Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Strippi kerrallaan, osa 8

2000-luku sosiaalisesti rajoittuneen silmin

11.7.2008 15:42 Digitodayn Strippi kerrallaan -sarjan kahdeksannessa osassa tutustutaan suomalaisen nettisarjakuvan pioneeriin, Sosiaalisesti rajoittuneet -sarjakuvaan.

Suomalaisesta nettisarjakuvasta puhuttaessa ei voi olla törmäämättä yhteen sarjakuvaan.

Ossi Mäntylahden ja Pekka Piiran käsikirjoittama sekä Jukka Piiran piirtämä Sosiaalisesti rajoittuneet on ilmestynyt jo lähes kahdeksan vuoden ajan.

2000-luvun alun it-huumassa syntynyt sarjakuva on nähnyt suomalaisen tietotekniikka-alan käänteet läheltä.

Sarjakuvan sankareina seikkailevat ohjelmoijat C ja Plus, jotka kommentoivat alaa niin kuin vain nörtti osaa.

Vuosien saatossa sarjakuva on ehtinyt ilmestyä muun muassa Sunpoint.net-portaalissa, Iltalehden verkkoversiossa, Ilta-Sanomissa ja IT-viikossa.

Digitoday haastatteli käsikirjoittaja Ossi Mäntylahtea ja kysyi, mitä mieltä hän on internetistä sarjakuvan jakelukanavana. 

Strippi kerrallaan

Internet on avannut monelle sarjakuvaharrastajalle uuden kanavan omien tuotosten julkaisemiseen. Digitodayn juttusarjassa tutustutaan nettisarjakuviin ja niiden tekijöihin. Tilaa juttusarja RSS-syötteenä!

Miten aloititte nettisarjakuvien tekemisen?

Ossi Mäntylahti: Sarjakuvan historia alkaa siitä, kun olimme töissä vuonna 2000 Sunpoint-nimisessä firmassa, joka julkaisi Sunpoint.net-portaalia.

Portaaliin kaivattiin sisältöä, joka houkuttelee porukkaa ja me tuumasimme, että nettisarjakuvalle on kysyntää. Meillä oli silloin sellainen harhaluulo, että osaamme tehdä tehdä sarjakuvaa.

Ensimmäinen strippimme käsitteli Elisaa. Se ilmestyi silloin, kun Elisalla oli mainoskampanja, jossa yhtiö sanoi haluavansa olla kaikkien kanssa, kaikkialla ja kaiken aikaa.

Siitä tämä huumori sai alkunsa. Sarjakuvan iän huomaa aikaa hyvin siitä, että stripissä on puhelinkaupan ikkuna, jossa mainostetaan isdn-liittymiä.

Sen jälkeen Sunpointille kävi miten kävi, mutta me halusimme pitää sarjakuvan hengissä.

Meistä tuntui, että se, mitä olimme nähneet ja kokeneet, ansaitsi tulla kerrotuksi.

Mitä etuja näette sarjakuvien levittämisessä netin kautta?

OM: Kaikkein suurin hyöty netin kautta levittämisessä on se, että pystyy olemaan itse oman työnsä herra.

Kun julkaisee netissä sarjakuvaa, on vastuussa suoraan lukijoille, jotka äänestävät sitten jaloillaan siitä oliko sarjakuva hauska.

Lehdissä taas... miten sen nyt kauniisti sanoisi.

Perinteisten lehtien puolella joutui olemaan poliittisesti korrektimpi. Mutta netissä tällaisia rajoitteita ei ole.

Kyllä meillä tietenkin omat rajoitteemme on. Vaikka huumoria tehdään, on olemassa asioita, joista ei ole soveliasta vitsailla. Esimerkiksi vammaisten kustannuksella ei ole kenenkään mielestä hauska nauraa.

Mutta sitten taas esimerkiksi puhelinyhtiöt, luontoaktivistit ja muut vastaavat ovat saaneet oman osansa huumorin kohteena olemisesta. 

Entä haittapuolet?

OM: Taloudelliset asiat ovat paljon vaikeampia. 

Sanoisin, että vasta ihan viime vuosina olemme alkaneet nähdä, että sarjakuvan tekemisellä vo oikeasti tienata rahaa. 

Me olemme olleet aikamoisia pioneereja tässä. Olemme kokeilleet erilaisia juttuja ja yrittäneet miettiä, miten sarjakuvalla ja sisällöllä ylipäätään voi ansaita netissä. 

Me olemme kokeilleet mikromaksamista. Me olemme kokeilleet maksullisia arkistoja. Me olemme kokeilleet kännykkäversiota.

Meillä oli varmaan maailman ensimmäinen kännykkäversio sarjakuvasta. Se ilmestyi heti, kun Nokian ensimmäiset värinäyölliset puhelimet tulivat markkinoille. 

