Lue uutinen mobiilisivustolla

Linuxin isä palkittiin Helsingissä

Porvoon piispa Gustav Björkstrand tunnusti Linus Torvaldsin mitalointitilaisuudessa omistavansa Linuxin maskottipingviinin kuvalla varustetun t-paidan.
Kuva: Matias Mäki

14.12.2007 13:20 Suomessa harvinainen suomalainen, Linuxin isänä tunnettu Linus Torvalds vieraili tänään Helsingissä pokkaamassa ensimmäisen Chydenius-mitalin avoimuusperiaatteen hyväksi.

Samaan tunnettuuskategoriaan Nokian Jorma Ollilan kanssa kuuluva tunnusti myös, että vaikka kotona on pingviinileluja, hänen lapsensa eivät niistä ole kiinnostuneet.

Nykyään Linux Foundation rahoituksella Linux-ydintä kehittävä Linus Torvalds vastaanotti tänään Helsingissä Anders Chydenius -säätiön ensimmäisen Chydenius-mitalin tunnustuksena kansainvälisistä ansioista avoimuuden hyväksi. Paikalla oli myös hänen isänsä, Nils Torvalds.

Mitalin luovuttivat Porvoon piispa Gustav Björkstrand, Kokkolan kaupunginjohtaja Antti Isotalus ja eduskunnan varapuhemies Johannes Koskinen. Mitalin on muotoillut taiteilija Bo Aurén.

Yhdysvalloissa asuva, pian 38 vuotta täyttävä Torvalds kiitti ja totesi, että kunnianosoituksia on aina mukava saada - etenkin vanhasta kotimaastaan.

Pingviinejä - ei kiitos!

Pingviini ei enää huvita Linus Torvaldsin lapsia.

Torvalds ei osannut sanoa, kuinka kauan hän aikoo vielä työskennellä Linuxin parissa. Lyhyenä vastauksena hän kertoi, että aikoo toistaiseksi jatkaa.

– Niin kauan kun voin jotain projektille antaa. Kyllä eläkkeellä siirtyminen joskus tulee vastaan. En pysty sanomaan, kauanko jatkan. Nyt olen tehnyt sen parissa töitä 17 vuotta.

– Linuxin ei ollut tarkoitus olla iso projekti. Luulin Linuxin olevan puolen vuoden projekti ja sen jälkeen olisin tehnyt jotain muuta. Toistaiseksi Linuxin kehittäminen on ollut hurjan kiinnostavaa ja uusia asioita opittavaksi ja tehtäväksi on riittänyt.

Mitalin luovuttivat Torvaldsille Kokkolan kaupunginjohtaja Antti Isotalus ja eduskunnan varapuhemies Johannes Koskinen (oik.).
Kuva: Matti Björkman / Lehtikuva

Microsoftin monopoliasemaan suhtautumisesta kysyttäessä, Torvalds vastasi lyhyesti vain, ettei hän ole kovinkaan kiinnostunut ohjelmistojätistä.

– Uskon vahvasti, että teknologia, etenkin ohjelmistopuolella, pitkällä tähtäimellä on niin vaikeaa, ettei edes yksi iso ohjelmistotalo pysty tekemään ohjelmistoja siinä mittakaavassa, jossa niitä tulee vääjäämättä olemaan. Tämä johtaa siihen, että avoin malli tulee tulevaisuudessa olemaan varmasti suurin ja kattavin tapa tehdä ohjelmistoja.

– Vertaan usein avointa ohjelmistoa tieteeseen. Samalla tavoin kuin avoin tiede, avoin ohjelmisto on ainoa tapa tehdä mitään suurempaa. Mennään mukaan ja ollaan mukana siinä tutkimuksessa ja tekemisessä.

Linuxin aloitusmotivaatioksi Torvalds ei listaa Windows-tappajan tekoa.

Linux-tuotemerkki kiusaa Torvaldsia

Olisin onnellisempi ilman Linux -tuotemerkkiä, sanoo Chydenius-palkittu Linus Torvalds.

– Jos olisin aloittanut Windows-tappajan teolla, tästä ei olisi tullut mitään. Lähdin siitä, että tein itselleni jotain käyttökelpoista ja jotain minua kiinnostavaa. Linuxin käyttö oman koneeni ulkopuolella oli vain innostavaa ja motivoivaa bonusta.

Haastattelutilaisuudessa nousi esille Linuxiin liittyvä tuotemerkki ja Linuxin kaupallisuus. Torvaldsin mukaan harva yrittää nykyään ostaa Linux-tuotemerkkiä, eikä hän itse haluaisi käyttää koko tuotemerkkiä, vaikka se on hänen omistuksessaan. Tuotemerkki rekisteröitiin väärinkäytösten estämiseksi.

