Linuxin isä palkittiin Helsingissä
Porvoon piispa Gustav Björkstrand tunnusti Linus Torvaldsin mitalointitilaisuudessa omistavansa Linuxin maskottipingviinin kuvalla varustetun t-paidan.
Kuva: Matias Mäki
14.12.2007 13:20 Suomessa harvinainen suomalainen, Linuxin isänä tunnettu Linus Torvalds vieraili tänään Helsingissä pokkaamassa ensimmäisen Chydenius-mitalin avoimuusperiaatteen hyväksi.
Samaan tunnettuuskategoriaan Nokian Jorma Ollilan kanssa kuuluva tunnusti myös, että vaikka kotona on pingviinileluja, hänen lapsensa eivät niistä ole kiinnostuneet.
Nykyään Linux Foundation rahoituksella Linux-ydintä kehittävä Linus Torvalds vastaanotti tänään Helsingissä Anders Chydenius -säätiön ensimmäisen Chydenius-mitalin tunnustuksena kansainvälisistä ansioista avoimuuden hyväksi. Paikalla oli myös hänen isänsä, Nils Torvalds.
Mitalin luovuttivat Porvoon piispa Gustav Björkstrand, Kokkolan kaupunginjohtaja Antti Isotalus ja eduskunnan varapuhemies Johannes Koskinen. Mitalin on muotoillut taiteilija Bo Aurén.
Yhdysvalloissa asuva, pian 38 vuotta täyttävä Torvalds kiitti ja totesi, että kunnianosoituksia on aina mukava saada - etenkin vanhasta kotimaastaan.
Pingviinejä - ei kiitos!
Torvalds ei osannut sanoa, kuinka kauan hän aikoo vielä työskennellä Linuxin parissa. Lyhyenä vastauksena hän kertoi, että aikoo toistaiseksi jatkaa.
– Niin kauan kun voin jotain projektille antaa. Kyllä eläkkeellä siirtyminen joskus tulee vastaan. En pysty sanomaan, kauanko jatkan. Nyt olen tehnyt sen parissa töitä 17 vuotta.
– Linuxin ei ollut tarkoitus olla iso projekti. Luulin Linuxin olevan puolen vuoden projekti ja sen jälkeen olisin tehnyt jotain muuta. Toistaiseksi Linuxin kehittäminen on ollut hurjan kiinnostavaa ja uusia asioita opittavaksi ja tehtäväksi on riittänyt.
Mitalin luovuttivat Torvaldsille Kokkolan kaupunginjohtaja Antti Isotalus ja eduskunnan varapuhemies Johannes Koskinen (oik.).
Kuva: Matti Björkman / Lehtikuva
Microsoftin monopoliasemaan suhtautumisesta kysyttäessä, Torvalds vastasi lyhyesti vain, ettei hän ole kovinkaan kiinnostunut ohjelmistojätistä.
– Uskon vahvasti, että teknologia, etenkin ohjelmistopuolella, pitkällä tähtäimellä on niin vaikeaa, ettei edes yksi iso ohjelmistotalo pysty tekemään ohjelmistoja siinä mittakaavassa, jossa niitä tulee vääjäämättä olemaan. Tämä johtaa siihen, että avoin malli tulee tulevaisuudessa olemaan varmasti suurin ja kattavin tapa tehdä ohjelmistoja.
– Vertaan usein avointa ohjelmistoa tieteeseen. Samalla tavoin kuin avoin tiede, avoin ohjelmisto on ainoa tapa tehdä mitään suurempaa. Mennään mukaan ja ollaan mukana siinä tutkimuksessa ja tekemisessä.
Linuxin aloitusmotivaatioksi Torvalds ei listaa Windows-tappajan tekoa.
Linux-tuotemerkki kiusaa Torvaldsia
– Jos olisin aloittanut Windows-tappajan teolla, tästä ei olisi tullut mitään. Lähdin siitä, että tein itselleni jotain käyttökelpoista ja jotain minua kiinnostavaa. Linuxin käyttö oman koneeni ulkopuolella oli vain innostavaa ja motivoivaa bonusta.
