Lue uutinen mobiilisivustolla

Vastaajan paikalla Mikael Jungner

Kuva: Lehtikuva

15.12.2007 10:11 Yleisradiosta on riittänyt uutisia: lupamaksajat livistävät, televisiokanava Extra loppuu eikä digitekstitys tahdo toimia. Toimitusjohtaja Mikael Jungner vastaa nyt kymmeneen kysymykseen.

Tällä vuosikymmenellä Yleisradio on säästänyt yli sata miljoonaa euroa. Pakko paikata pienentyviä tuloja: yhtiö menetti toimilupamaksut, joita MTV3 ja Nelonen olivat maksaneet. Ja nyt 50 000 televisiolupamaksajaa.

Samalla sillä on niskassaan omistajan käsky: talouden on oltava tasapainossa vuoden 2008 lopussa.

Milloin Yleisradion talous on tasapainossa?

– Tasapaino löytyy näinä kuukausina. Se huolestuttaa kaupallisia kilpailijoita.

– Ennen kaikkea Yle on säästänyt hallinnosta. Ohjelmatyötä tekeviä on nyt yksi enemmän kuin vuosikymmenen alussa. Samalla kuitenkin ohjelmatuntien määrä on noussut ja pienillä resursseilla pitää tehdä enemmän.

– Kanavia vähentämällä voidaan säästää. Kun jokin kanava loppuu, säästyy useita miljoonia euroja lähetystoiminnan maksuista Digitalle.

Julkisen palvelun rahoitus on sovittu vuoteen 2010. Mitä sen jälkeen?

– Se on omistajan asia, valtiovallan asia. Mielestäni Ylelle pitää turvata nykyinen ja maltillisesti kasvava rahoitus. Vuosittainen 400 miljoonaa euroa Yleisradioon on hyvin sijoitettu raha. Sillä on hirveästi merkitystä kansakunnalle, suomalaisuudelle.

Entä missä olet itse?

– Ei harmainta aavistusta. En ole miettinyt.

Viime viikolla Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne vaati tiukempia rajoja sille, miten Yleisradio kilpailee nettipalveluissa kaupallisten yritysten kanssa. Mitä mieltä tästä olet?

– Telanteen avaus oli tervetullut. Aikaisemmin kaupalliset kilpailijat ovat keskittyneet kampittamaan Yleä kabineteissa. Tämä on kuin kaksintaisteluhanskan lyönti poskeen.

– Kaupalliset mediayhtiöt haluavat, että Yleltä leikattaisiin resursseja. Ja vietäisiin Ylestä kaikki, mikä kilpailee kaupallisten medioiden kanssa.

Yleltä kiellettiin sponsorointi, sitten lopetettiin toimilupajärjestelmä, jossa MTV3 ja Nelonen maksoivat jopa 50 miljoonaa euroa vuodessa Ylelle. Aina on esillä jokin Yleä heikentävä agenda. Ja kun valtiovalta sen hyväksyy, lobbareilla on uusi. Se on päättymätön lista.

Miten Yle ratkaisee digitekstityksen ongelmat?

– Extran loppumisen suurin syy on, että haluamme ratkaista tekstitysongelman. Syksyyn asti TV1 tulee Extran tilalle niin, että tekstitys on poltettuna kuvaan. Emme halua luopua digitekstityksen eduista kuin pakon edessä. Esimerkiksi kuulo-ongelmaisia katsojia varten osaan, ensi vuonna jo 30 prosenttiin, suomenkielisistä ohjelmista saa tekstityksen. Kaupallisilla kanavilla ei tällaista ole.

On arvioitu, että 200 000 suomalaista katsoo televisiota omin luvin. Miksi suomalaiset eivät tahdo maksaa telkkarista?

– Suuri tekijä ovat digitelevision tekniset ongelmat.

Yleisradio on saanut paljon kielteistä julkisuutta. Miltä se tuntuu?

– Aluksi se ihmetytti. Yleä käsitellään usein kielteisen kautta. Ei se ole sattuma. Kun printtimedia menee nettiin ja Yle myös, Yle kilpailee myös lehtien kanssa. Toimitusjohtajat näkevät uudenlaisen kilpailuasetelman. Toisaalta yleisötyytyväisyys on todella hyvä. Suhde suomalaisiin on vahva.

– Samalla olen yleläisistä ylpeä. He tekevät ohjelmia, kokevat taistelevansa kulttuurin ja tiedonvälityksen puolesta. Yleisradiossa työssä on tiettyä jaloutta. Ja yleläisillä on rohkeutta. Täällä ei tarvitse pelätä ketään eikä mitään: se näkyy rohkeutena tarttua vaikeisiin aiheisiin.

Puhutko työntekijöille joskus liian suoraan?

– Mitä suoremmin asioista pystyy puhumaan sen parempi. Joskus provosoin, koska se tuo henkilöstön aidoimmat tunteet pöytään. Sitten asia voidaan käsitellä. Jos johtajan viestintä on pyöreää poliittisesti korrektia liirumlaarumia ei ikinä synny dialogia. Olen ravistellut joukkokokouksia tiukoillakin sanavalinnoilla, ja saanut asioita pöydälle. Mutta jos johtaja provosoi, pitää kestää, miltä työntekijöistä tuntuu.

No, kestätkö?

– Totta kai. Joskus repivä keskustelu on tehokasta. Työntekijöillä on oltava oikeus puhua, ilman pelkoa mitä siitä seuraa.

Entä miksi puhut niin avoimesti elämästäsi?

– Tämä on ajatustapa- ja sukupolvikysymys. Möhömahainen vuorineuvospatsastelu ei vain sovi. Ainoa lääke Ylen johtamiseen on moderni asenne, laaja avoimuus. Ylessä avoimuuteen ei ehkä ole totuttu. Jos teen säästöpäätöksen, pitäisi kritisoida sitä. Ei vaimoani tai Facebookin käyttöä.

– Kun kysytään, vastaan. Jostain syystä henkilökohtainen elämäni on muista mielenkiintoista. Se on vähän mystinen ilmiö.

Anna Ruohonen toimitus@digitoday.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Obama perääntyi ehkäisykiistassa

• Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi
• Kreikan pääministeri varoitti maksukyvyttömyyden johtavan kaaokseen
• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa