Käytätkö rss-syötteitä tietämättäsi

Tämä merkki kertoo, että sivun sisältö on tarjolla myös rss-syötteenä.
26.9.2007 08:36 Vuonna 2005 vähintään 75 miljoonaa ihmistä hyödynsi rss-syötteitä Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Näistä ainoastaan 17-32 prosenttia tiesi käyttävänsä rss-syötteitä. Mitä rss-syötteet oikein ovat?
Rss:ille on annettu vuosien varrella ohjelmistovalmistajasta tai palvelutarjoajasta riippuvia erityisnimiä, jotka saattavat piilottaa syötteen todellisen luonteen. Esimerkiksi Marketingsherpan vuonna 2005 tekemän tutkimuksen mukaan syötteiden 75 miljoonasta yhdysvaltalais- ja brittikäyttäjästä vain kolmannes tiesi hyödyntävänsä rss-syötteitä.
Rss-syötteet ovat lyhyitä, xml-pohjaisia listauksia esimerkiksi siitä, mitä uusia uutisia sivustolla on viimeiseksi julkaistu tai tietyn uutispalvelun tietyn aihealueen tai avainsanaan liittyvät uusimmat uutiset. Keräämällä kiinnostavien sivustojen syötteitä voi seurata esimerkiksi oman työn kannalta oleellisimpia uutisia ilman, että käy välttämättä yhdenkään sivuston etusivulla.
Sisältö tulee käyttäjän luo
Valittu lukuohjelma hakee syötteen uudestaan määritellyllä aikavälillä, jolloin syötteen mahdolliset muutokset tulevat lukuohjelman tietoon ja käyttäjä saa työpöydälleen tai selaimelleen blogin tai uutissivuston uusimmat jutut.
Yleensä rss-syötteessä listataan jutun otsikko, mahdollinen ingressi sekä annetaan linkki, jota klikkaamalla pääsee lukemaan koko jutun nettiselaimella kohdesivustolta.
Käytätkö rss-syötteitä?

Rss-syötteiden käyttö kasvaa jatkuvasti uusien käyttötapojen ja käyttäjien myötä. Digitoday tutkii anonyymin nettikyselyn avulla rss-syötteiden käyttöä.
Voit osallistua kyselyyn klikkaamalla tätä.
Selaimet edistävät rss-tietoutta
Syötteitä voidaan lukea muun muassa useimmilla uudehkoilla selaimilla, kuten Firefoxilla, Safarilla, Operalla ja Internet Explorer 7:lla.
Vaikka syötteiden lukuun on tarjolla myös erillisiä rss-lukuohjelmia ja -nettipalveluja, selaimet totuttavat ihmisiä parhaiten syötteiden ihmeelliseen maailmaan. Selaimissa rss-syötteen tilaus onnistuu esimerkiksi osoitepalkin päähän ilmestyvällä oranssilla tutkakuva, josta on muodostunut syötteen tilausmahdollisuutta merkkaava symboli kaikilla muilla paitsi Applella. Se hyödyntää sovitun merkin sijasta sinistä rss-tekstiä osoitepalkin päässä.
Nettipalveluista Suomessa tunnetuimpia ovat varmasti Ampparit ja Uutimet. Lisäksi tarjolla on esimerkiksi Google Reader ja Bloglines.
Vuodesta 2007 on povattu rss-syötteiden vuotta, sillä Microsoft integroi viime vuoden lopulla julkaistuun Internet Explorer 7 -selaimeen tuen syötteille. Tällä hetkellä monissa yrityksissä käytetään kuitenkin edelleen selaimen vanhempaa 6-versiota, joka hallitsee yksinään noin puolia selainmarkkinoista. IE6-käyttäjät eivät tutustu syötteisiin ainakaan vahingossa klikkaamalla linkkiä syötteeseen.
Siirtyy työpöydältä mobiililaitteeseen
Syötteiden tuki on viime vuosina yleistynyt myös kännyköissä ja ne tarjoavatkin oivan tavan lukea mobiililaitteille raskaiden ja hankalasti käytettävien sivustojen uutisia, sillä syötteet eivät sisällä mitään muotoilumäärityksiä. Syötteiden esitystapa riippuu käytetystä lukuohjelmasta tai -palvelusta ja sen koko sisältö on pelkkää tekstiä.
Syötteitä hyödynnetään esimerkiksi myös uusien podcast-lähetysten jakeluun. Myös Bittorrent-vertaisverkoissa voidaan tiedostojen lataamista automatisoida syötteiden avulla.

