Lue uutinen mobiilisivustolla

Nokia on tyytyväinen sähköpostin urkintalakiesitykseen

Viestien vakoilu ei herätä muissa yrityksissä suuria intohimoja.
Kuva: Kari Kuukka

5.6.2007 08:22 Lakiesitys sähköpostien seuraamisesta luovutetaan tänään tiistaina viestintäministeri Suvi Lindénille.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan laki takaisi yrityksille oikeuden tarkkailla avaintyöntekijöidensä sähköpostien tunnistetietoja poikkeustilanteissa, muttei heidän tietämättään. Sähköpostien sisältöön kajoamista laki ei salli.

Nokia pitää lakiuudistusta tärkeänä. Viestintäpäällikkö Eija-Riitta Huovisen mukaan yhtiö seuraa esityksen käsittelyä kiinnostuneena.

– Pidämme uudistusta myönteisenä. Pelisääntöjen on hyvä olla kaikille selvät, Huovinen sanoo.

Nokia on aikaisemmin ajanut lakia tehostaakseen yrityssalaisuuksien säilymistä. Eduskunnalle jättämässään lausunnossa yhtiö perustelee lakia sillä, että useissa EU-maissa tietosuojalaki huomioi yritysten intressit. Lisäksi se vetoaa yrityssalaisuusrikosten taloudellisiin seurauksiin, kuten työpaikkojen menetyksiin.

Huovinen sanoo yhtiön toivovan, että uusi laki huomioisi sekä työnantajan että työntekijän intressit.

– Emme halua vielä kommentoida yksityiskohtia. Aikanaan nähdään, millainen laista tulee. On kuitenkin tärkeää, että lakia voidaan soveltaa ilman tulkintavaikeuksia.

Nokia urkki työntekijöidensä sähköposteja vuosituhannen alussa. Vakoilu kohdistui 418 henkilön postiliikenteeseen.

Muissa yrityksissä lakiesitys ei herätä suurempia tunteita - ainakaan vielä. Esimerkiksi UPM-Kymmene, F-Secure, Elisa, Hewlett-Packard, TietoEnator ja Finnair kertovat odottavansa rauhassa valmista lakia.

– Lähdemme vasta lain pohjalta liikkeelle ja arvioimme, mitä teemme. Todennäköisesti emme tule muuttamaan käytäntöjämme. Liiketoiminnallista tarvetta sähköpostien seuraamiselle on vähän, sanoo Finnairin yritysturvallisuuspäällikkö Tuomas Lehmusmetsä.

– Uusi laki voi olla oikein käytettynä hyvä asia yritysten oikeusturvan kannalta. Luotan, että yritykset toimivat oikein sitä soveltaessaan ja tietosuoja toteutuu kuten ennenkin.

Nordean riskienhallintajohtaja Kari Oksanen ei näe yhtiössä tarvetta sähköpostiliikenteen seuraamiseen.

– Kunnioitamme henkilöstön oikeuksia. Olen ollut talossa toistakymmentä vuotta, eikä sähköpostien tarkkaileminen ole koskaan ollut tarpeellista.

Tähänastinen laki on sallinut sähköpostin lukemisen työntekijän luvalla esimerkiksi hänen ollessaan lomalla.

– Meillä on selkeät pelisäännöt siitä, kuinka näissä tapauksissa toimitaan. Kyse on pankille tulleista tärkeistä viesteistä, jotka ovat liiketoiminnan kannalta merkittäviä. Joskus olemme pyytäneet lomalla olevalta henkilöltä luvan postin avaamiseen, jotta liiketoiminta ei pysähdy, Oksanen kertoo.

Myös Stonesoftista vakuutetaan, että työntekijöiden sähköpostiliikennettä ei tulla jatkossakaan seuraamaan. Markkinointi- ja viestintäjohtaja Outi Torniaisen mielestä postien vakoilu kertoo huonosta henkilöstöjohtamisesta ja siitä, että ongelma organisaatiossa on päästetty jo liian pitkälle.

– Yrityksissä tulisi olla muita keinoja varmistaa työntekijöidensä lojaalius. Meillä lähdetään liikkeelle siitä, että omiin työntekijöihin on voitava luottaa, Torniainen sanoo.

Suomalaiset ovat Torniaisen mukaan varsin uskollisia työntekijöitä ja tietovuodot ovat hyvin harvinaisia. Yksityisyyden suoja on ollut Suomessa vahva ja tätä tulisi hänen mukaansa kunnioittaa myös jatkossa. Vakavat tilanteet pitäisi pystyä ennakoimaan.

– Tällä hetkellä ei ole mitään syytä siihen, että meidän pitäisi puuttua työntekijöiden sähköposteihin. Tietenkin jos tulevaisuudessa tulee ongelmatilanteita vastaan, asiaa pitää miettiä uudelleen.

TeliaSonerassa koetaan, ettei sähköposti ole tietovuodoissa yhtä kriittinen väline kuin esimerkiksi muistitikku, cd-romppu tai paperi. Yhtiön lakimies Titta Penttilä huomauttaa, että tietovuotojen ennaltaehkäisy on niiden valvontaa tärkeämpää.

– Pyrimme rajoittamaan sitä, ketkä pääsevät luottamuksellisiin tietoihin käsiksi. Henkilöstö on koulutettu ja ohjeistettu suojaamaan tietoa. Emme tunne tarkemmin uuden lakiesityksen sisältöä, mutta mielestämme siinä myönnettäville oikeuksille ei ole suurta tarvetta.

Mirka Kartano, Johanna Pohjola toimitus@digitoday.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Accenture haluaa eroon entisistä nokialaisista

• Nokian lausunto Accenturen päätöksestä
• Tällainen on Iron Sky -elokuva
• Lumentulo jatkuu Euroopassa – yli 550 kuollut talven pakkasissa
• Yle: Ympäristöjärjestö arvostelee radioaktiivisen jätteen sijoitusta Sosnovyi Borissa