Haastattelutilaisuudessa nousi esille Linuxiin liittyvä tuotemerkki ja Linuxin kaupallisuus. Torvaldsin mukaan harva yrittää nykyään ostaa Linux-tuotemerkkiä, eikä hän itse haluaisi käyttää koko tuotemerkkiä, vaikka se on hänen omistuksessaan. Tuotemerkki rekisteröitiin väärinkäytösten estämiseksi.
– Haluan, että kaikki voivat käyttää Linuxia vapaasti. Kuka tahansa voi kerätä rahaa Linux-tuotteilla. Linuxin yksi peruspiirre on se, ettei Linux ole rahastamisesta ja ei-rahastastamisesta kiinni, vaan kyse on siitä, että sitä saa käyttää ihan miten tahansa.
– Linuxin kaupalliset tuotteistamiset ovat tuoneet paljon hyvääkin. Linux ei mitenkään ole ei-kaupallista tai kaupallisuuden vastaista.
Torvalds kokee myös Linux-jakeluiden hajanaisuuden ja monimuotoisuuden hyväksi asiaksi.
– Kaupallisesti yhtenäisyys on tietysti hyvä asia eikä ostajilla ei olisi myöskään valinnanvaikeuksia. Tekniseltä puolelta olen tyytyväinen siihen, että valinnanvaraa on. Pitkällä tähtäimellä on hyvin tärkeää, että Linuxin markkinoissa on todellisia markkinavoimia mukana. Hyviä Linux-tuotteita tekevät pärjäävät, huonot karsiutuvat. Se on hyvä asia.
– Tietysti monet ihmiset ovat tyytyväisiä, jos heille vain kerrottaisiin, mitä pitäisi käyttää, Torvalds toteaa.
Torvalds ei henkilökohtaisesti pidä tärkeänä sitä, että Linux pieksisi Windowsin käytetyimpänä käyttöjärjestelmä.
– Minulle markkinaosuus siinä mielessä, että kaikki teknologia ja sen käyttökelpoisuus kiinnostaa minua itsessään. Teknologian käyttökelpoisuus puolestaan heijastuu siihen, kuinka laajasti sitä käytetään.
Torvalds kuitenkin myönsi, että markkinaosuus lämmittää hänen egoaan.
– Mielestäni käyttäjät ovat kuitenkin se tärkein asia. Jos kymmenen vuoden kuluttua kaikissa koneissa pyörii Linux, se tietysti tekee minusta onnellisen miehen. Teknologia on kuitenkin minusta ainoastaan niin kiinnostavaa kuin sen käyttökelpoisuus.
Kuva: Matias Mäki
Matias Mäki
matias.maki@sanoma.fi
Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
- Digitodayn tuoreimmat uutiset.
- 14:39 Mårten Mickos pääsi taas pääjohtajaksi
- 14:38 Apple patentoi paikkatietoa käyttävän yhteisöpalvelun
- 13:44 Kodin ongelmajätteiden keräyskierros alkaa taas
- 13:20 Pöhkö salasana on suuri riski
- 11:07 @-merkki pääsi modernin taiteen museon kokoelmiin
- 09:55 Uudessa Firefoxissa vakava tietoturva-aukko
- 09:38 Google häivyttää käyttäjiä verkkoseurannalta
- 08:26 Urpilaisen ja Heinäluoman nettisivuille hyökättiin
- 19.3. Microsoft kiihdytti kilpailevan selaimen latauksia
- 19.3. Microsoft rukkaa Windows 7:ää maltilla
- 19.3. Netin kuumimman osoitteen huutokauppa peruuntui
- 19.3. Nokia ei ole enää luotetuin brändi kaikkialla Euroopassa
- 19.3. Google: Viacom väärensi videoita näyttämään varastetuilta
- 19.3. HTC tyrmää Applen patenttisyytökset
- 19.3. Samsung tähtää kaksinumeroiseen kasvuun
- 19.3. Pimennä ikkunat, jos haluat iPad-kehittäjäksi
- 19.3. Pelastakaa Lasten nettityölle heltisi 45 000 euroa
- 19.3. Venäläinen rickroll leviää maailmalla
- 19.3. Yle valittaa Digita-päätöksestä
- 19.3. Suomi ja Venäjä panevat kuriin itärajan puheluita
- Uusimmat
- 48h luetuimmat kaikista uutisista.
