Lue uutinen mobiilisivustolla

Tauno Äijälä sauhuaa digitv:n loppukirissä

Liikenne- ja viestintäministeriön projektipäällikön Tauno Äijälän mukaan digiboksien myynnin suhteen on parempi olla liian pessimistinen kuin optimistinen.
Kuva: Marja Airio/Lehtikuva

5.10.2006 10:12 Liikenne- ja viestintäministeriön projektipäälliköllä Tauno Äijälällä on haastava tehtävä. Hänen pitäisi löytää elämää suuremmat argumentit siihen, miksi sellaisten talouksien pitäisi hankkia digisovitin, jotka eivät ole sitä vielä tehneet.

- Tässä pää sauhuaa, mutta kun asioita porukalla mietitään, ne lähtevät kyllä kuroutumaan, Äijälä sanoo.

Äijälän pää on sauhunnut helmikuusta lähtien jolloin ministeriö nimitti hänet projektipäälliköksi digitv:tä edistämään. Aiemmin hän on työskennellyt viestintä- ja johtotehtävissä muun muassa MTV:ssä ja Yleisradiossa.

- Maanpäällisessä verkossa mennään kevyesti tavoitteeseen, mutta kaapelissa pitää miettiä virkistäviä keinoja. Esimerkiksi digiboksin ja asennuksen sisältävä tarjous on otettu hyvin vastaan, sanoo Äijälä.

- Kun kaapelitaloudet näkevät parhaimmillaan jo nyt 100 kanavaa, ollaan sitä mieltä, että se kyllä riittää ja että boksi hankitaan vasta sitten, kun on tarve. Jos hankinta jää ensi vuoteen, kauppojen hyllyille ei mahdu 400 000 digiboksia, Äijälä sanoo.

- Kaikkien tavoitteena on, että Suomi saadaan digitalisoiduksi vajaan vuoden aikana. Yritämme löytää tähän positiivisia keinoja. Olisi parempi, että hankinta tapahtuu tasaisesti niin, ettei tule piikkejä, Suomen Kaapelitelevisioliitto ry:n toimitusjohtaja Jyrki Ojala sanoo.

Jalkatyötä tarvitaan

Pääkaupunkiseudulla toimivan kaapelioperaattori Welhon liiketoimintajohtaja Anu Nissinen jakaa kaapelioperaattoreiden yleisen huolenaiheen digiboksien alhaisesta levinneisyydestä. Tosin yrityksen oma digiboksien myynti näyttää alkusyksystä lähteneen hyvin liikkeelle.

- Syyskuusta tuli myynnillisesti tämän vuoden ennätyskuukausi. Suurin osa boksien kaupasta kyllä tapahtuu kodinkoneliikkeissä, mutta jos sama myynnin kasvu on myös muilla alueilla, kasvanut myynti tarkoittaisi, että penetraatio kasvaa hyvin, Nissinen sanoo.

Nissinen näkee, että kaikkien osapuolten pitää tehdä jalkatyötä, tiedottamista, kampanjointia sekä kuluttajien aktivointia, jotta kaapelitaloudet siirtyisivät aktiivisemmin digiaikaan. Hän uskoo, että digiboksien käyttöönotto tulee kiihtymään.

Töitä riittää vielä ensi vuodeksi Vaikka joulukaupassa digiboksi onkin varmaan yksi suosikkiartikkeleista, Äijälä arvelee, että ensi vuoteen jää vielä paljon myytävää. Hänen mielestään tässä vaiheessa on kuitenkin parempi olla liian pessimistinen kuin liian optimistinen.

- Työni tarkoittaa yhteydenpitoa kaikkiin osapuoliin - niin maahantuojiin, kauppaan, ministeriöön kuin tv-yhtiöihin. Nyt rakennetaan vanhuksille neuvontahanketta, josta saa puhelinneuvontaa ja jossa vapaaehtoistyöntekijä käy paikan päällä, Äijälä sanoo.