– Haluan, että kaikki voivat käyttää Linuxia vapaasti. Kuka tahansa voi kerätä rahaa Linux-tuotteilla. Linuxin yksi peruspiirre on se, ettei Linux ole rahastamisesta ja ei-rahastastamisesta kiinni, vaan kyse on siitä, että sitä saa käyttää ihan miten tahansa.

– Linuxin kaupalliset tuotteistamiset ovat tuoneet paljon hyvääkin. Linux ei mitenkään ole ei-kaupallista tai kaupallisuuden vastaista.

Torvalds kokee myös Linux-jakeluiden hajanaisuuden ja monimuotoisuuden hyväksi asiaksi.

– Kaupallisesti yhtenäisyys on tietysti hyvä asia eikä ostajilla ei olisi myöskään valinnanvaikeuksia. Tekniseltä puolelta olen tyytyväinen siihen, että valinnanvaraa on. Pitkällä tähtäimellä on hyvin tärkeää, että Linuxin markkinoissa on todellisia markkinavoimia mukana. Hyviä Linux-tuotteita tekevät pärjäävät, huonot karsiutuvat. Se on hyvä asia.

– Tietysti monet ihmiset ovat tyytyväisiä, jos heille vain kerrottaisiin, mitä pitäisi käyttää, Torvalds toteaa.

Torvalds ei henkilökohtaisesti pidä tärkeänä sitä, että Linux pieksisi Windowsin käytetyimpänä käyttöjärjestelmä.

– Minulle markkinaosuus siinä mielessä, että kaikki teknologia ja sen käyttökelpoisuus kiinnostaa minua itsessään. Teknologian käyttökelpoisuus puolestaan heijastuu siihen, kuinka laajasti sitä käytetään.

Torvalds kuitenkin myönsi, että markkinaosuus lämmittää hänen egoaan.

– Mielestäni käyttäjät ovat kuitenkin se tärkein asia. Jos kymmenen vuoden kuluttua kaikissa koneissa pyörii Linux, se tietysti tekee minusta onnellisen miehen. Teknologia on kuitenkin minusta ainoastaan niin kiinnostavaa kuin sen käyttökelpoisuus.

Suomessa harvinainen median vieras Linus Torvalds veti salin täydeltä toimittajia ja kuvaajia.
Kuva: Matias Mäki

VideoEi enää pingviinejä, sanovat Torvaldsin lapset

VideoLinus Torvalds ei pidä Linux-tuotemerkistä

Matias Mäki
matias.maki@sanoma.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Kommentit (37)

0

0

Suomessa harvinainen suomalainen, Linuxin isänä tunnettu Linus Torvalds vieraili tänään Helsingissä pokkaamassa ensimmäisen Chydenius-mitalin avoimuusperiaatteen hyväksi.

Digitoday

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 14.12.2007 13:46

1

0

Hyvä Linus! Maailmalla on helpompi saada tunnustusta kuin kotimaassa, tuntuu joskus.

a

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 14.12.2007 13:46

1

0

Mielenkiintoista, kuinka suuri osa ainakin tätä uutista käsitteli Microsoftin ja Windowssin pieksämistä. Jotenkin tuntuu että ilmassa olisi sellainen asenne, että käyttöjärjestelmät ovat olemassa vain pieksääkseen toisensa.

Eikö perustelu käyttöjärjestelmän tai jonkin muun ohjelman olemassaoloon voisi olla ihan vain se, että sitä saavat käyttää ne, jotka kokevat sen hyödylliseksi? Ei sillä tarvitse maailmaa valloittaa. Onneksi monissa avoimen lähdekoodin sovelluksissa tuntuukin olevan juuri tämä asenne, eikä niitä kehittävät tahot yritä keksiä omia patentoituja ja suljettuja formaattejaan vallatakseen jonkin tietyn palan IT-maailmasta.

Henrik Heino

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 14.12.2007 13:55

1

0

Linusilla on mukavan välitön asenne kaikesta glooriasta ja suitsutuksesta huolimatta.

to-mafia

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 14.12.2007 13:57

1

0

Mielenkiintoista, kuinka suuri osa ainakin tätä uutista käsitteli Microsoftin ja Windowssin pieksämistä

Eipä ole ihme täällä mikkisohvan ihmemaassa...

Digiyesterday

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 14.12.2007 13:59

1

2

Linus:
" Vertaan usein avointa ohjelmistoa tieteeseen. Samalla tavoin kuin avoin tiede, avoin ohjelmisto on ainoa tapa tehdä mitään suurempaa."

Linus jatkaa sekoilujaan, jotka hän aloitti Himasen hakkerietiikkakirjan johdannossa.

Tällä kertaa ongelmana on, että ohjelmistot ovat artefakteja, kehittämisen tuloksia. Tiede sensijaan tutkii jotakin jo olevaa. Tieteellinen tieto KUMULOITUU, artefakteja rakennetaan.