- 09:55 Uudessa Firefoxissa vakava tietoturva-aukko
- 19.3. Pimennä ikkunat, jos haluat iPad-kehittäjäksi
- 19.3. Venäläinen rickroll leviää maailmalla
- 19.3. Microsoft rukkaa Windows 7:ää maltilla
- 19.3. Microsoft kiihdytti kilpailevan selaimen latauksia
- 19.3. Google: Viacom väärensi videoita näyttämään varastetuilta
- 19.3. Netin kuumimman osoitteen huutokauppa peruuntui
- 19.3. Facebook ja mokkula paljastivat mafian tappajan
- 09:38 Google häivyttää käyttäjiä verkkoseurannalta
- 19.3. Suomi ja Venäjä panevat kuriin itärajan puheluita
- Luetuimmat
- 48h suositelluimmat kaikista uutisista.
- Suositelluimmat
- 48h kommentoiduimmat kaikista uutisista.
- 19.3. Pimennä ikkunat, jos haluat iPad-kehittäjäksi
- 09:55 Uudessa Firefoxissa vakava tietoturva-aukko
- 19.3. Microsoft rukkaa Windows 7:ää maltilla
- 19.3. Microsoft kiihdytti kilpailevan selaimen latauksia
- 19.3. Yle valittaa Digita-päätöksestä
- 19.3. Nokia ei ole enää luotetuin brändi kaikkialla Euroopassa
- 09:38 Google häivyttää käyttäjiä verkkoseurannalta
- 19.3. Palmin näkymät eivät vakuuttaneet
- 08:26 Urpilaisen ja Heinäluoman nettisivuille hyökättiin
- 19.3. HTC tyrmää Applen patenttisyytökset
- Kommentoiduimmat
Uutisviikko
Mitä viikolla on tapahtunut, mikä puhuttanut eniten? Koko viikon uutiset.
RSS-feedit
Seuraa Digitodayn kaikkia uutisia tai vain tiettyä osiota RSS:llä.
Uusimmat uutiset
- Kodin ongelmajätteiden keräyskierros alkaa taas 13:44
- HTC tyrmää Applen patenttisyytökset 14:43
- Pelastakaa Lasten nettityölle heltisi 45 000 euroa 13:41
- Suomi ja Venäjä panevat kuriin itärajan puheluita 11:06
- Facebook ja mokkula paljastivat mafian tappajan 10:14
- Vankilan korvaava seurantapanta lähestyy 09:24
- Nokia, Apple ja Google oikeudessa samalla puolella 16:39
- Virolaisilla valtava kaula verkkolaskuissa 15:59
- Lisää
-
107 e
Toshiba Satellite A500-1GF (Core i3-330M, 6 Gt, 16", Win 7 Home Premium), kannettava tietokone
-
48 e
Lenovo Thinkpad SL410 (Core 2 Duo T5870, 2 Gt, 14", Win 7 Professional), kannettava tietokone
-
45 e
HP Compaq 8730W (Core 2 Duo T9600, 17", 4 Gt, Win Vista Business ja WinXP Pro), kannettava tietokone
-
35 e
-
34 e
-
-165 e
Acer Aspire M5810 (Core i5-750, 8 Gt, 1 Tt, Win 7 Home Premium), keskusyksikkö
-
-111 e
Lenovo ThinkCentre M58P (Core 2 Duo E8400, 2 Gt, 160 Gt, Win Vista Business), keskusyksikkö
-
-100 e
Dell Inspiron 580 (Core i3-530, 6 Gt, 1 Tt, Win 7 Home Premium), keskusyksikkö
-
-86 e
HP Z600 (Xeon E5520, 3 Gt, 320 Gt, Win Vista Business ja WinXP), keskusyksikkö
-
-75 e
Compaq Presario CQ5320sc (Athlon II X2 215, 4 Gt, 1 Tt, Win 7 Home Premium), keskusyksikkö
Kommentit (37)
Eikö perustelu käyttöjärjestelmän tai jonkin muun ohjelman olemassaoloon voisi olla ihan vain se, että sitä saavat käyttää ne, jotka kokevat sen hyödylliseksi? Ei sillä tarvitse maailmaa valloittaa. Onneksi monissa avoimen lähdekoodin sovelluksissa tuntuukin olevan juuri tämä asenne, eikä niitä kehittävät tahot yritä keksiä omia patentoituja ja suljettuja formaattejaan vallatakseen jonkin tietyn palan IT-maailmasta.
