Lue uutinen mobiilisivustolla

Verkkosanakirja Wikipedia viisi vuotta

15.1.2006 07:07 Viisi vuotta sitten 15. päivänä tammikuuta vuonna 2001 amerikkalaiset Adam Wales ja Larry Sanger perustivat "vapaan ensyklopedian", Wikipedian. Taapertaja on noussut nopeasti tietosanakirjojen raskaaseen sarjaan. Mitä parhaimmat onnentoivotukset 5. "Wikipedia Dayn" kunniaksi!

Harvaa viisivuotiasta on siunattu jo niin suurella tieto- ja ystävämäärällä kuin vapaata verkkosanakirjaa Wikipediaa. Sen avustajat, wikit parantelevat sitä koko ajan verkossa yli 100 kielellä, ja ovat jo julkaisseet siinä esimerkiksi englanniksi 850 000, saksaksi 300 000 ja suomeksi 45 000 artikkelia.

Wikipedia on Linuxin sukulaisia, joka uskoo avoimen ja kannustavan yhteistoiminnan voimaan. Sen kilttinä takapiruna toimii St. Petersburgissa Floridassa päämajaa pitävä Wikimedia-säätiö ja sen rinnalle on kasvanut jo koko joukko sisaruksiakin - Wiktionary, Wikiquote, Wikibooks (joihin kuuluvat myös Wikijunior and Wikiversity), Wikisource, In Memoriam 9/11, Wikimedia Commons, Wikispecies sekä Wikinews.

Verkkosanakirjan voimana on sen valtava, maailmanlaajuinen ja usein myös hyvin asiantunteva avustajajoukko. Tätä on kuitenkin jatkuvasti epäilty myös sen heikkoudeksi - ja jopa hautaajaksi, kun avoimen verkkoyhteistyön paratiisi päästää aina tykönsä myös petollisia käärmeitä. Wiki-yhteisö taas vakuuttanut, että se kykenee nopeasti havaitsemaan vilpin ja korjaamaan virheelliset tiedot.

Hankkeen uskottavuus on myös aika-ajoittain kärsinyt kiusallista huomiota herättäneistä vilpillisistä tekstipanostuksista - tunnetuimpina tapauksina jenkkijournalistin John Seigenthalerin väärennetty elämäkerta ja viimeksi zürichiläisen atk-professorin ennenaikaisesti ilmoitettu kuolema. Ne ovat pakottaneet wiki-yhteisöä paikka paikoin tiukentamaan jäsentensä kontrollia - mutta eivät silti lopettamaan itse kunkin rohkaisemista kantamaan omaa korteaan kekoon.

Kaikista skandaaleistaan huolimatta Wikipedia-hanke on päässyt myös erittäin kunnioitettavaan asemaan - eikä kenenkään kannata enää jättää sitä käyttämättä tai vähintäänkin tarkistamatta tiedonhaussaan. Viime vuoden lopulla Nature-lehden testissä se arvioitiin jo lähes yhtä luotettavaksi kuin hyvin arvostettu ja kunnioitettu Encyclopedia Britannica.

Wikipedia on ollut myös kova haaste suurille tietosanakirjojen kustantajille - vastaavalla tavalla kuin esikuvana toiminut Linux-hanke Microsoftille - patistelemalla niitä parantamaan omaa esiintymistään ja luotettavuuttaan. Tätä on arvostanut myös Britannican entinen päätoimittaja Robert McHenry, joka on verrannut Wikipediaa julkiseen vessaan.

Se voi olla likainen, mutta siksi siihen nähden osataan olla varovaisia. Kiiltäväpintaisista paikoista taas ei tiedä, kuka niissä on juuri pistäytynyt mitäkin levittämässä, ja siksi niissä kävijä voi helposti heittäytyä väärään turvallisuudentunteeseen.

Jussi Tuormaa toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Obama perääntyi ehkäisykiistassa

• Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi
• Kreikan pääministeri varoitti maksukyvyttömyyden johtavan kaaokseen
• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa