Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Oikeudenkäynnissä

Jippiin puolustus sätti syyttäjien kuluja

6.6.2007 09:51 Asianajaja Kai Kotiranta laski Jippii-jutun tulevan maksamaan valtiolle syyttäjälaitoksen osalta vähintään 1,5 miljoonaa euroa.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen vaatimat matalammat asianajopalkkiot eivät ole hetkauttaneet Jippiin puolustusasianajajia.

Arvopaperimarkkinarikoksiin erikoistunut asianajaja Kai Kotiranta iski käräjillä tiistaina pöytään lähes 650 000 euron laskun. Lasku koostui noin 1 600 tunnin työmäärästä ja kahden asianajajan palkkioista. Juristien tuntiveloitukset liikkuivat 292–354 eurossa.

Kotiranta toimii Jippiin yhden ulkopuolisen hallituksen jäsenen puolustusasianajajana. Hänen päämiehensä on syytteessä kirjanpito- ja tiedottamisrikoksesta sekä kurssin vääristämisestä.

– Päämieheni toimii pääomasijoitustoimialalla. Työ edellyttää täydellistä nuhteettomuutta. Pääomasijoittajalla ei voi olla rangaistusta arvopaperirikoksesta.

Kotiranta kertoi oikeudessa, että hänen päämiehensä oli edellyttänyt laajaa ja perusteellista asioiden selvittelyä. Asianajajat olivat lähettäneet selvitykset ja laskut käytetyistä tunneista. Päämiehellä ei ole ollut laskuihin huomautettavaa.

Kalske teki pari viikkoa sitten kantelun Asianajajaliittoon neljästä asianajajasta. Kalskeen mielestä arvopaperirikoksiin erikoistuneilla juristeilla palkkiot eivät pysy kohtuuksien rajoissa.

Yksi kantelun kohteista on Sataman, TJ Groupin ja Jouhkin puolustuksessa kunnostautunut Kotiranta.

Kalskeen julkisuuteen tulon taustalla on syyttäjien huoli siitä, että Jippii-juttu tulee valtiolle kalliiksi. Jos syytteet raukeavat, valtio joutuu korvaamaan syytetyille asianajokuluja. Oikeus kulloinkin määrittelee, mikä on kohtuullinen korvaus.

Kotiranta laski käräjillä, mitä Jippii-oikeudenkäynti oli tullut maksamaan valtiolle esitutkinnan ja syyttäjälaitoksen osalta. Hän sai pelkiksi palkkakuluiksi 1,5 miljoonaa euroa.

– Siinä on viiden poliisin työ kolmelta vuodelta, kun poliisi ansaitsee 3 000 euroa kuukaudessa, ja kahden syyttäjän kahden vuoden työ, kun syyttäjä saa palkkaa 5 000 euroa kuukaudessa.

Palkkapotin päälle tulevat vielä Rahoitustarkastuksen ja syyttäjälaitoksen kiinteät kulut.

– Jos kerran syyttäjä voi käyttää tämän verran aikaa ja rahaa jutun käsittelyyn, kai sentään puolustuskin saa käyttää tietyn osan rahaa jutun käsittelyyn.

Kotiranta muistutti, että asianajopalkkiot perustuvat Suomessa nykyisin vapaaseen hinnoitteluun.

Jippii-jutun syyttäjä Riitta Partia katsoi, että Jippiin asianajajien tuntitaksojen tulisi asettua 135–190 euron hintahaarukkaan.

– Kahden avustajan läsnäolo ei ole ollut niin tarpeellista. Se ei ole tuonut mitään uutta eikä omaperäistä jutun käsittelyyn.

Kotiranta vastasi, että hänen päämiehensä oli edellyttänyt kahden asianajajan käyttöä.

– Onhan täällä kaksi syyttäjääkin koko ajan paikalla.

Jutun kirjoitti: Heidi Vaalisto

Heidi Vaalisto

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Leffateatterin paikannäyttäjä saalistaa piraatteja yölaseilla

27.05.2007 Malesiassa on keksitty uusi ase taisteluun elokuvapiratismia vastaan: yölasit, joilla käräytetään videokameralla elokuvateatterissa kuvaavia katsojia. Lasien käyttökoulutusta tarjoaa - mikäs muukaan - amerikkalainen elokuvayhtiöiden järjestö MPAA, joka on vienyt Malesiaan jopa dvd-vainukoiria.


Kolme vuotta sitten

Espanja koululaisten tietokoneilla kriisiä vastaan

27.05.2009 Espanjan koululaiset tulevat saamaan tietokoneen omakseen 5. luokalta alkaen. Se on yksi toimenpide maan parlamentin hyväksymässä "Escuela 2.0"-ohjelmassa, jolla halutaan nostaa maan koulujen tietoteknistä tasoa - ja toimia myös talouskriisiä vastaan.

.