Lapsenlapset olisivat parhaita auttajia uusissa tekniikoissa, mutta kaikilla ei niitä ole. Äijälä painottaa, että neuvontapalvelu rakennetaan turvalliseksi, sillä muuten vanhusten luona alkaisi todennäköisesti käydä erilaisia huijareita.

Taloyhtiöbokseissa olisi yhteinen ohjelma

Projektipäällikkö Äijälää työllistävät myös digiverkon katvealueet. Huolimatta siitä, että lähetysverkkoa parannetaan jatkuvasti, on edelleen alueita, joilla digitv ei näy. Toisin kuin analoginen televisio, joka näkyy tietyillä alueilla huonommin, digitelevisio on on/off. Se joko näkyy tai ei.

Kaapelitelevisioliitto on aloittanut laitetestauspalvelun, jolla laitteet saavat niin sanotun "cable ready" -hyväksynnän. Ojala pitää tätä yhtenä keinona vähentää epätietoisuutta kuluttajien keskuudessa.

- Kaikenlaista kuulee. Ettei olisi laitteita tai että kaapelistandardi on erilainen kuin antenniverkossa. Kaikki on saanut alkunsa väärinkäsityksestä, sillä myös kaapelissa on Suomessa käytössä dvb-standardi kuten antenniverkossakin, Ojala sanoo.

Väärä käsitys on Ojalan mukaan saanut alkunsa siitä, että muualla Euroopassa kaapeliverkoissa ei käytetä yleistä standardia, vaan mitä erilaisimpia suljettuja laitevalmistajakohtaisia järjestelmiä. Toisin kuin muualla Euroopassa, Suomessa kaapelivastaanottoon sopivia dvb-c-laitteita saa sekä kodinkoneliikkeistä että kaapelioperaattoreilta.

Ojala joutuu usein myös vastaamaan siihen, miksi kaapelitaloudet ylipäänsä tarvitsevat digiboksin, kun jakelu tapahtuu kaapelin kautta. Digitaalinen signaali olisi mahdollista muuttaa kaapeliverkossa analogiseen muotoon, mutta tällöin digitaalisuuden tuomat lisäpalvelut kuten digitaalinen ohjelmaopas jäisivät pois.

- Taloyhtiöissä olisi yksi keskitetty digiboksi merkitsisi sitä, että kaikki katsoisivat yhtä aikaa samaa kanavaa. Joka kanavalle tarvitaan oma virittimensä ja vuoden päästä kanavia on jo toistasataa, Ojala kuittaa.

ArkistoHdtv:n tuloon menee vielä pitkään 5.10.2006

Antti J. Lagus toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Kommentit (3)

0

0

Liikenne- ja viestintäministeriön projektipäälliköllä Tauno Äijälällä on haastava tehtävä. Hänen pitäisi löytää elämää suuremmat argumentit siihen, miksi sellaisten talouksien pitäisi hankkia digisovitin, jotka eivät ole sitä vielä tehneet.

Taloussanomat

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 8.1.2007 16:05

1

0

Ruotsissa taloyhtiöissä on yhteinen digiboksi, enkä usko asukkaiden koko talossa katsovan samaa ohjelmaa, niin että mitä Ojala mahtaa tarkoittaa kuittauksellaan?

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 8.1.2007 16:05

1

0

sanonko tv luvan irti. digilähetykset eivät näy viellä 17.02.08
kuin silloin tällöin.tv asentaja on sanonut ettei asialle voi mitään.
koskas tauno Äijälä tajuaa että tv haluttais katsoa ilman ongelmia
koko maassa. rantasalmellakaan lähetykset eivät toimi.
digiverkkoasia on käsittämätöntä tunarointia.

pentti ikäheimonen

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 16.1.2008 19:36

Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Uutiset

Obama perääntyi ehkäisykiistassa

• Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi
• Kreikan pääministeri varoitti maksukyvyttömyyden johtavan kaaokseen
• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa