Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
It-intensiivisyys kannattaa

Etla: Oulun ja Salon alueilla eniten kasvupotentiaalia

Oulun vilinälle on luvassa kasvua.

8.2.2006 08:33 Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos Etla kertoo tuoreessa raportissaan, että Suomen seutukunnista Oululla ja Salolla on paras kasvukilpailukyky. Pienilläkin seutukunnilla on Etlan mukaan mahdollisuus menestyä juuri tietotekniikan avulla.

Etlan mukaan Suomen kymmenen kilpailukykyisintä seutukuntaa ovat Helsinki, Tampere, Oulu, Vaasa, Turku, Jyväskylä, Porvoo, Varkaus, Turunmaa ja Salo.

It-intensiiviset Oulu ja Salo nousevat kärkeen kasvukilpailukykyindeksissä, jossa kilpailukyvyn osatekijöitä painotetaan sen mukaan, miten ne ovat menneisyydessä selittäneet kasvua.

Kokonaistuottavuuden kasvu on ollut ripeintä Helsingin alueella ja etenkin Espoossa, mitä selittää Etlan mukaan osaamispääoma, joka on keskittynyt eteläiseen Suomeen, etenkin suur-Helsingin alueelle. Suur-Helsingin alueella osaamispääoman selittämä kasvu on lähes kymmenyksen nopeampaa kuin muualla keskimäärin.

Helsingin alueelta osaamispääomavaltaisin alue jatkuu radanvartta Tampereen suuntaan. Sen sijaan tutkimus- ja kehitysintensiivinen alue jatkuu Helsingistä Lahden kautta Jyväskylän suuntaan.

Pohjois-Savossa potentiaalia

Itäinen Suomi luottaa menestyvillä alueilla insinöörityöhön sekä tutkimus- ja kehitysinvestointeihin. Lisäksi monet yritykset toimivat alihankkijoina.

Tulevaisuudessa hyvät kilpailuedellytykset on esimerkiksi Pohjois-Savolla ja Varkauden alueella. Varkaudessa yritysten liikevaihdon kasvu ei ole ollut nopeaa viime vuosina, mutta hyvä kilpailukyky tarjoaa kasvupotentiaalia tulevaisuudessa.

Itäisessä Suomessa on myös monia alueita, joilla teollisuutta on vain vähän. Tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ja uusien teollisuusklustereiden luominen ovat avain kasvuun tulevaisuudessa. Tosin menestyvillä alueilla, kuten Pohjois-Savossa, myös palvelualan kasvu on ollut nopeaa.

"Länsisuomalaista innovointia tuettava"

Läntinen Suomi, johon Etlan raportissa on laskettu Pohjanmaa ja Oulun alue, nojaa innovatiivisuuteen. Vaasaa ja Oulua lukuun ottamatta alueen koulutustaso ei välttämättä ole korkea, mutta alueella on erikokoisia osaamisvaltaisia yrityksiä. Alueen innovoimista on Etlan mukaan edelleen tuettava.

Alueen nuori työvoima on hakeutunut alueellisiin keskuksiin. Työvoimaa on riittävästi alueellisissa keskuksissa, muttei välttämättä niitä ympäröivillä alueilla ja muualla. Ympäröivillä alueilla ongelmana on erityisesti väestön ikääntyminen.

Tekes tukee, mutta työllisyys ei paljon parane

Tekesin tuet ovat lisänneet pienten ja keskisuurten yritysten sekä toimialojen huippuyritysten tuottavuuden kasvua, mutta niillä on Etlan mukaan vähäinen merkitys työllisyydelle.

Julkiset tutkimus- ja kehitystuet pyritään kohdentamaan kaikista innovatiivisimmille yrityksille. Tämä tavoite toteutuu tutkimuksen mukaan hyvin. Tukien merkitys on merkittävämpi yrityksissä, jotka ovat lähellä alansa huippua. Pienet ja keskisuuret yritykset, joiden koko on alle 250 työntekijää, näyttävät myös hyötyvän tuista eniten.

Suurille yrityksille tuilla ei välttämättä ole samaa merkitystä. Niiden saamat tuet on usein sidottu pitkäaikaisiin projekteihin ja yhteistyöhön pienten yritysten kanssa, jolloin välitöntä tuottavuuden kasvua ei ole odotettavissakaan.

Mittarissa 20 osatekijää

Seutukuntien kilpailukykyä on Etlan tutkimuspäällikön Hannu Piekkolan tutkimuksessa arvioitu 20 osatekijällä, joista on laskettu sekä kilpailukykyindeksi että kasvukilpailukykyindeksi.

Indeksien yksi osatekijä on huippuosaaminen, jossa seutukunnan yritysten osaaminen on suhteutettu saman toimialan yritysten keskimääräiseen osaamiseen. Muita kilpailukyvyn tärkeitä osatekijöitä ovat seutukunnan innovatiivisuus, osaamisen kasautuminen sekä seutukunnan saavutettavuus, johon vaikuttavat muun muassa liikenneyhteydet.

Kasvukilpailukykyindeksi vaihtelee seutukuntien välillä varsin paljon ja siksi se selittää tulevaa kasvua paremmin kuin kilpailukykyindeksi, jossa koulutetun työvoiman kasautuminen asutuskeskuksiin selittää suuren osan kilpailukyvyn vaihtelusta, selvittää Piekkola.

Jutun kirjoitti: Markku Reiss

Markku Reiss

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

DNA:n latausliittymä säilyttää vanhan numeron

28.05.2007 DNA tuo mobiilimarkkinoille liittymäsopimuksellisen lataus- eli prepaid-liittymän, dna Arvon. Liittymäsopimuksellinen latausliittymä mahdollistaa numeronsiirron muilta operaattoreilta, sillä dna Arvoon voi vaihtaa ja säilyttää samalla vanhan puhelinnumeron.


Kolme vuotta sitten

Elisa kaupallistaa Nokia Messaging -sähköpostin

28.05.2009 Elisa alkaa ensimmäisenä operaattorina Suomessa tarjota Nokia Messaging -sähköpostisovellusta maksullisena. Tähän asti Nokia on tarjonnut Messaging-sovellustaan kokeiltavaksi ilmaiseksi.

.