Tämä on uusi askel sähkön säästämiseksi ja kaukaa toimitettavan sähkön tekemiseksi epäedullisemmaksi. Etäluettavan mittarin maksaa sähkön kuluttaja, kukapa muu sen maksaisi. Tämä merkitsee sitä että sähkö on entistä kalliimpaa erityisesti pienkuluttajalle joka useimmiten on kaukana sähköä tuottavasta voimalasta. Kallistuva sähkö merkitsee pienentyvää kulutusta. Pienentyvä kulutus puolestaan merkitsee sitä että sähköyhtiöiden on jaettava omat yleiskustannuksensa vähenevälle kWh määrälle mikä myös nostaa sähkön yksikköhintaa. Nouseva sähkön hinta tekee sähkön tuotannon kannattavaksi yhä pienemmissä tuotantoyksiköissä. Tiedetään että sähkön jakelussa suurista tuotantoyksiköistä kuluttajalle syntyy siirtohäviöinä noin 8% tai jopa enemmän. On siis vähitellen syntymässä tilanne jolloin sähkö kannattaakin tuottaa siellä missä sitä tarvitaan, erityisesti Suomessa missä sähkön tuotannossa syntyvä hukkalämpö voidaan täysin hyödyntää. Sähkö voidaan tuottaa bioenergialla (esim. pelleteillä) toimivalla Stirling moottorilla, tuuli- ja aurikovoimalla ja/tai plus pienellä kulutusyksikkökohtaisella dieselgeneraattorilla josta hukkaenergia jäähdytysveden kautta viedään lämmitykseen ja säteily plus pakaasulämmöt imetään lämpöpumpun kautta myös lämmitykseen kovimman pakkaskauden aikana. Tällä tavoin päästään tehokkaampaan, edullisempaan, puhtaampaan ja varmempaan sähkön tuotantoon tekemällä sähkö siellä missä sähköä tarvitaan. Paljon sähköä kuluttavan teollisuuden tulisi sijaita siellä missä on paljon sähköä saatavissa, siis sastevapaiden atomivoimaloiden ja vesivoimaloiden läheisyydessä.
Eniten saastuttava hiilen polttoon perustuva sähkön ja kaukolämmön tuotanto kaupungeissa suurine hävikkeineen pitäisi ottaa uudelleen tarkasteltavaksi