Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Mainontaan suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin

Tekstari- ja sähköpostimainonta on vielä mitätöntä

Televisio on tärkein mainosväline.

26.9.2007 10:20 (päivitetty 11:00) Internet-mainontaa seuraa vähintään silloin tällöin puolet suomalaisista. Sen sijaan alle kolmannes ilmoittaa seuraavansa tekstiviesti- ja sähköpostimainontaa edes silloin tällöin.

Mainonnan neuvottelukunnan kahden vuoden välein teettämässä selvityksessä havaittiin suhtautumisen mainontaan muuttuneen positiivisempaan suuntaan.

Verkkopohjaisista välineistä mainontaa seurataan yllättävän harvoin. Internetistäkin mainontaa seuraa säännöllisesti vain 15 prosenttia yli 15-vuotiasta suomalaista. Teksti- ja sähköpostimainoksia sanoo seuraavansa säännöllisesti vain seitsemän prosenttia vastaajista.

Mainontaan suhtaudutaan vuonna 2007 myönteisemmin kuin koskaan aiemmin viimeisten noin 30 vuoden aikana, jolloin yleisön suhtautumista mainontaan on tutkittu, sanoo Mainonnan neuvottelukunnan tiedote. Sen mukaan jopa kriittisimmin mainontaan suhtautuvat 65 vuotta täyttäneet kuluttajat suhtautuvat mainontaan selvästi aiempaa myönteisemmin. Myös mielikuvat mainonnasta ovat pääosin muuttuneet myönteisemmiksi vuodesta 2005, jolloin tutkimus toteutettiin edellisen kerran. Yli 80 prosenttia suomalaisista pitää mainontaa luonnollisena osana nykyajan elämää, kuluttajalle hyödyllisenä sekä hyväksyttävänä.

Mainonta vaikuttaa ostokäyttäytymiseen

62 prosenttia suomalaisista on ostanut joskus tuotteen tai palvelun mainonnan vaikutuksesta. Innokkaimmin mainonnan vaikutuksesta ostavat naiset sekä alle 25-vuotiaat.

Tänä vuonna arvostetaan selvästi aiempaa enemmän sitä, että mainos antaa totuudenmukaisen kuvan mainostettavasta tuotteesta tai palvelusta.

Hyvän mainonnan ominaisuutena mainitaan yleisimmin todenmukaisuus ja rehellisyys, kun taas huonon mainonnan ominaisuuksiksi nimetään yleisimmin harhaanjohtavuus tai jopa valheellisuus sekä liialliset lupaukset. Vain kolmannes vastaajista kokee mainosten antavan luotettavaa tietoa. Aiempien vuosien tavoin hyvän mainonnan ominaisuuksina pidetään yleisesti myös hauskuutta ja huumoripitoisuutta sekä toisaalta asiallisuutta ja selkeyttä.

Jopa 87 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti yhteiskunnalliseen mainontaan. Erityisesti yhteiskunnalliseen mainontaan, kuluttajavalistukseen sekä ympäristöteemaan mainonnassa suhtaudutaan selvästi aiempaa myönteisemmin. Kielteisimmin suhtaudutaan väkivaltaan, kuolemaan ja seksiin mainonnassa.

TNS Gallup Oy:n Media-yksikkö toteutti Mainonnan neuvottelukunnan toimeksiannosta huhti-toukokuussa 2007 tutkimuksen, jossa kartoitettiin 15 vuotta täyttäneiden suomalaisten suhtautumista mainontaan.


Mainonnan suurin kasvuvara on tekstiviestissä ja sähköpostissa
Tiedotus- ja mainosvälineiden seuraaminen 2007
Väline Vähintään silloin tällöin Säännöllisesti
Televisio 96 65
Sanomalehdet 93 51
Aikakauslehdet netto* 93 50
Ilmaisjakelulehdet 86 38
Radio 79 35
Asiakaslehdet 84 33
Suoramainonta kotiin 86 31
Nimellä varustettu suoramainonta kotiin 84 28
Myymälämainonta 83 25
Ammatti- ja järjestölehdet 64 25
Perhe- ja yleisaikakauslehdet 77 22
Iltapäivälehdet 77 17
Internet 50 15
Ulkomainonta 74 13
Mainonta elokuvissa 51 12
Nimellä varustettu suoramainonta työpaikalle 41 12
Noutopistelehdet 54 9
Mainonta tapahtumien yhteydessä 58 8
Suoramainonta työpaikalle 38 7
Tekstiviestimainonta 30 7
Sähköpostimainonta 29 7

Lähde: Mainonnan neuvottelukunta

Jutun kirjoitti: Timo Poropudas

Timo Poropudas

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Mainitut yritykset

Kommentit (9)

