Lindén asettuu poikkiteloin EU:n komission telehankkeissa

13.11.2007 23:20 Viestintäministeri Suvi Lindén ei näe tarvetta luopua kansallisesta taajuuspolitiikasta. Hän uskoo että monet muut EU:n jäsenmaat ovat samalla kannalla.

Suvi Lindén puhui tiistai-iltana Helsingissä Euroopan unionin ehdotuksista, jotka Euroopan komissio hyväksyi maanantaina. Hän asetti kyseenalaiseksi eurooppalaisen viestintäviranomaisen perustamisesta saatavat hyödyt ja huomautti, että nykyisellä kansallisten regulaattorien yhteistoiminnalla on saatu hyviä tuloksia.

Suurin kanto kaskessa, jossa valtaa yritetään kangeta Brysselin suuntaan, on kuitenkin ehdotus, jolla komissio haluaa lisätä merkittävästi toimivaltaansa radiotaajuuksien hallinnassa.

Komissio ehdottaa nykyistä markkinalähtöisempää taajuuksien hallintamallia, johon kuuluisi muun muassa. taajuuksien jälleenmyynnin salliminen. Samalla komissio esittää itselleen oikeutta nimetä Euroopan laajuiset taajuuskaistat, joiden käyttöoikeuksien ehdoista komissio voisi päättää.

Lindén viittaa Suomen hallitusohjelmaan, jonka mukaan taajuuksien myöntämismenettely säilytetään kansallisen toimivallan piirissä.

- Käsitykseni mukaan suurin osa jäsenvaltioista yhtyy meidän käsitykseemme, Linden sanoi.

- Saksan viestintäministeri on ollut erittäin aktiivinen koordinoimaan yhteistyötä muun muassa Ranskan ja Britannian ministerien kanssa taajuuksien kansallisen päätösvallan säilyttämiseksi.

Direktiiviehdotusten myötä komission rooli vahvistuisi yleisemminkin, kun se saisi muun muassa veto-oikeuden yksittäisille teleyrityksille määrättäviin velvoitteisiin sekä laajat oikeudet antaa direktiivien tulkintaa koskevia sitovia päätöksiä. Komission tueksi ehdotetaan perustettavaksi neuvoa-antava eurooppalainen viestintäviranomainen.

- Suomi on koko EU-jäsenyytensä ajan pyrkinyt edistämään toimivia viestintäalan sisämarkkinoita. Suomen markkinoihin liittyy kuitenkin sellaisia erityispiirteitä, kuten harva asutus, jotka onnistuneessa sääntelyssä on otettava huomioon. Jos harmonisointi viedään liian pitkälle, on vaarana, että Suomen kaltaisissa edistyneissä viestintämaissa käyttäjähinnat nousevat ja uusien teknologioiden käyttöönotto hidastuu. Tämän vuoksi on tärkeää säilyttää tasapaino sisämarkkinoiden ja kansallisen viestintäpolitiikan välillä, painottaa ministeri Lindén.

- Kysymys eurooppalaisen viestintäviranomaisen todellisesta tarpeesta jää selkeästi perusteellisemmin arvioitavien asioiden joukkoon ehdotuksen varsinaisessa käsittelyssä, korostaa Lindén.

Hän huomauttaa, että komissio on lisännyt perustelutekstiin kuvauksen, jonka mukaan EU-regulaattori olisi kansallisten viestintävirastojen yhteistoimintaelin, mutta direktiivin tekstiä ei silti ole muutettu. Euroregulaattorin henkilöstömääräksi on arveltu 134 ja vuotuiseksi budjetiksi 38 miljoonaa euroa.

Direktiiviehdotusten käsittely alkaa teleministerineuvostossa 29. marraskuuta. Ehdotusten voimaantulo edellyttää ministerineuvoston ja Euroopan parlamentin hyväksyntää.

Euroopan parlamentin vaalit pidetään kuitenkin kesällä 2009, minkä jälkeen myös komissio vaihtuu.

Käytännössä voimaantulo voisi olla käsittelyaikataulusta riippuen aikaisintaan vuoden 2010 tienoilla.

Jutun kirjoitti: Timo Poropudas