Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Otetaan vakavissaan

Verkkosota voi lamaannuttaa yhteiskunnan

- Uskoisin, että 20 vuoden päästä verkkohyökkäykset ovat ihan yhtä vakavasti otettava uhka maan puolustamiselle kuin vaikkapa ydinsota 50-60-luvulla, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusjohtaja Hannu H. Kari.

27.9.2007 11:27 Verkkosota voisi vakavasti lamaannuttaa yhteiskunnan toiminnan, ja siksi valtiot ottavat sen vakavasti.

- Väitän, että yhtäkään verkkohyökkäystä ei voida todistaa jonkin valtion tekemäksi. Ainakaan mikään valtio ei ole hyökkäystä tunnustanut eikä kukaan ole sellaista pystynyt pitävästi todistamaan, sanoo F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen.

Sen sijaan Hyppösen mukaan voi hyvinkin olla, että hallituksissa ummistetaan silmät hyökkäyksiltä, kuten Viron tapauksessa.

- Vaikka ei voida osoittaa, että venäläiset itse olisivat olleet hyökkäämässä, eivät heidän viranomaisensa kauhean aktiivisesti olleet hyökkäyksiä myöskään estämässä, Hyppönen toteaa.

Viranomaistahoihin kohdistuneista hyökkäyksistä ovat viime aikoina olleet esillä Yhdysvaltojen, Saksan, Ison-Britannian, Uuden-Seelannin, Ranskan ja EU-parlamentin tapaukset. Monissa näistä tapauksista hyökkääjäksi on julkisuudessa epäilty Kiinaa, joka on kuitenkin kiistänyt väitteet.

Hyökkääminen on halpaa

Suunnitelmallinen toiminta vastapuolen kriittisiä verkkojärjestelmiä vastaan on vielä lapsenkengissä. Nykyiset verkkosodan ilmentymät ovat vasta kokeilua, jolla testataan vastapuolen kykyjä ja kehitetään omia järjestelmiä.

- Lentokoneilla ei ensimmäisen maailmansodan aikana vielä ollut merkitystä, mutta toisessa niiden rooli oli jo ratkaiseva - nykysodista puhumattakaan. Verkkosotakin kehittyy. Aikaa ei kulu sataa vuotta, vaan 10 tai 20, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusjohtaja Hannu H. Kari.

Kari vertaa verkkosotaa biologiseen sodankäyntiin. Keskivertokemistikin voi kehittää myrkyllisen yhdisteen, joka vesijohtoverkkoon levitettynä sairastuttaa vakavasti suuria ihmisjoukkoja. Sellaista vastaan on erittäin vaikeaa ja kallista suojautua.

- Hyökkääminen tietoverkoissa on aina halvempaa ja helpompaa kuin perinteinen sodankäynti, eikä täydellistä puolustautumistapaa ole tilanteessa, jossa käytetään avoimia verkkoja, Kari sanoo.

Mikä tahansa valtio tai organisaatio voisi halutessaan aiheuttaa toisen yhteiskunnan toimintavarmuudelle vakavia ongelmia.

- Mutta onko motivaatiota tehdä niin? Kari kysyy.

- Elämme globaalissa maailmassa, jossa minkä tahansa suuren yhteiskunnan romahdus vaikuttaa koko maailman talouteen. Yksikään, joka "pelaa samoilla säännöillä", ei halua liata omaa pesäänsä.

Median luoma myyttikö?

- Verkkosota on pitkälti median paisuttama myytti, sanoo tietoturvayhtiö Counterpanen perustaja Bruce Schneier.

Tietoturvagurun mielestä hallitukset olisivat kuitenkin "idiootteja", jos ne eivät suojautuisi verkkouhilta.

- Tietysti uhkia on, mutta verkkosotaa ei vielä ole nähty. Kun ruumiita aletaan laskea, armeijoita mobilisoidaan, sotia julistetaan ja pommit putoilevat, sitten vasta kybersota on alkanut, Schneier julistaa.

