Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Vainoharhaiset elokuvastudiot vaativat standardin käyttöä

Hollywood valvoo elokuvateatterin konehuoneessa

Finnkinon järjestelmäasiantuntija Ari Saarinen esittelee laitteita, joilla ajetaan myös ennen elokuvaa nähtäviä mainoksia. Saarisen takana ovat palvelin ja digiprojektori

23.8.2007 12:41 Kun elokuvateatterit siirtyvät digiaikaan, on aiempaa suurempi mahdollisuus siihen, että näytös keskeytyy tai peruuntuu teknisen syyn takia. 35-millinen filmi on palvellut teattereita jo sata vuotta niin varmasti, että samaan eivät tietokoneet hevin pysty.

- Yhden käden sormilla on laskettavissa ne kerrat, jolloin esityksiä on jouduttu perumaan tekniikan pettämisen takia, Finnkinon kehityspäällikkö Ari Salenius kehuu vanhaa tekniikkaa.

Saleniuksen mukaan on odotettavissa, että digitekniikka ei ole yhtä luotettavaa.

- Koneen kaataminen voi olla mahdollista. Kun siirrytään mekaanisesta bittien maailmaan, tullaan tutuiksi häiriöiden kanssa.

Tekniikka on palvellut hyvin

Finnkino on harjoitellut digiaikaa vuodenvaihteesta saakka Helsingin Tennispalatsin kakkossalissa. Konehuoneessa jököttää perinteisten laitteiden lisäksi massiivinen palvelin ja digiprojektori. Uusi tekniikka on toistaiseksi palvellut jopa odotuksia paremmin.

Ongelmista on selvitty buuttaamalla kone tai hankkimalla uusi kopio ennen ensi-iltaa. Järjestelmäasiantuntija Ari Saarisen mukaan kriittisin vaihe on leffan lataaminen palvelimelle. Yleensä ongelmat ovat ilmenneet juuri lataamisvaiheessa.

- Kun olimme ladanneet Pirates of the Caribbean -elokuvan ja aloimme katsoa sitä, kankaalla näkyi vain vaaleanpunaista ja tekstit, Saarinen muistelee.

Turvajärjestelyt ovat kireät

Rahakuljetusten turvajärjestelyt melkein kalpenevat, jos niitä vertaa digielokuvien matkaan valkokankaalle. Finnkinoon saapuu näinä päivinä digimuodossa Shrek 3 -leffa, joka on tallennettu kovalevylle ja suljettu oranssinpunaiseen laatikkoon turvalähetystä varten.

Ennen kuin elokuva on ladattu onnistuneesti kovalevyltä palvelimelle, tarvitaan elokuvan levittäjältä saatuja salausavaimia. Elokuva on korvamerkitty sarjanumeron perusteella juuri Finnkinon palvelimelle, joten sitä ei voi ladata millekään muulle. Lisäksi elokuvaa on teknisestikin mahdollista esittää vain sovitun ajan.

Piratismin peikko leimaa kehitystä

Piratismia vastaan taisteleminen leimaa elokuvien digitaalisen esitystekniikan kehittämistä. Alalta puuttuu vielä standardi, mutta seitsemän suurimman Hollywood-studion aloitteesta on saatu aikaan dci (digital cinema iniciative) -säännöstö. Käytännössä vain dci-kelpoiset laitteet voivat saada isojen studioiden elokuvia digitaalisessa muodossa.

Saleniuksen mukaan dci-määrittelyissä pääosassa on suojaus piratismia vastaan.

- Jos laitteet eivät täytä vaatimuksia, materiaalia ei saa.

Laitteiden "sisään" on pääsyt vain niiden valmistajilla. Nämä pääsevät etäyhteyksin valvomaan koneita ja omin neuvoin laitteiden käyttäjät saa lähinnä vaihtaa valo- ja virtalähteet.

Laitteet maksoivat 120 000 euroa

Finnkino alkoi käyttää dci-laitteistoa ensimmäisenä Suomessa viime joulukuussa. BioRex puolestaan avaa digikauden tässä kuussa Hämeenlinnassa.

