Lue uutinen mobiilisivustolla

Wikittele verkossa

Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

28.2.2007 08:32 Mikä yhdistää elokuvajätti Columbia Picturesia, tietokonevalmistaja Delliä, koripalloseura Dallas Mavericksia ja Ruotsin instituuttia, joka tekee yhteistyötä Ruotsin suurlähetystöjen kanssa? Ne kaikki ovat valjastaneet verkkoyhteisöt markkinoinnin ja brändinrakennuksen apuvälineiksi.

Yksi alan suomalaisista pioneereista on verkkoviihteeseen erikoistunut Sulake, joka hyödyntää yhteisöllisyyttä tuotekehityksessä ja markkinatutkimuksessa.

Markkinatutkimusyhtiö InterQuest kokosi viime keväänä Yhdysvalloissa Habbo Hotel -virtuaalimaailman teini-ikäisistä käyttäjistä 200-jäsenisen tutkimusyhteisön. Jäsenet ideoivat ja testasivat kehitteillä olleita palveluja ja tuotteita virtuaalisessa tutkimusympäristössä. Välineinä oli muun muassa kyselylomakkeita ja keskustelupalstoja.

Virtuaalisen tutkimusympäristön rakentaminen oli Sulakkeen käyttäjä- ja markkinatutkimusta johtavan Emmi Kuusikon mukaan onnistunut päätös. Se esimerkiksi nopeutti tuotekehitystä, sillä Sulake sai kunkin tutkimuskierroksen tulokset käyttöönsä viikossa. Jäseniltä taas tuli kiitosta siitä, että he saivat mahdollisuuden vaikuttaa. He kokivat sen motivoivana ja sitouttavana tekijänä.

Tutkimuksen arvokkaimpana osuutena Kuusikko pitää keskustelupalstoja, joilla kaikki jäsenet saivat sanoa sanottavansa.

- Tavallisesti nuorista koostuvissa tutkimusryhmissä on yksi mielipidejohtaja, joka pääsee ääneen muita useammin.

Lasten ja nuorten kansoittama Habbo Hotel on luonteva testiympäristö uudenlaiselle virtuaaliselle markkinoinnille ja tuotekehitykselle. Nokian verkkoasiantuntijan Jussi-Pekka Erkkolan mukaan virtuaalimaailmassa näkyy selkeä jakolinja alle 20-vuotiaiden ja sitä vanhempien välillä.

Nuoret ovat digitaalisessa ympäristössä kasvaneita virtuaalimaailman alkuasukkaita, vanhemmat maahanmuuttajia, joille verkko asettaa haasteita.

- Netti on vaikea ympäristö toimia, jos ainoat kontaktit siihen ovat sähköposti ja uutissivustot, Erkkola toteaa.

Verkkoyhteisöissä sinänsä ei ole mitään uutta. Yhteisöllisyys on ollut verkolle ominaista alusta alkaen.

Yhteisöllisestä tai sosiaalisesta mediasta alettiin kuitenkin puhua vasta pari vuotta sitten, ensin Yhdysvalloissa ja sitten muualla. Kaikkien huulille verkkoyhteisöt nousivat viimeistään viime vuoden lokakuussa, kun hakukoneyhtiö Google osti YouTube-videopalvelun noin 1,31 miljardin euron arvoisella osakekaupalla.

- Viime vuonna huomattiin, että kansalaisten itse tuottama materiaali vaikuttaa niin kulutukseen, politiikkaan kuin perheen sisäiseen viestintäänkin, Erkkola selittää.

Verkkoyhteisöjen suosion taustalta hän löytää useita syitä. Niistä vähäisin ei ole osaamistason nousu.

- Ihmiset ovat käyttäneet nettiä yli kymmenen vuotta.

Nopeus valtti

Verkkoyhteisöt houkuttelevat markkinoijia muun muassa nopeudella, edullisuudella ja suoralla yhteydellä kuluttajiin. IBM:n verkkoasiantuntija Mika Jaakonaho varoittaa, että nopeudesta voi joskus olla myös haittaa.

- Niin hyvät kuin huonotkin uutiset leviävät verkossa nopeasti ja katteettomat lupaukset paljastuvat armotta.

Jaakonaho viittaa verkossa levinneeseen tietoon, että "murtovarman" Kryptonite-polkupyörälukon saattoi avata Bic-kuulakärkikynällä.

- Tieto päätyi kymmenessä päivässä blogista New Yorkin Timesin etusivulle ja maksoi yritykselle 10 miljoonaa dollaria, kun se joutui vaihtamaan lukot uusiin.

Virtuaalimaailman nopea tahti asettaa muitakin haasteita. Asiakassuhteiden ylläpito verkossa edellyttää yllätyksiä ja koukkuja. Asiakkaat pitäisi suorastaan pakottaa osallistumaan, Jaakonaho neuvoo.

- Verkossa ihmisten keskittymiskyky on puolitoistavuotiaan luokkaa. Asiakas löytää sivut kymmenessä sekunnissa ja unohtaa viidessä. Ei siis kannata odottaa liikoja. Jos brändisi muistetaan, sekin voi riittää.

Ne, joihin brändi jättää positiivisen muistijäljen, ovat yrityksille kultaakin kalliimpia. InterQuestin toimitusjohtaja Ville Österlund kutsuu heitä brändilähettiläiksi.

- Tutkimusten mukaan tavalliset ihmiset koetaan kolme kertaa luotettavammiksi suosittelijoiksi kuin julkisuuden henkilöt.

Österlund kehottaa suhtautumaan vakavasti verkkoyhteisöjen merkitykseen esimerkiksi ostopäätöksiä tehtäessä.

- Yhdysvalloissa 60 miljoonaa ihmistä etsii internetistä tietoa ostopäätöstensä tueksi. Se on merkittävä osa ostopäätösprosessia esimerkiksi autohankinnoissa.

IBM on ottanut neuvosta onkeensa ja lähtenyt mukaan muun muassa virtuaalimaailma Second Lifeen.

- Se on IBM:lle leikkikenttä, jossa kokeillaan sekä tuttuja liiketoimintamalleja virtuaalisessa liiketoimintaympäristössä että uusia yhteistyön ja kommunikaation muotoja, Jaakonaho kertoo.

Tänä vuonna IBM rakentaa Second Lifeen virtuaaliset kauppapaikat muun muassa Sears- ja Circuit City -tavarataloketjuille.

Annamari Typpö toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Tutkinta valmis: Aueria epäillään raskaista rikoksista

• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa
• Piraattisopimuksen vastaisiin mielenosoituksiin odotetaan tuhansia
• Tutkimus: Autismin takana ovat perimän vauriot