Mutta Symbian oli alustana kovin rajoittunut, ja teleyhtiöt veloittivat siihen aikaan datasta niin paljon, ettei meidän ollut järkeä ryhtyä tuottamaan palvelua, josta vain puhelinyhtiöt hyötyisivät.

Internet-levityksen huonoin puoli on siinä, että siitä on vaikea saada rahaa. Väittäisin, ettei nettilevityksessä ole muita huonoja puolia. Netti muun muassa pakottaa sarjakuvan tekijän tekemään kuvat laadukkaiksi.

Sosiaalisesti rajoittuneet on ollut värillinen alusta lähtien. Se on ollut päätös, joka on teettänyt työtä ja harmaita hiuksia. Mutta se on ollut myös ehdottomasti oikea päätös.

Printtipuolella sarjakuvaa lähdetään aluksi tekemään mustavalkoisena, kynällä ja paperilla. Printtipuolella se toimii, ja mustavalkoinen sarjakuva on ihan OK.

Nettisarjakuva taas teettää lisää töitä, mutta jälki on hyvää. 

Miten hoidatte talouspuolen? Voiko sarjakuvien laatimisella elää digitaalisella ajalla?

OM: Se riippuu siitä, millaisia tuloja hakee.

Väittäisin, että olemme 50 suosituimman suomalaisen sivun joukossa. Se on aika hyvin sarjakuvasivustolle.

Sillä mahdollista elää, mutta kinkkua ei saa välttämättä joka päivä leivälle.

Me emme ole antautuneet kaupallisuuden alttarimme ihan niin hyvin kuin se olisi ollut mahdollista. Meillä ei ole esimerkiksi oheiskrääsää myynnissä.

Sarjakuvien albumeiksi kokoamisessa on yksi iso este. Neliväripainatuksen hinta on niin järjetön.

Hyppään heti kyytiin, jos löytyy joku julkaisija, joka on valmis ottamaan painokuluista riskiä. Omakustanteena en näe riskiä järkeväksi.

Ainoa tulonlähde on mainosmyynti. Sanoisin, että jos siihen lähtisi panostamaan kunnolla, sillä olisi mahdollista elää.

Tilanne ei ollut tällainen pari vuotta sitten. Mainostajat ovat löytäneet internetin mainosvälineenä aivan uudella tapaa parin viimeisen vuoden aikana.

Mikä on suosikkinne nettisarjakuvien joukossa?

OM: Sanoisin, että Dilbert on ollut nettisarjakuvista henkinen isämme.

PvPonline on hieman samantyyppinen ja suomalaisista sarjakuvista B. Virtanen.

Lue myösSosiaalisesti rajoittuneet
Lue myösKaikki Strippi kerrallaan -sarjassa ilmestyneet jutut
Jutun kirjoitti: Aleksi Moisio

Aleksi Moisio

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (7)

Huono 0
Näät on parhaita!
on joo
Huono 2
No tulihan se sieltä! Sosiaalisesti rajoittuneet on pitänyt yämänkin nörtin mielen virkeänä jo lukuisia vuosia.
Rva. Ammattinörtti
Huono 1
Sosiaalisesti rajoittuneet on kyllä ihan kohtuullisen hyvä suomalaiseksi sarjakuvaksi (tämä on kehu). Toinen klassikko on sitten Ilman Naista, joka liippaa vähän samaa aihetta.. :D
Tissit
Huono 1
Tämä on ehdottomasti suomalaista kärkeä.
Zede
Huono 1
Kullä tuo sosiaalisestirajoittuneet on hyvä, mutta
täytyy myös muistaa että on ollut myöskin toinenkin
"nörttisarjakuva", pikselinviilaajat. Ikävä kyllä
sen julkaisu on lopetettu, mutta sarjakuvaan pääsee
tutustumaan osoitteessa http://www.pikselinviilaajat.net/sarjakuva.php.

Tutustumisen arvoisia hetkiä.
toinenkin nörttisarjis
Huono 0
Pikselinviilaajien tekeminen alkoi hieman sosiaalisesti rajoittuneiden jälkeen (toukokuu 2001 vs. syyskuu 2000). Ja Pikselinviilaajien tekeminen on lopettu cvuonna 2005. Viilareita julkaistiin vähän yli 500 kappaletta
Nörttisarjakuvatietäjä
Sivut: 1 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Linux-laatikko wlan-yhteydellä

28.05.2007 Maahantuoja Metric Industrial Oy esittelee Moxa ThinkCore W311 -laitteen integroidulla wlan-yhteydellä.


Kolme vuotta sitten

Zune HD pelaa yhteen Xbox Liven kanssa

28.05.2009 Teräväpiirtovideo ja yhteenkytkentä Xbox Liven kanssa ovat uuden Zune HD:n houkuttimia.

.