Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Tietojen vaihdossa

Holmlund: EU:n tietoliikenneverkko parempaan käyttöön

Sisäministeri Anne Holmlund perää parempaa tietojen vaihtoa EU-verkolta.
Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

25.1.2008 16:27 EU-maiden yhteistä tietoliikenneverkkoa tulisi sisäministeri Anne Holmlundin mukaan hyödyntää nykyistä paremmin tietojen vaihdossa.

Ministeri Holmlund otti kantaa poliisin ja muiden lainvalvontaviranomaisten väliseen tietojenvaihtoon EU:n epävirallisessa oikeus- ja sisäasioiden ministerikokouksessa Sloveniassa perjantaina .

Tietojenvaihtokysymykset liittyvät niin sanotun tulevaisuustyöryhmän väliraporttiin sisäasioiden tulevaisuuden painopistealueista.

- EU-maiden kahdenvälisiin tietojärjestelmäyhteyksiin perustuva tietojenvaihto on kallista, ja yhteyksien ylläpito hankalaa. Nyt kun jäsenvaltioilla on käytössään uusi tehokkaampi tietoliikenneverkko (s-testa), sitä pitää hyödyntää rakentamalla uudenlaisia tiedonvaihtoratkaisuja, tähdentää Holmlund.

Suomen mielestä uutta tietoliikenneverkkoa pitää hyödyntää siten, että jäsenmaat voivat tehdä omat kyselynsä verkon kautta kansallisiin tietokantoihin.

- Suomi toivoo, että uusia teknisiä tiedonvaihtoratkaisuja tutkittaisiin tarkkaan suunniteltaessa esimerkiksi lentomatkustajarekisterin tietojen käyttöä lainvalvontatarkoituksiin tai etsittäessä ratkaisuja esimerkiksi sormenjälkitietojen vaihtoon.

Holmlundin mukaan tietojenvaihtoa kehitettäessä on otettava jatkossakin huomioon sekä unionin että kansallisen tietosuojalainsäädännön vaatimukset.

Sisäasiainministerit keskustelivat sisäasioiden tulevaisuuden painopisteiden lisäksi myös komission ehdotuksesta, jonka mukaan lainvalvontaviranomaiset voisivat hyödyntää matkustajarekisteritietoja terrorismirikosten ja järjestäytyneen rikollisuuden estämiseksi ja torjumiseksi.

Sisäministerit keskustelivat lounaalla Schengenin tietojärjestelmän, SIS II:n aikataulusta.

Jutun kirjoitti: Kalevi Nikulainen

Kalevi Nikulainen

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (10)

Huono 0
EU-maiden yhteistä tietoliikenneverkkoa tulisi sisäministeri Anne Holmlundin mukaan hyödyntää nykyistä paremmin tietojen vaihdossa.
Digitoday
Huono 0
- EU-maiden kahdenvälisiin tietojärjestelmäyhteyksiin perustuva tietojenvaihto on kallista, ja yhteyksien ylläpito hankalaa.

Ehkäpä noin 99 prosentissa käytännön yhteyksissä voi hyödyntää myös internetiä riittävän turvallisesti.

Kun kiireisiä toimia vaativa tilanne on päällä, voidaan salattu pikapalaveri pitää helposti ja halvalla tai jopa ilmaiseksi internetinkin kautta. Esimerkiksi sormenjälkien vertailu käy tosi sähäkästi esim. tekniikalla, jota kuvataan sivulla www.pikapalaveri.net

Riittäneekö esim. sormenjälkien vertailuun pankkiyhteyksien tasoinen tiedon salaus ja varmennus? Jos lainsäädäntö vaatii vahvempaa turvaa, niin voitaneen käyttää yhdistettäviä suljettuja viranomaisverkkoja.

Verkon tietoturva on sen heikoimman lenkin tasoinen. Olisiko mahdollista, että viranomaisverkkojen verkko voi vuotaa enemmän kuin internetissä toteutettu yhteys mallia pikapalaveri.net ?
Etäpalaveroija
Huono 0
Luotetun verkkoyhteyden ehdoton vaatimus on, että osapuolet luovuttavat julkiset avaimensa mielellään henkilökohtaisesti. Ei ainakaan verkkoa pitkin.

Muuten ei voida estää man-in-the-middle-tyyppisiä hyökkäyksiä ehdottoman varmasti.

Tällöinkin täytyy ottaa huomioon, että toinen osapuoli on voinut vuotaa salaisen avaimensa kolmannelle osapuolelle.

Kryptologia ei voi koskaan ratkaista tällaisia ongelmia. Tosin, jokainen salausjärjestelmiä tunteva varmasti tietää tämän, mutta tavallinen ihminen välttämättä ei.