- Digitodayn tuoreimmat uutiset.
- 00:31 Sosiaaliset lahjat tunkevat Suomeen
- 25.5. Robottikäsivarsi hinasi Dragonin asemalle
- 25.5. Googlen Android-kauppa sai uusia rahastuskeinoja
- 25.5. Zuckerberg unohti sulhasen ohjeen - antoi 20 000 euron vihkisormuksen
- 25.5. Diablo III:n julkaisija hekumoi myyntiä ja pahoittelee bugeja
- 25.5. Lumialla voi katsella videoklippejä
- 25.5. Applen Cook kieltäytyy optioiden osingoista
- 25.5. ZTE toimittaa suomalaisella 3d-tekniikalla tehtyjä Android-puhelimia
- 25.5. Tämä käkikello muni Pebblen Kickstarter- pesään
- 25.5. Facebook Camera ottaa ja jakaa kuvia iPhonessa
- Uusimmat
- 48h luetuimmat kaikista uutisista.
- 25.5. Zuckerberg unohti sulhasen ohjeen - antoi 20 000 euron vihkisormuksen
- 25.5. Lumialla voi katsella videoklippejä
- 25.5. Googlen Android-kauppa sai uusia rahastuskeinoja
- 25.5. ZTE toimittaa suomalaisella 3d-tekniikalla tehtyjä Android-puhelimia
- 25.5. Facebook Camera ottaa ja jakaa kuvia iPhonessa
- 25.5. Diablo III:n julkaisija hekumoi myyntiä ja pahoittelee bugeja
- 25.5. Applen Cook kieltäytyy optioiden osingoista
- 25.5. Robottikäsivarsi hinasi Dragonin asemalle
- 25.5. Tämä käkikello muni Pebblen Kickstarter- pesään
- 00:31 Sosiaaliset lahjat tunkevat Suomeen
- Luetuimmat
- 48h suositelluimmat kaikista uutisista.
- Suositelluimmat
- 48h kommentoiduimmat kaikista uutisista.
- 25.5. Lumialla voi katsella videoklippejä
- 25.5. Applen Cook kieltäytyy optioiden osingoista
- 25.5. ZTE toimittaa suomalaisella 3d-tekniikalla tehtyjä Android-puhelimia
- 25.5. Zuckerberg unohti sulhasen ohjeen - antoi 20 000 euron vihkisormuksen
- 25.5. Facebook Camera ottaa ja jakaa kuvia iPhonessa
- 25.5. Diablo III:n julkaisija hekumoi myyntiä ja pahoittelee bugeja
- 25.5. Googlen Android-kauppa sai uusia rahastuskeinoja
- 25.5. Tämä käkikello muni Pebblen Kickstarter- pesään
- 25.5. Robottikäsivarsi hinasi Dragonin asemalle
- Kommentoiduimmat
Uutispäivä
Vuorokauden kaikki uutiset yhdellä sivulla.
RSS-feedit
Seuraa Digitodayn kaikkia uutisia tai vain tiettyä osiota RSS:llä.
Uusimmat uutiset
- Zuckerberg unohti sulhasen ohjeen - antoi 20 000 euron vihkisormuksen 15:01
- Diablo III:n julkaisija hekumoi myyntiä ja pahoittelee bugeja 11:49
- Facebook Camera ottaa ja jakaa kuvia iPhonessa 07:00
- Google tarjoaa hakijalle syntetisaattorin 17:11
- Googlen Larry Page: Facebook pitää käyttäjiä panttivankeina 07:00
- Angry Birdsia voi pelata vaikka syömäpuikoilla 16:00
- Korkein oikeus kylmänä tunnetulle piraatille 13:59
- Iron Skyn jälkeen tulee 3d-Hitler 22:01
- Lisää
Poiminnat
Digiyesterday
Viisi vuotta sitten
Linux-laatikko wlan-yhteydellä
28.05.2007 Maahantuoja Metric Industrial Oy esittelee Moxa ThinkCore W311 -laitteen integroidulla wlan-yhteydellä.
Kolme vuotta sitten
Yritysten päätelaitteet Atean Pesutykkiin
28.05.2009 Atea tarjoaa uutta Pesutykki-palvelua pitämään yritysasiakkaiden päätelaitteet ohjelmistoineen ajan tasalla kuukausimaksua vastaan.
Taloussanomat
- Asuntopula ja 24 600 tyhjää asuntoa, mikä kaupunki? 06:01
- Suomikin oli hukkua liian vahvaan valuuttaan 06:09
- Yritysguru: Facebook tappaa Piilaakson 10:17
- Tämäkin vielä: Turistitkin kaihtavat Kreikkaa 15:08
- Muhkean muovinen Nissan Juke 06:05
- Unohda hameenhelmaindeksi – ensitreffit kertovat talouden tilan 16:19
- Yle: Katainen torjuu ajatuksen valtion kaivosyhtiöstä 16:54
- Konkareiden neuvot koulunsa päättäville: Intohimoa ja tasapainoa 17:47
- Jos Kreikka lähtee, Saksa kärsii 11:08
- Yllätys? Aurinkohan säteilee täällä Saksan malliin 06:09
- » Taloussanomat.fi













Kommentit (18)
Aika paljon tulee RSS:ää hyödynnettyä, koska se on niin kätevä.. Tällähetkellä on webbiselaimeen määriteltynä 11kpl Debian-aiheisia RSS-syöteittä, 14kpl yleisesti Linux-aiheisia RSS-syötteitä ja lisäksi sitten 23 muuta uutispalvelua ja portaalia RSS-syötteinä. Eli 48kpl yhteensä :)
Olisi huomattavasti vaikeampi seurata kaikkia noita, jos RSS-syötteitä ei olisi.
Myös muussa viestinnässä RSS ja sen myötä Podcastit sekä webcastit yleistyvät ja viestin perillemeno tehostuu jos viesti itsessään on hyvä ja palveluiden käyttöönotto helppo.
Mä en henkilökohtasesti tykkää yhtään noista uutisaggregaattorisivuista enkä omakohtasesti näe nille tarvetta. Esim tolla mainitsemallasi uutis.fi sivulla kaikki eri lähteistä olevat uutiset on yhtenä sekasotkuna sekasin keskenään. Onhan siellä toki mainittu lähde aina uutisen edessä, mutta silti kaikki on yhtenä pötkönä. Omasta mielestäni on paljon parempi, jos RSS-syötteet on itse järjestellyt loogisiin ryhmiin aihealueittain. Lisäksi tuommoiselle aggregaattorisivulle pitää sitten erikseen mennä, jos haluaa lukea uutisia. Esim. Firefoxiin voi lisätä suoraan niitä syötteitä mielin määrin, joten itselleni ainakin noi aggregaattorisivut on ihan turhia..
Toki jokainen käyttäköön RSS-syötteitä tavallaan, mutta minusta syötteiden tallentaminen selaimeen on kaikki kätevintä. Seuraavana tulee sitten erillisen RSS-lukuohjelman, esim Liferean, käyttäminen.