Toisekseen tieteen avoimuus on vuosikaudet vähentynyt, koska luonnontieteen tulokset siirtyvät usein tutkimuslaboratoriosta ysitysten T&K labroihin.

Ja vielä muistin virkistämiseksi. Linus ei keksinyt UNIXia. Hän vain sai kootuksi porukan, joka halusi Unixin pc:hen.

Lauri Gröhn

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 14.12.2007 14:10

1

0

Aika kiinnostavaa verrata open sourcea tieteelliseen yhteisöön. En ole tullut asiaa tuolta kannalta ajatelleeksi. Ehkä vertauksessa on jonkun verran perää.

1

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 14.12.2007 14:13

1

0

Jaha, Lauri G oli ehtinyt kommentoida samaa asiaa. Joutunen vastaamaan hänelle, vaikka en oikein tunne asiaa.

Minusta open source nimenomaan kumuloituu, sillä siinä kootaan uusia artefakteja aikaisempien päälle.

Tiede pyrkii rakentamaan yhä tarkemman käsityksen tutkittavasta aihepiiristä (luonnontiede, historia, taloustiede) ja siinä uusi tieto täydentää tai korvaa aikaisempaa.

Mistä käsitys tieteen avoimuuden vähenemisestä on peräisin?
Pitkäjänteistä perustutkimusta yksityisisissä laboroissa tehdään vähän. Ainakin kotimaassa yliopistot ovat vuosien mittaan kovasti kasvaneet. Firmojen tutkimus on paljolti tuotekehitystä, jolla ei ole yhtä suurta tieteellistä arvoa.

1

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 14.12.2007 14:21

1

0

Tällä kertaa ongelmana on, että ohjelmistot ovat artefakteja, kehittämisen tuloksia. Tiede sensijaan tutkii jotakin jo olevaa. Tieteellinen tieto KUMULOITUU, artefakteja rakennetaan.

Ei vertauskuva ihan tuulesta temmattu ole. Tiede tuottaa myös artefakteja mm. matemaattisten kaavojen muodossa. Ja koodihan on loppujen lopuksi vain monimutkainen matemaattinen kaava jota tietokone käyttää laskennassaan.

Aivan samalla tavalla kuin voin kopioida julkaisusta kaavan käyttääkseni sitä oman hypoteesini pohjana voin käyttää olemassaolevaa Linux-ydintä ja GNU-projektin koodia rakentaakseni oman jakelupakettini. Voin myös tutkia kaavan johtamista, kirjoittaa paremman kaavan ja suunnitella ja suorittaa kokeita jotka todistavat sen mallintavan tosimaailmaa paremmin kuin alkuperäinen kaava. Aivan samalla tavalla voin lukea esim. Linuxin aikataulutusalijärjestelmän koodia, kirjoittaa paremman ja suunnitella ja suorittaa yksikkötestejä jotka osoittavat sen olevan suorituskykyisempi kuin alkuperäinen koodi.

Ja vielä muistin virkistämiseksi. Linus ei keksinyt UNIXia. Hän vain sai kootuksi porukan, joka halusi Unixin pc:hen.

Eihän tälläistä kukaan ole väittänytkään. Newtonia mukaillen Torvalds on onnistunut näkemään pidemmälle vain seisomalla jättiläisten olkapäillä.

Hirvox

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 14.12.2007 14:42

1

0

"Linus ei keksinyt UNIXia. Hän vain sai kootuksi porukan, joka halusi Unixin pc:hen."

Kokosiko Linus loppujen lopuksi sen porukan? Yhdestä suhteellisesta näkökulmasta johon on liitetty tietty mielikuva kertoo, että Linus rakensi omiin tarpeisiinsa "MINIX -kloonia" jonka hän tuuppasi yleiseen jakoon, ilman sen kummempia pyyntöjä "koodin lisäämisestä". Innostuneet kehittäjä alkoivat vain kehittää siihen lisäpalikoita joita Linus laittoi yhteen. Yhden mielikuvan mukaan Linusilla ei ollut alun alkaen tarvetta "koota kehitystiimiä", vaan tavoite laittaa oma koodi muiden hyödynnettäväksi. Eräs näkökulma on, että Linuxin kehitystiimi kokosi itse itsensä newsgrouppien välityksellä.

en väitä etteikö Linusin rooli kehityksen myötä ole muuttunut enemmän ja enemmän kehitystiimin "vetäjäksi".

kaikkihan on suhteellista.

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 14.12.2007 15:31

Sivut: 1 2 3 4 Edellinen Seuraava

Uutiset

Krp: Tuhansien suomalaisten pankkikorttitiedot kopioitu

• Amazonilta löytyi merkkejä kadonneesta sivilisaatiosta
• Serbia haluaisi räjäyttää Tonavan jäät
• IS: Wallin pelasti Dragsvikin vastoin virkamiesesitystä
• Perussuomalaisilta välikysymys varuskuntien lakkautuksista