Ei ihme, että Suomen kilpailukyky rappeutuu: Asioista päättävät poliittisesti sitoutuneet virkamiehet ovat selvästi ulkona tietotekniikan kehityksestä kuin lintulauta talvella.

Jos tekniikan tarjoamia mahdollisuuksi otetaan käyttöön julkishallinnossa heidän itsensä päättämään tahtiin, saamme sähköisen äänestysmahdollisuuden suunnilleen samoihin aikoihin kun ihmiskunta asuttaa Marsia.

Teknokraattina en näe mahdoillisuuksien varhaista hyödyntämistä uhkana, vaan selkeästi mahdollisuutena: Henkilökohtaisen kannan ilmaisun helpottaminen madaltaa kynnystä vaikuttaa. Pelkäävätkä päättäjät sitä ja siten refleksinomaisesti ja tiedostamattomasti sysäävät päätöksentekoa tulevaisuuteen? Voittaisiko Aku Ankka vapaat vaalit?

On toki ihan "kiva" kävellä äänestämään läheiselle koululle kokemaan 50-luvun retrofiilis jota äänestystapahtuma henkii. Tosin jos paikka olisi korttelinkin kauempana, en käyttäsi mahdollisuutani vaikuttaa.

"Miksi ei nettiäänestystä" perusteluissa käytetään keskeisenä lyömäaseena vaalisalaisuutta ja -vapautta: Perustelijat sortuvat tässä "asiakkaidensa" itsenäisen ajattelukyvyn aliarviointiin. Väittäisin, ettei normihenkilön äänestyspäätökseen juurikaan vaikuta suoritetaaanko se netissä vai kopissa. Aikuinen ihminen on kuitenkin itsenäisesti ajatteleva eliö, vaikka poliittinen virkamieskunta tämän yrittääkin kieltää...

Kopille on tarjottava vaihtoehto, oli se sitten kännykkä tai netti. Antakaa asiantuntioiden tarjota uusia mahdollisuuksia, mutta jättäkää päätös suoritustavasta ihmisille.

Ja tuosta kilpailukyvystä vielä: Ostaisitko suomalaisen lyijykynällä käytettävän pahvisen "kännykän", joka on suunniteltu viime vuosisadalla ja malli suojattu sekä kehitys kielletty lailla?

Vaalijärjestelmät ovat itse asiassa aika paljon tutkittu asia myös tietojenkäsittelytieteessä. Hyvään vaalijärjetelmään liittyy sellaisia vaatimuksia, joita esim. pankkijärjestelmään ei liity. Tästä syystä sellaiset asiantuntijat kuin Bruce Schneier tai Suomalainen EFFI ovat sitä mieltä että nettiäänestäminen on huono idea. Oikeusministeriö ei tässä tapauksessa ole ajastaan jäljessä vaan päin vastoin hyvin asioista perillä ja kylmäpäinen. Nettiäänestyksen vaatijat sen sijaan ovat harvemmin todellisia asiantuntijoita ja ennemminkin populisteja, joiden argumentit vakuuttavat juuri tavallisen kansan tietotekniikkataidoilla varustetut ihmiset. Siinä on sitten helppo kerätä irtopisteitä kehityksen kärjessä olemisesta.

Avaan tässä nyt lyhyesti kahta keskeistä nettiäänestyksen ongelmaa. Toinen on tosiaan se vaalisalaisuus. Moni ajattelee tässä itseään ja miettii, että voinhan minä laittaa työhuoneen oven kiinni jos haluan äänestää salassa. Siinä unohtuu, että Suomessa eletään jos jonkinlaisissa perheissä ja yhteisöissä. Äärimmäinen esimerkki on se, että jotkut hakkaavat ja alistavat puolisoitaan. Tällaisessa tilanteessa nettiäänestys ei mahdollista toiselle itsenäistä äänestämistä. Taas helppo ajatella että no mitäs siitä jos pari ääntä lisää menee Keskustalle tai mille ikinä tästä syystä. Kuitenkin vaalien keskeinen tehtävä on taata kaikille yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa.

Vähemmän rankka esimerkki on tavallinen sosiaalinen paine. Katsotaan perheen kanssa vaalitentti ja haukutaan yhdessä puolueen X edustaja pystyyn. Sen jälkeen isä sanoo että eiköhän äänestetä saman tien ja avaa digiboksin nettiselaimen. Äänestä siinä sitten vaihtoehtopuoluettasi jos et ole aiemmin paljastanut eriävää poliittista kantaa vanhemmillesi. Jälleen tuntuu ehkä pieneltä ongelmalta, mutta todellisuudessa vaalien pienikin biasoituminen on aika keskeinen ongelma kun valitaan maan johtajia. Esim. presidenttikilpa meni viimeksi hyvin tiukille.

Vaalisalaisuuden lisäksi toinen vaatimus on tulosten tarkistettavuus ja siitä syntyvä äänestäjien luottamus tulokseen. Nykyisessä järjestelmässä paperiliput voidaan laskea vaikka kuinka monta kertaa uudestaan. Eri puolueita edustavat vaalivirkailijat valvovat toisiaan. Jokainen äänestäjä ymmärtää miten laskeminen tapahtuu ja uskoo hyvällä varmuudella että oma ääni tuli laskettua oikein. Nettiäänestyksessä tämä ei ole mahdollista. Äänestäjän olisi vain luotettava siihen, että järjestelmä toimii, vaikka itse sen toiminnasta ei ole mahdollista varmistua.

Minä en usko että virheettömän järjestelmän rakentaminen on mahdollista (vrt. pankkijärjestelmien virheen, yhdysvaltalaisten äänestyskoneiden mahdottomat äänimäärät yms), mutta vaikka oletettaisiin että järjestelmä on faktisesti kohtuullisen toimiva (mahdolliset virheet niin pieniä etteivät vaikuta juuri tuloksiin), niin tämä ei auta äänstäjän luottamuksen kannalta. Järjestelmä on musta laatikko jonka toimintaa ei ole mahdollista tarkkailla eikä ymmärtää.

Jälleen tämä ei ehkä tämän sivuston tavanomaisesta lukijasta kuulosta kovin huolestuttavalta. Siinähän tottuvat luottamaan teknologiaan. Mutta ongelma on tämä: mitä jos jossakin poliittisessa tilanteessa oppositio kiistää äänestystuloksen oikeellisuuden? Miten opposition (väärässä olevat) edustajat voidaan vakuuttaa siitä, että tulokset on laskettu oikein? Lappuja kun ei voida levittää pöydälle ja laskea epäilijöiden silmien edessä. Tämä johtaa jo pienessäkin mittakaavassa siihen, että joku vastarannankiiskien ryhmä menettää täysin luottamuksensa vaaleihin ja demokratiaan. Pieni demagogipuole voi tehdä tämän tempun tahallaankin. Siinäs sitten vakuutellaan, "teidän on vain uskottava meitä, äänet on oikein laskettu!"

Nykyinen vaalijärjestelmä toimii hyvin, on kohtuullisen halpa, takaa vaalien rehellisyyden ja ennen kaikkea näyttää siltä, että se takaa vaalien rehellisyyden.