä eikä kykene kilpailemaan tietosanakirjojen kanssa.

Arvioijana Jaakko Hämeen-Anttila, joka on Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori.

Suomenkielinen Espoo-artikkeli on kuivakka ja tekninen ja tuntuu ammentavan tietonsa kaupungin virallisesta informaatiosta. Aluekeskukset saavat kokonaisuudesta kohtuuttomasti tilaa, ja kaupungin sinällään mielenkiintoiseen historiaan ei edes viitata.

Faktat tuntuisivat olevan kohdallaan, vaikka väkiluku heittääkin englanninkielisillä sivuilla ilmoitetusta.

Englanninkielisen Wikipedian Espoo-artikkeli on omalla tavallaan sekä suppeampi että kattavampi kertoessaan pienemmässä tilassa myös historiasta ja kaupungin muotoutumisesta jotain. Tyylillisestikin englanninkielinen versio vaikuttaa paremmalta.

Arvioijana Jukka Relander, joka on helsinkiläinen historioitsija ja kirjailija. Hän on toimittanut yhdessä Tuomas Nevanlinnan kanssa teoksen Espoo - totuus Suomesta.

Suomen presidentti: arvosana 6 1/2

Minun sukupolveni odottaa, että tietosanakirjatieto on hyvin täsmällistä ja oleellista. Wikipedian artikkelissa näin ei ole.

Sanotaan esimerkiksi, että presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa. Siitä puuttuu oleellinen lisäys, että yhteistoiminnassa hallituksen kanssa.

Lisäksi tässä sanotaan, että presidentin toimikaudet on rajattu kahteen, vaikka täsmällistä olisi sanoa, että rajattu kahteen perättäiseen.

Väärää tietoa annetaan, kun jutussa kerrotaan, että presidentin valtaoikeuksia hallituksen muodostamisessa ja eduskunnan hajottamisessa olisi rajattu vasta uudessa perustuslain kokonaisuudistuksessa vuodesta 2000 lähtien. Tosiasiassa presidentin oikeutta rajattiin jo 1990-luvulla.

Artikkelin arvioi Ben Zyskowicz, joka on juristi ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Artikkelissa ei ole varsinaisia virheitä, mutta epätarkkuuksia. Se perustuu varsin ylimalkaiseen käsitykseen Kilvestä. Amatöörityötä, ei asiantuntijan kynästä.

Kilpeä ei osata sijoittaa Suomen kirjallisuushistorian tai kirjallisten virtausten kontekstiin. Teoksista ei saa kunnon käsitystä ja Kilven kieltä luonnehditaan yleismitäänsanomattomilla määreillä.

Outoa (ja väärin arvottavaa) on, että Kansallista itsetutkistelua -teoksesta mainitaan vain, että siinä on nähty äärioikeistolaisia tai fasistisia piirteitä: Kilpi vastusti lehdistössä esimerkiksi Akateemista Karjala-seuraa ja artikkelin näkemykset teoksesta eivät ole perusteltuja.

Pirjo Lyytikäinen on Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitoksen professori, joka on väitellyt Volter Kilven teoksesta Alastalon salissa -teoksesta.

Wikipedia on verkossa päivittyvä, valtavan laaja tietosanakirja, johon kuka tahansa voi tehdä korjauksia tai lisäyksiä. Tavoitteena on, että Wikipedian tieto lisääntyisi ja jalostuisi entistä virheettömämmäksi tällaisen self-healing-menetelmän kautta.

Taustalla on ohjelmistosuunnittelusta tuttu avoimen lähdekoodin ideologia. Ylläpitäjät valvovat prosessia ja puuttuvat siihen tarvittaessa. He merkkaavat arveluttavia sivuja varoituksilla, ja kaikkein ongelmallisimmat sivut poistetaan.

Englanninkielinen Wikipedia perustettiin 2001, ja siinä on jo yli 800 000 artikkelia. Vuonna 2002 perustetussa suomenkielisessä Wikipediassa on lähes 40 000 artikkelia ja 27 ylläpitäjää.

Wikipedian laajuuden ymmärtää, kun sitä vertaa yhteen maailman arvostetuimmista tietosanakirjoista, Encyclopedia Britannicaan. Sen vuoden 2004 online-versio sisälsi "?vain"? 120 000 artikkelia, ja kuukausittainen käyttöhinta oli noin 12 dollaria. Sen paperiversiossa on 65 000 artikkelia, se koostuu 32 niteestä ja maksaa 1400 dollaria.

Kaikki muutkin tietosanakirjabisneksessä ovat jo ajat sitten siirtyneet sähköiseen muotoon. Uusinta uutta on paperilla kolmikymmenniteisen ensyklopedian pakkaaminen tulitikkurasian kokoiselle usb-muistitikulle. Näin on tehnyt muun muassa saksalainen Brockhaus-ensyklopedia.

Mari Flink toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Tutkinta valmis: Aueria epäillään raskaista rikoksista

• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa
• Piraattisopimuksen vastaisiin mielenosoituksiin odotetaan tuhansia
• Tutkimus: Autismin takana ovat perimän vauriot