Huono 0
Internet-mainontaa seuraa vähintään silloin tällöin puolet suomalaisista. Sen sijaan alle kolmannes ilmoittaa seuraavansa tekstiviesti- ja sähköpostimainontaa edes silloin tällöin.
Digitoday
Huono 0
Nettimainonta potkii itseään päähän ärsyttävyydellään. Erilaiset vilkkuvat, ääntelevät ja itse sivun sisältöä peittävät mainokset aiheuttavat vain ärtymystä. Tästä johtuen olen itse hankkinut tarvittavat mainosten esto-ohjelmat, jotta vältyn näiltä mainoksilta. Samalla tietysti asialliset ja mahdollisesti kiinnostavatkin mainokset häipyvät näkyviltäni, mutta se on lähinnä mainostajien ongelma.

Mainostajien ja mainostilaa tarjoavien nettisivujen kannattaisi syvästi pohtia mainosten huomioarvon ja ärsyttävyyden suhdetta mainonnan tehokkuuteen.
Pera
Huono 0
Sähköpostimainonnassa on hyvä erotella pahat (tilaamattomat spam-postit) ja hyvät eli vastaanottajan mahdollisesti itsensä tilaamat uutiskirjeet. Arvioisin, että lukuhalukkuudessa on huomattavia ero jälkimmäisen vaihtoehdon hyväksi.

Pelkkä lukeminen ei välttämättä merkitse mitään, vaan saadaanko vastaanottaja reagoimaan mainostajan haluamalla tavalla. Koko prosessin mittaamisen ja kampanjan tehokkuuden arvioinnin kannalta uutiskirjeet hakkaavat perinteisemmät mainonnan keinot.
Petri Mertanen, Naviatech Solutions
Huono 0
No olipa ympäripyöreä vastaus Petriltä ensimmäiseen(?) kommenttiin. Niitä itsetilaamia uutiskirjeitä toki voidaan lukea mutta jos sinne jotain vilkkuvaa kuvaa rupeaa tulemaan ja mainosta roppakaupalla niin eiköhän se tilaaminenkin lopu kohtuullisen nopeasti. Kuka edes tänä päivänä uutiskirjeitä tilaa kun sama sisältö löytyy netistäkin? Homma voisi toimia päivittäistavarakaupan tyyliin "tarjoukset lootaan" mutta ei kyllä muuten. Tänäpäivänä roskapostia tulee niin jumalattomasti ja ihan turha sanoa että mitäs levitit osoitettasi. Riittää vain että yhden tutun kone on saastunut ja sinun osoitteesi on hänen listallaan. Naps, kiertoon lähti ja postitulva alkoi.

Mainoksissa ei sinällään ole vikaa mutta syyt miksi ihmiset kuten minä, etenkin netissä blokkaavat ne ovat niiden koko, ärsyttävyys ja sivun suunnittelu. Useinkin mainokset kattavat sivusta noin 30-70% joka on sinänsä ihan naurettavaa. Vuonna -99 riitti 2 banneria, yläosaan sivua ja alaosaan. Tänään mainoshelvetistä kuten esimerkiksi IRC-Galleria.net löytyy jos jonkinkokoista, eikä missään pienessä mittakaavassa. Kuitenkin kannattaa muistaa ettei ihmiset sivuilla mainosten takia käy vaan sen sisällön. Jos joku sattuu mainosta klikkaamaan niin siinähän klikkaa. Tuskin sieltä mitään hyödyllistä irtoaa. Ilmaiset Playstation3:t ja "Voita ilmainen puhelin" tekstit ehkä narahtaa joihinkin mutta todennäköisyys voittaa se on 0,0000001% eli sama kuin lotossa. Jos haluaa mainosten nettisivuilla toimivan, niitä kannattaa laittaa sinne kohtuullinen määrä ja niiden ulkoasun on pakko sulautua sivuston väriskaalaan.