Eipä ole ihme täällä mikkisohvan ihmemaassa...
" Vertaan usein avointa ohjelmistoa tieteeseen. Samalla tavoin kuin avoin tiede, avoin ohjelmisto on ainoa tapa tehdä mitään suurempaa."
Linus jatkaa sekoilujaan, jotka hän aloitti Himasen hakkerietiikkakirjan johdannossa.
Tällä kertaa ongelmana on, että ohjelmistot ovat artefakteja, kehittämisen tuloksia. Tiede sensijaan tutkii jotakin jo olevaa. Tieteellinen tieto KUMULOITUU, artefakteja rakennetaan.
Toisekseen tieteen avoimuus on vuosikaudet vähentynyt, koska luonnontieteen tulokset siirtyvät usein tutkimuslaboratoriosta ysitysten T&K labroihin.
Ja vielä muistin virkistämiseksi. Linus ei keksinyt UNIXia. Hän vain sai kootuksi porukan, joka halusi Unixin pc:hen.
Minusta open source nimenomaan kumuloituu, sillä siinä kootaan uusia artefakteja aikaisempien päälle.
Tiede pyrkii rakentamaan yhä tarkemman käsityksen tutkittavasta aihepiiristä (luonnontiede, historia, taloustiede) ja siinä uusi tieto täydentää tai korvaa aikaisempaa.
Mistä käsitys tieteen avoimuuden vähenemisestä on peräisin?
Pitkäjänteistä perustutkimusta yksityisisissä laboroissa tehdään vähän. Ainakin kotimaassa yliopistot ovat vuosien mittaan kovasti kasvaneet. Firmojen tutkimus on paljolti tuotekehitystä, jolla ei ole yhtä suurta tieteellistä arvoa.
Aivan samalla tavalla kuin voin kopioida julkaisusta kaavan käyttääkseni sitä oman hypoteesini pohjana voin käyttää olemassaolevaa Linux-ydintä ja GNU-projektin koodia rakentaakseni oman jakelupakettini. Voin myös tutkia kaavan johtamista, kirjoittaa paremman kaavan ja suunnitella ja suorittaa kokeita jotka todistavat sen mallintavan tosimaailmaa paremmin kuin alkuperäinen kaava. Aivan samalla tavalla voin lukea esim. Linuxin aikataulutusalijärjestelmän koodia, kirjoittaa paremman ja suunnitella ja suorittaa yksikkötestejä jotka osoittavat sen olevan suorituskykyisempi kuin alkuperäinen koodi.
Kokosiko Linus loppujen lopuksi sen porukan? Yhdestä suhteellisesta näkökulmasta johon on liitetty tietty mielikuva kertoo, että Linus rakensi omiin tarpeisiinsa "MINIX -kloonia" jonka hän tuuppasi yleiseen jakoon, ilman sen kummempia pyyntöjä "koodin lisäämisestä". Innostuneet kehittäjä alkoivat vain kehittää siihen lisäpalikoita joita Linus laittoi yhteen. Yhden mielikuvan mukaan Linusilla ei ollut alun alkaen tarvetta "koota kehitystiimiä", vaan tavoite laittaa oma koodi muiden hyödynnettäväksi. Eräs näkökulma on, että Linuxin kehitystiimi kokosi itse itsensä newsgrouppien välityksellä.
en väitä etteikö Linusin rooli kehityksen myötä ole muuttunut enemmän ja enemmän kehitystiimin "vetäjäksi".