Kyllä se on näin, että luvattomasta "isoveli valvoo" leikistä sietääkin saada rapsuja. "...ja kolme myytä syytettyä tuomittiin pikkurikkomuksista." Tuossa taitaa olla pieni kirjoitusvirhe?

Echelon on valtava vakoilujärjestelmä, se toimii USA:n 10.4.2007 klo 20.38
ja se toimii nyt myös EU:ssa. Suomalaisia yrityksiä, poliitikoita jne. voidaan vakoilla ja toiminta on laitonta, kuten kirjoituksista ilmenee.

http://www.mindcontrolforums.com/pro-freedom.co.uk/eche lon.html
http://www.guardian.co.uk/international/story/0,,178584 ,00.html
http://www.privacy.org/pi/activities/tapping/statewatch _tap_297.html
http://www.theregister.co.uk/2001/09/06/eu_releases_ech elon_spying_report/
http://www.groovyweb.uklinux.net/?page_name=how%20the%2 0government%20is%20watching%20you%20through%20echelon
http://www.europarl.europa.eu/meetdocs/committees/temp/ 20010322/433563EN.pdf
http://news.zdnet.co.uk/hardware/0,1000000091,2079847,0 0.htm
http://india.indymedia.org/en/2002/10/2271.shtml
http://news.zdnet.co.uk/itmanagement/0,1000000308,20798 52,00.htm?r=1
http://cryptome.org/echelon-ep-fin.htm

NSA:lla näppinsä Vistan kehittämisessä Torstai 11. tammikuuta 2007 klo 13:19 IT
Microsoft on kertonut, että Yhdysvaltain turvallisuuspalvelu NSA oli mukana kehittämässä yhtiön Vista-käyttöjärjestelmää.

Microsoftin mukaan NSA:n tehtävänä oli varmistaa, että Vista on tietoturvan oletusasetuksiltaan Yhdysvaltain puolustusministeriön vaatimusten mukainen. Asiasta kertoi Washington Post -lehti tiistaina.

NSA on ollut ohjelmistotalojen kanssa yhteistyössä aiemminkin. Microsoftin kanssa yhteistyötä on tehty Windows 2000- ja Windows XP -käyttöjärjestelmissä.

Vista lienee kuitenkin ensimmäinen käyttöjärjestelmä, jota turvallisuuspalvelu on ollut kehittämässä jo ennen sen julkaisemista.

NSA-yhteys on herättänyt epäluuloa. Yksityisyyden suojaa ajavat kansalaisjärjestöt muistelevat vuosien takaista kohua NSA:n asentamista takaovista järjestelmiin.

Electronic Privacy Information Centerin johtaja Marc Rotenberg sanoi IDG:lle, että syytä huoleen saattaa olla.

Hälytyskellot soivat, kun hallituksen vakoilupalvelu tekee yhteistyötä yksityisen sektorin suurimman käyttöjärjestelmäkehittäjän kanssa, Rotenberg sanoi.

NSA kiisti takaovien asentamisen Vistaan.

Uutisesta on kirjoitettu 3 kommenttia. Lue kaikki kommentit | Kirjoita oma kommenttisi
Musharraf al-al-al-al 11.1.2007 14:52 » Ilmoita asiaton viesti
ECHELON. FBI. CIA. BUSH. USA. NSA. MI5. ISRAEL. OSAMA.

No niin, jokohan ameriikan pojilla rupeaa vempaimet piipittää. Pannaan nyt vielä varuiksi ANTHRAX, niin saavat ihmetellä suomea..

Sairasta sakkia nuo jenkit.
ElWili 11.1.2007 11:52 » Ilmoita asiaton viesti
Jep. Johan Bush aikoinaan perusteli hyökkäystä Irakiin jotakuinkin sanoin: Se että emme ole havainneet joukkotuhoaseita todistaa aukottomasti että joukkotuhoaseita on.

noh. Jälleen uusia hyviä syitä olla hankkimatta Vitsausta koneisiinsa.
Maapallo on litteä 11.1.2007 10:19 » Ilmoita asiaton viesti
Jotenkin tuo epäonnistuu jo pahasti toi nsa:n kommentti että "ei me siihen mitään takaovia olla tehty",

Myönnettäköön että jos asia pitäisi paikkansa, niin sitä on silti vaikea uskoa.
Ja mitä muutakaan NSA voi sanoa kuin kielteisen vastauksen. Ei ne voi mennä myöntämäänkään tuota asiaa.

Kiva kun jenkkilän isoveli haluu harrastaa teollisuus vakoiluakin... mutta kenen hyväksi...

Haloo, kuunteleeko operaattori?
Antti Kirves Julkaistu 20.02.2004 kello: 09:22
Yksityisyyden suoja puhuttaa, ja hyvä niin, aihe kun tuntuu päässeen unohtumaan monelta suomalaisyritykseltä. Vaikka tietosuoja-asiaa ajettaisiin teoriatasolla, käytännön toteutus antaa vielä odottaa itseään. Viime päivinä keskustelun ytimessä ovat olleet operaattorit.