Onneksi Internet ei ole TV vaan jokainen voi halutessaan blokata mainokset.
D
Huono 0
Onkohan nyt taas mainostajilla hieman epärealistinen käsitys mainonnan kiinnostavuudesta? "Verkkopohjaisista välineistä mainontaa seurataan yllättävän harvoin. Internetistäkin mainontaa seuraa säännöllisesti vain 15 prosenttia yli 15-vuotiasta suomalaista. Teksti- ja sähköpostimainoksia sanoo seuraavansa säännöllisesti vain seitsemän prosenttia vastaajista."
MITÄ? Itse en tunne ainoataan henkilöä joka säännöllisesti seuraisi mainontaa. Tämä esim kuulostaisi hieman omituiselta: "No itse seuraan säännöllisesti vain Elisan ja Nordean mainontaa, ja sitäkin pääasiassa verkossa. No sitten ihan televisioista seuraan Huoneistokeskuksen mainontaa, ja ihan vain silloin tällöin Rannilan ja Silja Linen. Epäsäännöllisesti seuraan mainontaa toki jonkin verran, pääasiassa Citymarketin, mutta tekstiviestitse en kovinkaan paljoa enää nykyään mainontaa seuraa".
Antti
Huono 0
Heh. Taas yksi tutkimus joka kertoo enemmän tutkimuksesta kuin tutkitavasta asiasta. Suurin osa mainonasta kuitenkin on alitajusta ja mielikuvia. Varsinaista osto päätöstä tehdessä ei enään osata posituusta tuotekuvaa yhdistää mainokseen.
Mistä kertoo !?
Huono 0
Sähköpostimainonnassa on hyvä erotella pahat (tilaamattomat spam-postit) ja hyvät eli vastaanottajan mahdollisesti itsensä tilaamat uutiskirjeet.

Itselle kolisee v14gr4-spämmin ohessa Oraclelta, Borlandilta, IBM:ltä, Microsoftilta jne kaikenlaista tällaista puoli-tilattua tauhkaa. Työn puolesta ei voi oikein unsubscribettää, mutta samaa spammia ne minusta ovat. Tekstiä sivutolkulla tai joku HTML-muotoiltu oksennus, sisältöarvo: melkein nolla.

Tällaisen "pushin" ongelma on aina se, että se on lähes poikkeuksetta häiritsevä. Markkinoinnin pitäisi oppia muutakin kuin vain push.

Pelkkä lukeminen ei välttämättä merkitse mitään, vaan saadaanko vastaanottaja reagoimaan mainostajan haluamalla tavalla.

Tässähän sitten juuri alleviivasitkin tätä omaa pointtiani: se on sitä samaa spämmiä, tuli se sitten puoli-tilattuna tai tilaamattomana, koska reagoin siihen samalla tavalla ja se aiheuttaa samanlaisen häiriön.

Olen yleensä max. kerran pari vuodessa erityisen kiinnostunut esim. Oraclen viimeisen vuoden tuotejulkistuksista, kun siitä pitää sanoa jotain järkevää jossain miitissä tms. Eli jatkuvasti ei ole mitään mieltä seurata, mutta mistään sivulta ei saa "changelogia" kuten OSS-puolelta irtoaa. Tuotteita lopetetaan, nimiä muutetaan tahallaan ilman mitään muuta muutosta jne.

Koko mainostuksen idiotismi nykyään tiivistyy mielestäni täydelliseen ylikuormitukseen: jokainen mainos voisi luonnon keskellä, kaikessa rauhassa yksikseen esitettynä olla jotain poikkeavaa ja huomion kiinnittävää. Viesti tulisi läpi. Vaan yhdistäpä se toisteiseen massaan, jossa lähes identtistä tuubaa tulee esim. tv:stä parikymmentä peräkkäin tai spostilaatikkoon parisataa peräkkäin. Ei jaksa, se on tauhkaa.
Javapiins Enttöprais
Huono 0
Petri Mertanen kirjoitti:
"Sähköpostimainonnassa on hyvä erotella pahat (tilaamattomat spam-postit) ja hyvät eli vastaanottajan mahdollisesti itsensä tilaamat uutiskirjeet. Arvioisin, että lukuhalukkuudessa on huomattavia ero jälkimmäisen vaihtoehdon hyväksi."

Miksi tämä erottelu pitää tehdä juuri sähköpostimainosten suhteen? Sama pätee myös normaaliin postiin. En minä Citymarketin jokaviikkoisia mainoksia lue - asiasta tehden tilatun talotoimittajan kuvaston (tms.) todennäköisesti luen.
Irma
Huono 0
No normaalilta ihmiseltähän mainokset menee ohi tyyliin: haempas jääkaapista jotain katkolla, tai missäs hitossa se ruksi on mistä toi menee kiinni.
Pertti Keinanen
Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Kuriiri kadotti 80 000:n potilastiedot

11.02.2007 Amerikkalaisen Johns Hopkins -organisaation 52 000 työntekijän ja 83 000 potilaan tiedot sisältäneet nauhat ovat kadonneet matkalla alihankkijalle, joka tekee nauhoista varmuuskopioita.


Kolme vuotta sitten

Hudson-onnettomuuden ääninauhat kuunneltavissa

11.02.2009 Sankarilentäjäksi mainittu Chesley Sullenberger on kertonut hanhien osumisen koneeseensa olleen järkyttävä kokemus. Mutta ääninauhoilla hän kuulostaa erittäin rauhalliselta.

.