Hmmm...
Eiköhän tuohon suljettuun sakkiin olisi paremmin sopinut Micro$oft ?
Sen predatoriset kilpailukeinot kun ovat aivan lengendaariset

Hmmm...
Eiköhän tuohon suljettuun sakkiin olisi paremmin sopinut Micro$oft ?
Sen predatoriset kilpailukeinot kun ovat aivan lengendaariset

Apple ei eroa juurikaan Microsoftista häijyissä kilpailukeinoissa muuten kuin olemalla pienempi eikä monopoliasemassa (paitsi iPodeilla). Ja jos suljettu vs. avoin -vastakkainasettelun rajaa ohjelmistoihin, niin tokihan Mac OS on yhtä suljettua tavaraa kuin Windowskin. Applella on sentään jotain pientä "plussaakin", eli esim. jonkinlainen viime aikoina parantunut yhteistyö Safarin perustan, KDE:n avoimen lähdekoodin KHTML:n / nyk. WebCoren kehityksessä.

Nimenomaan Apple sopii tähän hyvin, koska Microsoft on niin kulunut aihe ja toisaalta kaikkien ei-monopoliasemassa olevien firmojen siirtyessä vapaisiin/avoimiin ohjelmistoihin ja niiden ympärillä olevaan palveluliiketoimintaan (+itse laitepuoli) Apple pysyttelee kuitenkin entisellään, toistaiseksi. Jopa Adobe monopoliasemastaan huolimatta on alkanut jonkinlaista liikehdintää avoimuuteen päin tehdä, vaikkei itse Flash-soitinta koskekaan.

Minun nähdäkseni Apple on mielenkiintoinen yhdistelmä avointa ja suljettua. Esimerkiksi käyttöjärjestelmä on nimenomaan paljon avoimempi kuin Windows. Sen kerneli ja joukko muita keskeisiä komponentteja ovat avointa softaa ja rakentuvat avoimen softan päälle. Mm. Linux-ohjelmistot kääntyvät OS X:lle kohtuullisesti. Kts. http://en.wikipedia.org/wiki/Darwin_%28operating_system%29

Toisin kuin Microsoft, Apple on pääasiassa hardware-yhtiö. Tämä tarkoittaa sitä, että käyttöjärjestelmä ja muut ohjelmistot ovat ensisijaisesti vain komplementti muille tuotteille. Näin ollen niitä ei tarvitse varjella kuin kruununjalokiviä.

Toinen avoimuutta puoltava tekijä on haastajan asema. Millä tahansa markkinalla jossa on verkostomaisia ulkoisvaikutuksia yksi altavastaajan kilpailustrategia on yhteensopivuuden varmistaminen. Näin ollen Apple tukee avoimia standardeja laajasti. Toisaalta Apple on yrittänyt rakentaa monopoleja mediaformaattipuolelle. Tämä juontaa juurensa siihen aikaan, kun Apple oli teknologiajohtaja kyseisellä alalla ja yritti hyödyntää asemaansa.

Mitä rautapuoleen tulee, äkkiseltään ajatellen ainakin kaksi toisiinsa liittyvää tekijää puoltavat Applelle jonkinlaista sulkeutuneisuutta. Toinen on halu välttää raudan kopioimista, koska se voisi satuttaa heidän ydinliiketoimintaansa. Toinen on Applen pyrkimys varmistaa "applemainen" käyttäjäkokemus, joka on keskeinen osa Applen brändilupausta.

Mitä tämä on tarkoittanut käytännössä? Applen raudasta ei ole kaikkia speksejä saatavilla samalla tavalla kuin osista kootussa PC:ssä. Toisaalta Maceille on oma Linux-distronsa ja uusimmissa Maceissa pyörii Windows, joten raudan rajapinta on käytännössä avoin. Tämä pätee Applen tietokoneisiin.

IPod ja iPhone puolestaan ovat periaatteessa suljettuja, eli niille ei ole tarkoitus asentaa omia käyttiksiä ja niiden käyttikset ovat suljettuja (i.e. ei mahdollisuutta ajaa kolmansien osapuolten koodia). Käytännössä iPodilla voi ajaa Linuxia (ja julkaisemisen jälkeen varmaan iPhonellakin), mutta en tiedä kuinka hyvin se toimii. Jos haluaa MP3-soittimen tai puhelimen jolla voi ajaa omia ohjelmia, kannattaa ehkä katsoa muualle kuin Applen tuotteisiin.

Yhtiön halu ja kyky salailla uusia tuotteita ennen niiden julkistamista on tunnetusti ilmiömäinen. Mutta tämä liittyy varmaan enemmän markkinointihypen luomiseen kuin itse tuotteiden avoimuuteen tai sulkeutuneisuuteen.