Lue uutinen mobiilisivustolla

Navigaattorikartta tarkentuu sitkeällä pipertämisellä

Kuvausauton kyydissä Pasilassa. Tien päällä kertyy paljon tietoa, sillä jokaisella kartan linkillä on 259 attribuuttia.
Kuva: Aleksi Moisio

18.6.2009 09:48 Matkapuhelimissa ja gps-navigaattoreissa käytettävien digikarttojen parantelu on tarkkaa ja vaativaa työtä. Loppukäyttäjä näkee kartan tietojen tarkentumisen toisinaan vasta kuukausien päästä.

Digitaalisten karttojen tuottaminen on pikkutarkkaa puuhaa.

Tältä vaikuttaa, kun tekee lyhyen kierroksen Helsingissä matkapuhelinjätti Nokian omistaman karttayhtiö Navteqin kuvausauton kyydissä.

Samaan aikaan, kun 270 asteen säteeltä kuvaavalla kameralla ja gps-paikantimella varustettu auto taittaa matkaa, pelkääjän paikalla istuva työntekijä lisää digitaalisella kynällä merkkejä karttatietokantaan.

Risteys, liikennemerkki, kaista, tien luokitus ja niin edelleen. Merkattavaa on paljon, ja erityisesti kaupunkien keskustoissa tulee usein kiire.

Pelkästään hirvistä ja poroista varoittavia merkkejä on Suomessa indeksoitu 2 000 kappaletta. Kaikkiaan varoitusmerkkejä on Suomen tietokannassa 4 500.

Suomen yksikkö
keskittyy karttoihin

Noin neljän tuhatta henkeä työllistävällä Navteqilla on Suomessa pröystäilemätön kahdeksan hengen toimisto Helsingin Länsi-Pasilassa ja kahden hengen toimisto Vaasassa. Asiakkaita yhtiöllä on Suomessa 15.

Valtaosa työntekijöistä on saanut maantieteilijän koulutuksen ja työskentelee parantaakseen yhtiön myymiä karttoja.

Navteqin projektijohtaja Mira Mäki-Mantila kertoo työn jakautuvan käytännössä kahtia. Karttatietokantaan lisätään uutta sisältöä; vanhoja tietoja päivitetään.

Navteqin asiakkaat, kuten yhtiön omistava Nokia ja navigaattorivalmistaja Garmin, haluavat karttoihin koko ajan lisää laitteiden käyttämistä helpottavia tietoja.

Jäljelle jäävä aika kuluu karttojen vanhojen tietojen päivittämiseen ja tarkentamiseen.

Ei valituksia
kuvausautosta

Suomessa Navteq pyrkii hoitamaan päivitykset pitkälti toimistolta käsin käyttäen hyväkseen esimerkiksi kuntien ja Maanmittauslaitoksen tuottamia tietoja.

Silti myös Suomessa turvaudutaan usein kuvausautoon. Liikennemerkkejä ja muita tietoja lisätään ajon aikana, sekä jälkikäteen kuvausauton videon avulla.

– Noin 20–30 prosenttia työajasta kuluu kentällä, Mäki-Mantila sanoo. Mäki-Mantilan mukaan tien päällä vietettävän ajan tarkka arvioiminen on kuitenkin vaikeaa, sillä se vaihtelee huomattavasti kuukaudesta toiseen. 

Toisin kuin hakukoneyhtiö Googlen Maps-karttapalvelussa, Navteqin myymät kartat eivät sisällä katunäkymiä, ainakaan toistaiseksi.

Googlen karttapalvelu on myös huolestuttanut osaa ihmisistä, jotka ovat arvelleet katutason kuvanäkymien vaarantavan kansalaisten yksityisyyden.

Suomen Navteq ei ole törmännyt yhtä vahvoihin pelkoihin, Mäki-Mantila viestittää.

– Toki ne laitteet, joilla keräämme tietoa, kuvaavat koko ajan. Emme kuitenkaan kuvaa laittaaksemme katunäkymiä karttoihin, vaan ainoastaan siksi, että ne helpottavan tietojen implementoimista karttatietokantaamme, Mäki-Mantila sanoo.

Navteq päivittää karttansa neljästi vuodessa. Navigaattoreiden tai matkapuhelinten loppukäyttäjät näkevät karttoihin tehdyt parannukset kuitenkin toisinaan vasta kuukausien kuluttua.

Viivästys johtuu siitä, etteivät Navteqin asiakkaat välttämättä päivitä karttojaan kuin kerran vuodessa.

