Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Viihdeteollisuus kiinnostunut järjestelmästä markkinoinnin vuoksi

Artisteille CC-lisensointi ei ole aivan yksinkertaista

10.7.2006 09:23 Perinteisessä tekijänoikeudessa luoja tai levittäjä on varannut itselleen kaikki oikeudet teokseen. Joustamaton järjestelmä johtaa helposti kiistoihin kuluttajien kanssa.

Yhä useammat musiikin-, elokuvan- ja tekstintekijät ovat ryhtyneet käyttämään Creative Commons -lisenssejä, joilla he luovuttavat osia teoksistaan muiden käytettäviksi.

CC-lisenssit eli -luvat kehitteli 2000-luvun alussa yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston oikeustieteen professori Lawrence Lessig, jonka mukaan perinteiset tekijänoikeudet rajoittavat internet-aikana luovuutta liikaa.

Liike sai uutta vauhtia viime kuun lopussa Rio de Janeirossa pidetystä seminaarista. Kokousta tukenut Brasilian kulttuuriministeri ja menestynyt lauluntekijä Gilberto Gil kertoi rekisteröineensä yli neljäsataa kappalettaan CC-järjestelmään.

Brasilian hallitus ilmoitti myös avaavansa valtiollisen uutistoimiston teksti- ja kuva-arkistot muiden käytettäväksi. Myös Britannian yleisradio BBC muokkaa nyt arkistonsa käyttäjälisenssit CC-mallin mukaan.

Ohjelmistotalo Microsoft puolestaan julkisti kesäkuussa Windows Officeen lisäohjelman, jolla käyttäjä voi liittää CC-lisenssin esimerkiksi PowerPoint-esityksiin tai Word-asiakirjoihin.

Suomi on ollut yksi Creative Commonsin edelläkävijöistä. Järjestelmä käännettiin Suomen oloihin sopivaksi 2004. Tunnetuin suomalainen CC-lisenssillä toimiva teos on Star Wreck -elokuva, jota on ladattu internetistä miljoonia kappaleita. Muita järjestelmän käyttäjiä ovat esimerkiksi tietokirjailija Petteri Järvinen ja kirjailija Henrik Ingo.

Tekijänoikeuden suojaaman teoksen (esimerkiksi valokuvan, musiikkikappaleen tai vaikka lehtijutun) tekijällä on periaatteessa kaksi päävaihtoehtoa: hän voi luopua tekijänoikeuksistaan ja luovuttaa teoksen vapaasti kaikkien käytettäväksi tai säilyttää kaikki oikeudet teokseensa.

Creative Commons tarjoaa ääripäiden väliin muitakin vaihtoehtoja. Valokuvaaja voi esimerkiksi liittää otokseensa lisenssin, joka antaa kaikille oikeuden kopioida, jakaa ja esittää kuvaa sillä ehdolla, että kuvaajan nimi mainitaan.

Valokuvaaja voi laskea, että hän markkinoi itseään mahdollisille asiakkaille vapauttamalla osan kuvistaan tällaisella Nimi mainitaan -lisenssillä.

Samoin esimerkiksi musiikintekijä voi markkinoida uutta albumiaan antamalla osan levyn kappaleista yleiseen käyttöön.

Toinen mahdollisuus on varustaa valokuva Ei kaupalliseen käyttöön -lisenssillä.

Tämä tarkoittaa, että kuvaa saa kopioida, jakaa ja muokata kuvaa vain muussa kuin kaupallisessa tarkoituksessa.

Kolmas esimerkki on lisenssi, jolla varustettua valokuvaa saa vapaasti kopioida, jakaa ja esittää, mutta sitä ei saa esimerkiksi rajata tai muokata ilman tekijän eri lupaa.

Artisteja ja teollisuutta edustavat tekijänoikeusjärjestöt suhtautuvat CC-lisensseihin nihkeästi. Joissakin maissa järjestöt ovat jopa uhanneet lisenssejä käyttäviä muusikoita oikeustoimilla.

Viihdeteollisuus on silti kiinnostunut järjestelmästä, koska se voi tarjota uusia tapoja vähemmän tunnettujen artistien markkinointiin.

Yhdysvaltalainen levy-yhtiö Warner tuki hiljattain kilpailua, jossa fanit saivat miksata uudelleen FortMinor-yhtyeen tuoretta biisiä.

Artistien ei ole aivan yksinkertaista ryhtyä myöntämään yleisölleen CC-lisenssejä.

Levyjä tehneet muusikot esimerkiksi ovat yleensä luovuttaneet tekijänoikeuksiaan levy-yhtiölle, jotka eivät välttämättä ole Creative Commonsista yhtä innostuneita.

Gilberto Gililtä meni oikeusistuimissa kuusi vuotta saada itselleen takaisin oikeudet omiin kappaleisiinsa.

Rockmaailmassa Creative Commonsiin ovat lähteneet esimerkiksi Pearl Jam, Beastie Boys, David Byrne ja Brian Eno.

Järjestelmän isä Lawrence Lessig kertoi hiljattain, että Creative Commonsiin on liitetty jo 145 miljoonaa teosta. Suurin osa niistä on internet-päiväkirjoja eli blogeja.

Seuraavaksi suurimman ryhmän muodostavat kuvat ja musiikkikappaleet.

Jutun kirjoitti: Hannu Sokala

Hannu Sokala

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

NetApp siivoaa turhia duplikaatteja tallennuksesta

28.05.2007 Tallennusratkaisuihin keskittynyt NetApp on julkistanut uuden duplikaattien, eli samanlaisten kopioiden poistoratkaisun tallennusjärjestelmilleen.


Kolme vuotta sitten

Intel: EU:n sakot eivät vaikuta osinkoihin tai investointeihin

28.05.2009 Maailman suurin siruvalmistaja Intel ei aio leikata osinkojaan tai vähentää investointejaan Euroopan unionin määräämien sakkojen takia.

.