Soneran sähköpostiasiakkaita kummastuttanut Echelon-jupakka näyttää jäävän ilman tarkempaa selitystä. Kovin niukkasanaisesti Sonera suostui julkisuudessa kommentoimaan asiaa. Tapaus kuitattiin virheeksi ja yhtiö esitti lyhyet pahoittelunsa ?epäselvyydestä? sekä tyytyi toteamaan, että asiasta on annettu selvitys Viestintävirastolle, joka ei havainnut mitään moitittavaa.

Moni kysymys jäi kuitenkin vastausta vaille. Netissä ja uutisryhmissä ulkomaita myöten pohditaan yhä, mitä kaikkea Sonera jätti mainitsematta ja miksi se ei halua kertoa asiasta enempää. Jos asiassa ei ole mitään salattavaa, miksi ei kertoa kaikkea avoimesti, miettii moni.

Oletetaan, että Echelon-sähellys on, kuten Sonera väittää, seuraus ohjelmistovirheestä sähköpostipalvelun testausalustassa. Herää kysymys siitä, miksi tällainen testaus on tehty tuotantokäytössä olevassa järjestelmässä. Eikö kokeilut yleensä ole tapana tehdä suljetussa ympäristössä?

Selvää on se, ettei Sonera lyhyenlännällä tiedotteellaan onnistunut ainakaan sammuttamaan asiakkaidensa ja muiden asiasta kiinnostuneiden tiedonjanoa. Ihmetyttää vain, voiko vaikenemisen linja tosiaan kannattaa yhtiössä, joka viime syksynä sai tiedottamisensa puutteista rekkalasteittain kuraa kasvoilleen.

Kuunnellaan ja tallennellaan

Oman lusikkansa sähköpostisoppaan sohaisi myös Elisa, joka taannoin möläytti kaikkien yllätykseksi, että se tallentaa välittämänsä sähköpostiliikenteen. Yhtiö heräsi korjaamaan mokaansa varsin nopeasti, mutta tavalla, joka ei kaikkia rauhoita: Elisa kerää viestien otsikkotiedot talteen.

Elisa sai yksityisyyttä vaalivat takajaloilleen. Internet-operaattoreille vaaditaan nyt selkeitä pelisääntöjä sen suhteen, mitä sähköpostiliikenteestä tallennetaan ja miksi niin tehdään.

Mitä haittaa olisi siitä, että operaattori lukisi asiakkaidensa sähköpostiviestejä? Valtaosalle asiakkaista ei välttämättä mitään ? paitsi että heillä pitäisi ainakin olla tieto siitä, että heidän viestejään luetaan. Tuskin Soneraa sen enempää kuin ketään muutakaan kiinnostaa lukea Aune-tädin lomakuulumisia Pattayalta, mutta jos kiinnostaakin, Aunella on kai oikeus tietää kuuntelun mahdollisuudesta.

Salaamatonta sähköpostiviestiä verrataan usein postikorttiin; molemmat voi lukea
melkein kuka tahansa matkan varrella, joten kumpaankaan ei kannata arkaluontoisia asioita kirjoittaa. Tavalliselle sähköpostittajalle viestin turvattomuus vain ei välttämättä missään vaiheessa tule mieleen.

Kummaa huumoria

Riippumatta siitä, lukeeko Sonera asiakkaidensa sähköpostiviestejä vai ei, jokin tuntuu olevan vähän vinksallaan, jos ei muuten, niin ainakin asennetasolla.

Miksi Sonerassa ylipäätään annetaan henkilöstön nimetä julkisiin verkkoihin kytkettyjä palvelimia vakoilujärjestelmien mukaan? On kummallista, että tällaiseen nimeämiskäytäntöön ei ole osattu tai viitsitty kiinnittää huomiota, kun on kai vain luonnollista, että ihmiset pelästyvät viittauksia Echelonin kaltaisiin mörköihin.

Luulisi ainakin operaattorien asiakkaiden kavahtavan tuollaista huumoria. Soneran julkisuuskuva on aiemmin ryvettynyt tietosuojaan liittyneessä skandaalissa, joten yhtiö on varmasti otollinen kohde jos jonkinlaisille salaliittoteorioille. Elisan sammakon kaltaiset kummat lausunnot tuskin nekään lisäävät yleistä luottamusta alaan.
"Echelon-vakoilu on yhä olemassa"
Elias Aarnio Julkaistu 05.09.2001 kello: 15:21
Nyt se on sitten virallinen kanta: Echelon on olemassa ja meitä vakoillaan. Asiaa tutkinut komitea jätti raporttinsa Euroopan parlamentille. Raportissa vahvistetaan se, mitä on jo kauan epäilty: vanhat UKUSA-sopimusvaltiot vakoilevat meitä sekä Iso-Britannian että Saksan maaperältä.

Euroopan parlamentin keskiviikkoaamupäivän täytti kuuma keskustelunaihe: Echelon-vakoilujärjestelmää tutkineen työryhmän raportin loppukeskustelu.