Elokuvateatterialan markkinajohtaja Finnkino ei pidä suurta kiirettä uusien digilaitteiden hankinnassa. Nykyinen ostettiin lähinnä harjoittelua varten ja sen 120 000 euron kustannuksista puolet maksoi Suomen elokuvasäätiö.

Seuraavaksi niitä hankitaan todennäköisesti Baltian teattereihin, jotta sielläkin päästään testaamaan.

Digitaalisuus avaa uusia mahdollisuuksia

Digikehitystä hidastaa paitsi standardin puuttuminen, myös epäselvyys siitä, kuka muutoksen lopulta maksaa.

- Kustannukset kohdistuvat pääosin teattereille ja hyödyn keräävät levittäjät, Salenius tiivistää.

Filmikopioiden tekeminen ja jakelu on kallista puuhaa, joten sieltä koituvat suurimmat säästöt. Digitaalisuus tekee toisaalta mahdolliseksi muunkin materiaalin kuin elokuvien esittämisen teattereissa. Näin teattereita voidaan vuokrata yritystilaisuuksiin tai niissä voidaan vaikkapa esittää suorana lähetyksenä urheilukilpailuja.

Kolmiulotteisen materiaalin esittämiselle on myös hyvät mahdollisuudet, sillä kolmiulotteisuus on digiprojektoreissa sisäänrakennettu ominaisuus. Aiemmin siihen tarvittiin erityinen objektiivi ja hopeakangas.

Salenius luonnehtiikin digimuutoksen hyötyjä selvästi suuremmiksi kuin mahdollisia haittoja.

Finnkino ja digitoday kuuluvat molemmat SanomaWSOY-konserniin.

ArkistoElokuvasäätiö haluaa levittäjät maksajiksi 23.8.2007
ArkistoBioRex laajentaa digitekniikalla HPK:n matseihin 23.8.2007
Jutun kirjoitti: Katja Okkonen

Katja Okkonen

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Mainitut yritykset

Kommentit (6)

Huono 0
Kun elokuvateatterit siirtyvät digiaikaan, on aiempaa suurempi mahdollisuus siihen, että näytös keskeytyy tai peruuntuu teknisen syyn takia. 35-millinen filmi on palvellut teattereita jo sata vuotta niin varmasti, että samaan eivät tietokoneet hevin pysty.
Digitoday
Huono 0
"Finnkino ja digitoday kuuluvat molemmat SanomaWSOY-konserniin."

Mitenköhän tämä nyt liittyi mitenkään ko. uutiseen? :/
Mauri
Huono 0
"Finnkino ja digitoday kuuluvat molemmat SanomaWSOY-konserniin."

Mitenköhän tämä nyt liittyi mitenkään ko. uutiseen? :/

No kai sen nyt näkee muutenkin? Sama konserni + sama rahoittaja + sama voitonkerääjä / näkyvyys mediassa * lukijamäärät = voitto

Toisin sanoen, tämä oli ilmainen mainos.
D
Huono 0
Kyseisen disclaimerin tarkoitus on tiedottaa ja se kuuluu hyviin journalistisiin tapoihin. Näin luki tietää mahdollisesta eturistiriidasta ja arvioi saamansa tiedon sen mukaisesti.
Jaah
Huono 0
Tjaa, mitenköhän on kuvanlaadun kanssa noissa uusissa digiprojikoissa kun kovolta ajetaan.. Vanhoissa 35mm filmithän on "analogisia" eli kuvanlaatua on hankala mitata kun ei ole pikseleitä, mutta kyllä se ainakin 1080p:n ylittää kevyesti.
Petteri
Huono 0
Lainaus DCI:n huhtikuun järjestelmäspesifikaatiosta "The projector is required to display either a native resolution of 4096x2160 or 2048x1080."
Jamo
Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Uusimmat uutiset

Digiyesterday


Kolme vuotta sitten

Kodintekniikan myynti väheni 4 prosenttia viime vuonna

11.02.2009 Kotekin juuri julkaiseman tilaston mukaan viime vuoden myynti oli hieman yli 2,06 miljardia euroa. Kappalemääräinen myynti oli vuoden 2007 tasolla, mutta keskihintojen laskun myötä myynnin arvossa oli laskua 4 prosenttia.

.