(ITviikko 27.9.2007)

Jutun kirjoitti: Antti Kirves

Antti Kirves

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (9)

Huono 0
Verkkosota voisi vakavasti lamaannuttaa yhteiskunnan toiminnan, ja siksi valtiot ottavat sen vakavasti.
Digitoday
Huono 0
Katin kontit. Mikään tälläinen hyökkäys maan rajojen ulkopuolelta ei pysty haittaamaan kohdemaan toimintaa. Eihän tässä tarvitse napsautaa kun piuhat poikki ulkomaailmaan, niin homma jatkuu kuten ennenkin. Kaikki eivät toki saisi päivittäistä youtube/pornoannostaan, mutta eihän siihen kukaan kuolisi.
Onko kaikilta mennyt järki ?
Huono 0
Jos esim. Suomi laittaisi piuhat poikki ulkomaailmaan, niin yhteiskunta (yritykset) pysähtyisivät siihen, ehkä myös muu yhteiskunta. Ei olisi sähköposteja, ei mitään tilauksia ulkomailta, ei tiedostusta maailman tilanteesta, sairaalat eivät saisi tilattua lääkkeitä tukkureilta yms...

Eli homma EI jatkuisi kuten ennenkin...
Järki on oltava...
Huono 0
Katin kontit. Mikään tälläinen hyökkäys maan rajojen ulkopuolelta ei pysty haittaamaan kohdemaan toimintaa. Eihän tässä tarvitse napsautaa kun piuhat poikki ulkomaailmaan, niin homma jatkuu kuten ennenkin. Kaikki eivät toki saisi päivittäistä youtube/pornoannostaan, mutta eihän siihen kukaan kuolisi.

Koitappas tuota narujen napsauttamista esim pankki/pörssisektoriin (joihin ne hyökkäykset yleensä tällasessa tapauksessa kohdistettaisiin). Tai miten olisi esim huoltoasemaketjut? Logistiikka? Ruokahuolto/kauppaketjut (jotka ovat logistiikan kanssa hyvinkin läheisessä tekemisessä, ellet halua sitten pelkkää säilykeruokaa popsia, ja sitäkään kaupat ei anna sulle ilman visa electronias == rahaa)? Ei taida kyse olla vain youtube pornoista...

Ihmiset ovat jo saaneet esimakua mitä käy kun jokin virus jyllää jossain pankissa... Näitä tässä takavuosina oli pari kertaa, parissa pankissa. Sillon ihmiset olivat ilman rahojansa sen yhden päivän....
Markus
Huono 0
Höpinää suurin osa edellämaituista asioista hoituu vielä Faxsilla, puhelimella, kuuntelemalla radiota ja maan sisällä homma toimisi kuten ennenkin. Ei visa electronin tarkistukset mene muutenkaan internetin kautta (pelkästään). Internet ei ole = verkkot jokaisella osaalueella. Mihin ne ulkomamaan eläjät suomalaista verkkopankia tatvitsisivat. Eihän se vaikuttaisi maan sisäiseen käyttöön. Internetistä yritetään ajatuksissa tehdä tärkeämpi kun se on. Ei muisteta että vielä 10 vuotta sitten lähes kaikki hoitui ilman internettiä. Ei se 10 vuotta niin pitkä aika ole.
Ei elämä netin kaatumiseen lopu
Huono 0
Höpinää suurin osa edellämaituista asioista hoituu vielä Faxsilla, puhelimella, kuuntelemalla radiota ja maan sisällä homma toimisi kuten ennenkin. Ei visa electronin tarkistukset mene muutenkaan internetin kautta (pelkästään). Internet ei ole = verkkot jokaisella osaalueella. Mihin ne ulkomamaan eläjät suomalaista verkkopankia tatvitsisivat. Eihän se vaikuttaisi maan sisäiseen käyttöön. Internetistä yritetään ajatuksissa tehdä tärkeämpi kun se on. Ei muisteta että vielä 10 vuotta sitten lähes kaikki hoitui ilman internettiä. Ei se 10 vuotta niin pitkä aika ole.

Huomaa että VERKKO ei tarkota pelkästään INTERNETIÄ vaan VERKKOON kuuluu myös puhelinliikenne, viestintäkanavat jne. Ei se faxikaan ilman puhelinverkkoa toimi, puhumattakaan puhelimesta.

En sitä tarkottanukkaan että pelkästään visa-electron olisi maksuvälineenä vaan KAIKKI maksuvälineet. Ei se käteinenkään raha tupsahda sinne lompakkoon tyhjästä ja tietyn tahot myös määrää sen lompakossa olevan paperin ARVON... Eli jos näihin mekanismeihin hyökätään, niin sen jälkeen voit pyyhkiä karvasen takamukses niihin lompakossa oleviin paperikääröihin. Ja koitappa tälleen internet-aikakaudella selittää jollekkin konttorieukolle miten sitä pölyssä olevaa faksia käytettäisiin...