Jalankulkijan
merkitys kasvanut

Mäki-Mantilan mukaan pääasiassa jalankulkijoita varten kerättävät tiedot ovat työllistäneet yhä enemmän viime vuosina. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi jalankulkuväylät, julkisen liikenteen pysäkit, nähtävyydet ja kolmiulotteiset mallit kaupungeista.

– Navteq oli tosi pitkään autonavigaatioon suuntautunut firma, Mäki-Mantila sanoo.

– Jalankulkijoille suunnattujen tietojen yhdistyminen julkiseen liikenteeseen on ollut mielestäni isoin muutos Navteqin ajatteluun viimeisen viiden vuoden aikana.

Tällä hetkellä Navteqin Suomea koskevien karttojen julkisen liikenteen tiedot kattavat esimerkiksi metro- ja raitiovaunupysäkit Helsingissä.

Mäki-Mantilan mukaan kattavuutta on tarkoitus laajentaa muihin kaupunkeihin ja liikennevälineisiin, mutta aikatauluista on vaikeaa sanoa mitään varmaa.

Jalankulkijat ovat tärkeitä erityisesti matkapuhelinten valmistajille, joiden tuotteita kannetaan tauotta mukana.

Harva tosin vielä ymmärtää jalankulkijoiden päälle. Mäki-Mantilan mukaan Navteqin sadoista asiakkaista vain kolmella on markkinoilla tuotteita, jotka käyttävät jalankulkijoille suunnattua Discover cities -navigaatiodataa.

Aleksi Moisio
aleksi.moisio@sanoma.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (7)

Sivut: 1

EdellinenSeuraava

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Mielenkiintoista nähdä ovatko jalankulkijat lopulta riittävän kiinnostavia yritysten kannalta...

Voisin kuvitella, että mahdollisuuksia järkevään bisnekseen on, jos navigaattoreihin/kännykarrtoihin osattaisiin tunkea riittävästi mainoksia, jotka eivät ärsyttäisi ihan tuhottomasti.

Rakas hauveli 18.6.2009 10:31

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Kyllä minä toivon ja käytänkin jalankulkunavigointia. Euroopan kaupungit ovat paljolti jalankulkukaupunkeja matkailiajn kannalta, auton vuokraus ei ole järkevää. Tällöin navikarttojen hankinta ei saisi olla liian kallista, siis kun matkustaa eri puolilla. Luulempa, että esim HKI/YTV alkaa jakaa nähtävyvsistä ja julkisesta liikenteestä tietoja jotka voi halutessaan koplata navigaattoriin.

erkki 18.6.2009 11:43

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

OpenStreetMap vie karttojen päivityksen ihmistasolle, vähän kuin WikiPedia teki tietosanakirjan kanssa.

Varsinkin Helsinki on jo avoimissa kartoissa todella upeasti... kävelytiet, ravintolat, postilaatikot...

http://www.openstreetmap.org/

Ja pienten korjausten teko on todella helppoa:

http://bergie.iki.fi/blog/openstreetmap-s_user-generated_data_wins_when_there_are_changes/

Henri Bergius 18.6.2009 12:04

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Mitä jos laittaisitte ensi alkuun edes Suomen päätiet ajan tasalle.

Eikös se ole Destian homma?

Eka tie, sitten kart 18.6.2009 12:19

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Katsokaapa openstreetmap.org. Isommissa kaupungeissa pesee kaupalliset mennen tullen, etenkin jos pyöräteitä vertaa.

kartoittaja 18.6.2009 19:37

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Vois navtecin äijät ajaa valkeakosken ohi vanhaa 3. tietä ja laittaa opastuksen Tampereelle kuntoon. Ainakin carmin ajattaa suoraan toijalantielle kun pitäisi kääntyä oikealle.

Tampereella kauppakeskus veskan liikkenneympyrää ei oo vieläkään kartoissa (city europe 2008, päivitys keväältä 2009)

trex 24.6.2009 14:22

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Vois navtecin äijät ajaa valkeakosken ohi vanhaa 3. tietä ja laittaa opastuksen Tampereelle kuntoon. Ainakin carmin ajattaa suoraan toijalantielle kun pitäisi kääntyä oikealle.

Veit jalat suusta.

Navteqin karttaan va 21.6.2010 21:08

Sivut: 1

EdellinenSeuraava

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on yksi ynnä kaksikymmentä?
Syötä vastaus numeroina

Viesti
Vähimmäispituus 30 merkkiä

Nimimerkki
Käytä ainoastaan kirjaimia ja numeroita, välilyönnit eivät ole sallittuja.

Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.