Asiaa tutkineen ryhmän loppuraportin sisältö on pelkistäen se, että toisen maailmansodan loppuvaiheessa niin kutsuttujen UKUSA-maiden perustama vakoiluorganisaatio on olemassa vieläkin ja harjoittaa vakoilutoimintaansa myös Iso-Britanniassa ja Saksassa sijaitsevista Yhdysvaltain sotilastukikohdista käsin.

Toisen maailmansodan kaikuja

Echelon-yhteistyöhön kuuluvia UKUSA-maita ovat Yhdysvaltain ja Iso-Britannian lisäksi Australia, Kanada ja Uusi Seelanti. Euroopan unioniin kuuluvien Iso-Britannian ja Saksan kannalta loppuraportin tekee noloksi se, että Echelon-järjestelmällä kerättyä vakoilutietoa on hyvin todennäköisesti käytetty toisten EU-maiden teollisuusyrityksiä vastaan kaupanteossa ja teollisuusvakoilussa.

Raportin mukaan järjestelmän tarkkailukyky oli viritetty erityisen herkäksi Lähi-idän ja Afrikan tarkkailua varten. Järjestelmän ei oleteta olevan niin suorituskykyinen kuin mitä hurjimmillaan on maalailtu.

Jotkut ovat väittäneet, että tiettyjen sanojen, kuten esimerkiksi "nuclear" käyttäminen puhelinkeskustelussa tai sähköpostiviestinnässä saa välittömästi aikaan vakoiluorganisaation korvien höristyksen.

Sen sijaan työryhmä toteaa, että järjestelmällä on mahdollista seurata hyvinkin tarkkaan tietyn organisaation tieto-, puhelin- ja faksiliikennettä.

Osa arvailun varassa

Tutkimuskomitea totesi, että he ovat tehneet päätelmänsä parhaan käytettävissä olevan tiedon perusteella. Osittain se tietysti perustuu arvailuun - komiteaa ei tietenkään ole päästetty vierailemaan kyseessä olevien maiden vakoilun "kaikkein pyhimpään".

Niin ikään komitea painotti, että vastaavia tiedustelumenetelmiä käytetään muuallakin muun muassa huumerikollisuuden ja terrorismin vastaisessa työssä.

Ongelmaksi muodostuu se, että tällainen käytäntö on laajamittaisesti harjoitettuna
periaatteellisessa ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa. Tästä syystä komitea toivoo, että yksityisyyttä käsittelevä kansainvälinen sopimus solmittaisiin mahdollisimman pian.

"Englannin pitäisi valita puolensa"

Parlamentin hollantilaisjäsen Jan Marinus Wiersma toi terävästi esille Iso-Britannian ongelmallisen aseman asiassa. Wiersman mukaan Iso-Britannian pitäisi tässä vaiheessa valita, aikooko se olla muiden EU-maiden kumppani myös tiedusteluasioissa vai aikooko se säilyttää yhteytensä rapakon taakse.

Istunnossa kritisoitiin usealta taholta EU:n kaksinaamaisuutta asiassa: toisaalta ollaan valmiita tuomitsemaan moinen nuuskiminen, toisaalta halutaan itse pystyttää samanlainen järjestelmä.

Erkki Liikanen totesi, että ei ole mitään syytä epäillä raportin paikkansapitävyyttä. Liikasen mukaan tiedustelutoiminta ei kuulu komission tehtäviin ja että komissio on tietoinen ongelman vakavuudesta ja pyrkii vaikuttamaan asioihin, jottei EU-kansalaisten tarvitsisi tuntea oloaan "epämukavaksi". Liikasen mukaan komission tavoitteena on asian nostaminen yleiseen tietoisuuteen ja EU.n tietoturvaohjeiston kehittäminen.

EU:n parlamentin virallinen asiakirja löytyy täältä.
Sonera pahoitteli Echelon-nimivalintaa
Jaakko Kuivalainen Julkaistu 17.02.2004 kello: 09:44
TeliaSonera Finland kertoi maantaina sähköpostiasiakkaidensa saamien echelon-virheilmoitusten johtuneen sähköpostialustan testauksen ohjelmistovirheestä. Yhtiö pahoitteli tiedotteessaan testipostilaatikon salaliittoteorioita innoittanutta nimivalintaa.

Soneran maanantai-iltapäivällä julkaiseman tiedotteen mukaan echelon@sonera.inet.fi-osoitteen levytilan täyttymisestä kertovia virheilmoituksia jaettiin torstai-iltana noin tunnin ajan. Yhtiö kertoi testanneensa sähkäpostialustaa ja sen ominaisuuksia.

Ohjelmistovirheen vuoksi echelon-sähköpostilaatikkoon ohjautui asiakkaiden liikennettä, joka tukki laatikon. News-ryhmissä kummastusta ja suuttumusta herätti erityisesti Soneran järjestelmäilmoituksessa esiintynyt USA:n vakoilujärjestelmän nimi Echelon.

Sonera pahoittelikin tiedotteessaan ohjelmistovirheen lisäksi testipostilaatikon nimeämisestä johtunutta epäselvyyttä.