Tulee myös muistaa että ketju on tasan niin kestävä kuin sen heikoin lenkki. Ei sen tarttekkaan kaiken hoitua internetin kautta tai verkon kautta mutta jos siitä toimii edes yksi pieni osa-alue ja se osa-alue on hyökkäyksen kohteena niin se luhistaa ympäriltään sata muutakin osa-aluetta. Eli esimerkkinä "rahaliikenne ei toimi, ihmiset ei saa rahaa, rahalla ei ole arvoa, rahalla ei saa tuotteita (kuten ruokaa sun muuta)" eli vaikka bensapumput toimisivatkin hienosti teknisesti, niin ilman toimivaa rahaliikennettä kukaan huoltoasemanpitäjä ei aijo lahjotella sulle bensaa ilmaiseksikaan eikä yksikään tukkuri toimita huoltoasemalle lisää bensaa jnejnejne... Eli tässä on vain yksi pieni osa-alue lahonnut, mutta se vaikuttaa kaikkeen muuhunkin.

On totta että internet on ollut olemassa vain 10 vuotta, mutta VERKOT on ollu olemassa paaaljon pitemmän ajan ja samaan aikaan tietynlaisia logistisia asioita, jotka aikaisemmin hoiti samoja asioita ilman verkkoa, on nyt ajettu alas - joten niitä ei ole käytettävissä ilman verkkoa... Tähän kuuluu mm. viestintä, rahaliikenne jnejne... Vai luuletko tosiaan että painotalot alkaa kilvan painaa shekkejä toimimattomien luottokorttien tilalle ja että kaupoista kun on vanhat kunnon mankelit hävitetty niin niitä yhtäkkiä aletaan käyttämään kun uudet hienot maksupäätteet on pimiänä...
Markus
Huono 0
Hannu H. Karin mielestä olisi internetin pitänyt romahtaa jo vuosi sitten...
The Internet
Huono 0
"Ei elämä netin kaatumiseen lopu" oletko ajatellut myös, että se siirto vanhaan ei onnistu pelkästään käytännön syistä. Esim. rahan arvo on sidoksissa verkossa olevaan tietoon ja jos verkoissa sattuu isompia esteitä tai kaatumisia niin ei se visa elektroni toimi taikka pankki tiedä paljonko rahaa sinulla pitäisi olla tilillä. Lisäksi Euroopassa ei ole enää käytännössä kultavarastoja joihin rahan arvo sidottaisiin (se on myyty Aasiaan!).

Puhelin ja fax -liikenne ohjaus on nykyään suurimmaksi osaksi siirretty sähköiseen etähallintaan ja se, että palvelimet kaatuu voi kaataa koko puhelin järjestelmän.

Asioita vaikeuttaa vielä se, että monet paikalliset verkot ovat riippuvaisia ulkomailla olevista verkoista, sillä ne on jo niin hyvin nivoutuneet, että ulkomaille yhteyksien katkaisu ei auta pahassa paikassakaan.


ps. eihän tämä uutinen liity mitenkään DieHard4 -leffaan?

Ihmettelijä
Huono 0
Ihmiset ovat jo tottuneet, että asiat hoituvat puoliautomaattisesti verkon avulla. Verkkoon ollaan jo totuttu, eikä tässä enää ihmiset muistakaan miten homma toimi ilman sitä. Jos se verkko katkeaa, ollaan aivan pulassa. Tilanne on kuin uusavuttomalta hajoaisi mikroaaltouuni ja keittiön lamppu. Itku pääsisi, jos äiti ei ole paikalla. Ei tässä maassa mitään neroja joka paikassa työskentele. Nytkin saa peräjälkeen käydä korjaamassa toisten virheitä lähisiwan keikasta lähtien - vaikka koneet toimii. Tässä ollaan jo koneiden armolla. Eihän ihmiset enää muista edes puhelinnumeroitaan.
voivoi
Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Kuriiri kadotti 80 000:n potilastiedot

11.02.2007 Amerikkalaisen Johns Hopkins -organisaation 52 000 työntekijän ja 83 000 potilaan tiedot sisältäneet nauhat ovat kadonneet matkalla alihankkijalle, joka tekee nauhoista varmuuskopioita.


Kolme vuotta sitten

Hoitonetti lähentelee 60 000 kuukausikävijää

11.02.2009 Yhteisöllinen terveyspalvelu Hoitonetti.fi hipoo 60 000 eri kuukausikävijää oltuaan avoinna lokakuusta lukien. Sairauksista puhuessa faktojen kanssa pitää olla tarkka, eikä häiriköintiä ole ainakaan vielä ilmaantunut.

.