Lue uutinen mobiilisivustolla

Digifiaskon tekijät vetäytyvät vastuusta

Kuva: Pekka Sakki/Lehtikuva

31.12.2007 09:02 Digitelevisiohanke meni metsään, mutta kukaan ei ota vastuuta munauksesta. Sopan maksumiehiksi joutuvat kuluttajat. He kärsivät esimerkiksi tekstitysongelmista. Kauppias ei kuitenkaan muitta mutkitta vaihda digiboksia.

Helsingin yliopiston viestinnän dosentti Seppo Sisättö nimittää nopeaa digiaikaan siirtymistä ison luokan munaukseksi. Antennitalouksissa analogiset lähetykset päättyivät viime elokuun lopussa.

Digitaaliset lähetykset oikuttelevat. Sisättö viittaa esimerkiksi tekstitysongelmiin Ylen ohjelmissa.

– Kun olisi menty hitaammalla vauhdilla, paljon vähemmillä ongelmilla olisi päästy. Tämä on ollut alusta lähtien niin metsään mennyt hanke kuin ikinä voi olla.

Miksi valmistajat eivät pysty tekemään toimivaa digitekniikkaa?

– En ole saanut enää sen tyyppistä palautetta kentältä, mitä vielä kaksi–kolme vuotta sitten tuli. Joitakin ongelmia voi vielä olla, mutta 98-prosenttisesti tämän päivän ohjelmistot toimivat tekstitysten kanssa moitteetta, sanoo Elektroniikan tukkukauppiaiden puheenjohtajn Jari von Zweygbergk.

Kuluttajilla on kuitenkin paljon vanhoja laitteita, jotka toimivat huonosti. Maahantuojat vastaavat laitteista.

Kuluttajalla on oikeus saada toimiva boksi. Periaatteessa kauppiaan pitää asia järjestää, jos vika on laitteessa.

Kauppias ei siis muitta mutkitta lyö uutta sovitinta käteen. Zweybergin mukaan ongelmien ilmettyä alkaa selvittely, missä vika on.

Hänen mukaansa vika voi olla myös esimerkiksi Ylessä tai signaalin jakeluyhtiö Digitassa.

– Digitalta tulee maahantuojille päivittäin häiriöviestejä. Kuluttajalle tulee tunne, että vika on digiboksissa.

Yle vierittää syytä ongelmiin digisovitinten valmistajien harteille. Yle on julkistanut mustan listan sovittimista, joissa on ongelmia. Lista on pitkä.

Zweygbergkin mielestä Ylen lista on liian ankara.

– Listassa on suuri osa laitteita, jotka ovat jääneet pois markkinoilta.

Sisätön kritiikki kohdistuu valtiovaltaan, liikenne- ja viestintäministeriöön sekä Yleen, MTV3:een ja Neloseen.

– Kolmen valtakunnallisen verkon ylin johto oli sitoutunut tähän (digitalisointiin).

Liikenne- ja viestintäministeriön silloinen ylijohtaja Harri Pursiainen sanoi muutama vuosi sitten tiedotteessa, että digiuudistuksen lykkäämisellä ei voitettaisi mitään. Hän on nyt ministeriön kansliapäällikkö eli ylinvirkamies.

Päätöksen digitalisoinnista teki Paavo Lipposen (sd.) hallitus vuonna 1996. Liikenne- ja viestintäministerinä istui tuolloin kokoomuksen Tuula Linnainmaa.

Vuonna 2004 Matti Vanhasen (kesk.) hallitus päätti, että analogiset televisiolähetykset lopetetaan elokuun lopussa 2007. Liikenneministerinä oli tuolloin Sdp:n Leena Luhtanen.

Olisiko analogista aikaa pitänyt vielä jatkaa?

– Minä en käy sitä enää arvioimaan. Se oli sen hallituksen päätös ja sillä siisti, toteaa Luhtanen.

Ari Kapanen toimitus@digitoday.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Seksuaalirikoksesta epäilty valmentaja löytyi kuolleena sellistä

• Pohjanlahdelta löytyi upotettu konjakkilaiva
• Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi
• Tukholman teinit tilaavat vodkaa tekstiviestillä
• USA:n tiedustelupalvelu kumoaa huhut Kim Jong-unin salamurhasta