Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Käytettävyys etualalle

Teknisesti kaikki hyvin, vain käyttäjä unohtuu

16.3.2007 08:44 Tekniikka itsessään ei enää ole kilpailutekijä, kun arki on kyllästetty erilaisilla teknisillä sovelluksilla. Mutta vasta kun edelläkävijät ovat kuluttaneet markkinat ja yritysten pitää pystyä edelleen kasvattamaan myyntiä, kilpailutekijäksi nousee tuotteen todellinen käytettävyys.

Tampereen teknillisen yliopiston Ihmiskeskeisen teknologian laitoksen psykologian professori Sari Kujalan mielestä bisnes ja käyttäjänäkökulma menevät välillä pahasti ristiin.

- Tuotetaan ensin vähän epämiellyttävää, puutteellista tekniikkaa sen takia, että seuraava versio ostettaisiin. Joskus on taloudellisesti hyödyllistä tehdä ensin puolisutta.

Käytettävyyden tutkimukseen ja käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun keskittyneen Ideanin strategiapäällikkö Risto Lähdesmäki näkee, ettei suunnittelussa kyse ole koskaan siitä, ettei haluttaisi tehdä käytettäviä ja toimivia tuotteita. Liiketaloudellisessa ajattelussa on vain keskitytty tyydyttämään kuluttajan tarpeet. Markkinoille on aina palava kiire.

Touhotus käy kalliiksi Kun markkinoiden tarpeiden tyydyttämiseen yhdistyy insinöörien ajattelumaailma eli intohimoinen kiinnostus tekniikasta ja malttamattomuus päästä toteuttamaan uutta, rytäkässä unohtuu helposti tuotteen loppukäyttäjän tarpeet.

- Yrityksissäkään ei ole aina huomattu, miten tärkeää ensimmäinen vaihe on. Mitä pidemmälle suunnittelu etenee, sitä kalliimmaksi työ ja virheiden korjaaminen käyvät. Myös suunnitteluvaihtoehdot vähenevät tai korjaaminen on mahdotonta ja tuotteen suunnittelu pitää aloittaa alusta. Ja se vasta kalliiksi käy, Kujala sanoo.

Tämä on Ideanissakin nähty. Toimitusjohtaja Jan-Erik Nyrövaara ehdottaa suunnittelun lähtökohdaksi itse tuotetta ja sen käyttäjää pelkän markkinoinnillisen määrittelyn sijaan. Hinnan alentamisen sijaan kilpailullista etua antaa tuotteen ominaisuuksien mitoittaminen käyttäjän tarpeisiin.

- Kohderyhmien ja niiden tarpeiden selkeä tunnistaminen auttaa karsimaan epäoleellisen. Tuotekehitys nopeutuu, ja kuluttaja löytää näköisensä tuotteen paremmin, Nyrövaara sanoo.

Myös Kujala uskoo välittömän mielihyvän ja edelläkävijyyden tavoittelun väistyvän muiden arvojen, kuten ympäristöystävällisyyden, vaatimusten tieltä. Mutta vaikka yrityksen johdolla ja markkinointiosastolla asiakas olisikin vielä arvossaan, ajatus ei siirry suunnittelun toteuttavien joukkoon.

- Vain hyvin pieni osa tuotesuunnittelun projekteista on sellaisia, joissa suunnittelijat ovat jo työn alkuvaiheessa tekemisissä käyttäjän kanssa. Osassa suunnittelijat eivät ole koskaan nähneet asiakasta, ja he kuitenkin tekevät tuotteeseen liittyviä ratkaisuja, Kujala tietää.

Suunnittelu pysyy liian kaukana arjesta Käyttäjälähtöisessä suunnittelussa korostuu suunnittelijan ja loppukäyttäjän yhteys. Suunnittelijan olisi syytä mennä käyttäjän arkeen, jotta yksityiskohtaiset tarpeet paljastuvat. Kujalan mukaan tämäkään ei vielä riitä, sillä teknisesti suuntautuneilla ihmisillä ei välttämättä ole tarvittavan tiedonkeruun edellyttämiä taitoja.

- Eikä käyttäjällekään välttämättä tule mieleen kertoa asioita, jotka ovat hänelle itsestäänselvyyksiä. Siksi tämä on haastavaa, Kujala mainitsee.

Ideanissa on huomattu, että käytettävyystutkimuksella on ollut vaikea päästä kiinni pitkien tuotekehitysprojektien alkuvaiheeseen. Luottamus ja usko ideanilaisten tekemiseen on kasvanut pikkuhiljaa. Vähitellen alkaa näyttää jopa siltä, että suomalaisen teknologian seuraava aalto voisi olla ihmisen ja tekniikan suhteen ymmärtäminen.

Kujalan luettelemat suunnittelijoiden uskomukset käyttäjän sivuuttamiseksi kuulostavat bisnesmielessä kovin ylimielisiltä: Käyttäjät eivät tiedä, mitä haluavat. Käyttäjiä on liian monta ja he kaikki ovat erilaisia. Tuotteella ei ole käyttäjää ennen kuin se on markkinoilla ja nähdään, ketkä sitä ostavat.

- Käytettävyys on käyttökokemuksen yksi osatekijä. Massamarkkinoille pääsy edellyttää jo kuluttajan käyttäytymisen syvällistä ymmärtämistä, ei pelkästään loputtomien toiveiden kuuntelemista. On opittava puhumaan samaan kieltä siellä, missä tuote suunnitellaan ja siellä, missä sitä käytetään, Lähdesmäki sanoo.

Jutun kirjoitti: Anne Karppinen

Anne Karppinen

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday


Kolme vuotta sitten

Meksiko alkaa kerätä sormenjälkiä puhelimenomistajilta

11.02.2009 Meksiko alkaa kerätä matkapuhelimenomistajista rekisteriä, johon tulee myös sormenjäljet. Rekisterillä on tarkoitus estää rikollisuutta.

.