Loppukädessä kaikki turvallisuus verkkoliikenteessä perustuu uskoon, luottamukseen tai epämääräisyyteen.
Joker_
Huono 0
viranomaisverkot, sotilasverkot ja terveydenhuolto pitää aina olla fyysisesti erotettuja muusta liikenteestä. Ydinvoimalaa ei koskaan saa laittaa kiinni Internettiin. varamenetelmänä toimii julkinen netti ja radiolinkit, jos alkuperäinen turvallinen linkki on kadotettu (esimerkiksi ydinsodassa).

Paras ratkaisu ovat erilaiset kvanttiverkot, joita testaillaan laboratorioissa. Niitä on mahdoton salakuunnella.
juke
Huono 0
viranomaisverkot, sotilasverkot ja terveydenhuolto pitää aina olla fyysisesti erotettuja muusta liikenteestä. Ydinvoimalaa ei koskaan saa laittaa kiinni Internettiin. varamenetelmänä toimii julkinen netti ja radiolinkit, jos alkuperäinen turvallinen linkki on kadotettu (esimerkiksi ydinsodassa).

Paras ratkaisu ovat erilaiset kvanttiverkot, joita testaillaan laboratorioissa. Niitä on mahdoton salakuunnella.

Näinhän se ajattelu taitaa mennnä. Voisiko joku samanlaisen logiikan ajattelija keksiä, että kaikki paloautot ja muut viranomaisajoneuvot pitäisi panssaroida ja niillä saisi ajaa vain suljetuilla teillä?

Minusta kuitenkin tuntuu, että valtaosa esimerkiksi EU-maiden virkamiesten jokapäipäisestä yhteistyöstä voitaisiin aivan hyvin hoitaaa internetissä. En tiedä, jäisikö promille tai prosentti sitten suljettuihin verkkoihin.
Yrjö Peltonen
Huono 0
Esimerkiksi sormenjälkien vertailu käy tosi sähäkästi esim. tekniikalla, jota kuvataan sivulla www.pikapalaveri.net

Riittäneekö esim. sormenjälkien vertailuun pankkiyhteyksien tasoinen tiedon salaus ja varmennus? Jos lainsäädäntö vaatii vahvempaa turvaa, niin voitaneen käyttää yhdistettäviä suljettuja viranomaisverkkoja.

Verkon tietoturva on sen heikoimman lenkin tasoinen. Olisiko mahdollista, että viranomaisverkkojen verkko voi vuotaa enemmän kuin internetissä toteutettu yhteys mallia pikapalaveri.net ?

-Pikapalveri.net ei vars kerro tietoturvastaan hirveästi. Vain sen että yhtedet salataan SSL:llä, sekä että se käyttää Javaa. Siellä ei kerrota e.g miten vahvan salauksen vaaditaan SSL:ssä, ei sitä miten hyvin se on koodattu (joo, ilm sen sorsat voi ladata sourceforgesta ja kattoa mutta vain harva sellainen joka oikeasti osaa etsiä bugeja katsoo noita, määrä katsojille ei korvaa laatua), design data flowlle, user input palaverin aikana.
Samoin jos käyttää valmiiksi hostattua palvelua, niin ei kerrota todennetusti platform tasoisia hardenointeja, etc et etc.
Sormenjälkien käyttäminen tunnistukseen on mielenkiintoinen - kun niistä muodostettu kuvio on hyökkääjän hallussa, et voikaan muuttaa sitä, toisin kuin salasanaa joka on murrettu.
Lähipalaveroija
Huono 0
Hei!

Tutustuin muutamaan www.pikapalaveri.net sivulla olevaan demoesitykseen verkkopalaverista. Konsepti näyttää näppärältä ja yksinkertaiselta.

Kuitenkin yleisesti (ainakin joitakin vuosia sitten) verkkopalavereissa käytettiin videoneuvottelulaitteita. Tässä pikapalaveri.net -konseptissa ei videoneuvottelumahdollisuutta ole, miksiköhän näin?

Utelias verkkoilija.
Utelias verkkoilija
Huono 0
En ole enää vuosiin matkustanut palaverien takia vaan hoitanut ne verkkopalaverissa, joissa osanottajat istuvat kahdessa eri valtiossa, välillä kahdella eri mantereellakin. Videota ei siinä ensinkään tarvita vaan se on vain haitaksi. Verkkopalaverissa näytettävät ja tehtävät asiakirjat, kuvat, piirustukset, suunnitelmat ym. ovat sen oleellisin osa ja kaikkien tulee fokusoida niihin, ei tuttujen ihmisten liikkeisiin videokuvassa. Kunnollisessa verkkopalaverin työkalussa juuri tiedostojen samanaikaisen näyttämisen kaikille osanottajille tulee toimia hyvin ja sen on oltava yksinkertainen käyttää.

Vaikein asia, ja se onkin hyvin vaikeaa, verkkopalaverin käyttöön ottamisessa on muuttaa sadoissa ellei tuhansissa fyysisissä kokouksissa opittua kokoustapaa, kokousrutiinia niin että verkkopalaveri saadaan toimimaan. Jos yrittää soveltaa fyysisen kokouksen rutiineja verkkopalaverissa niin epäonnistuminen on varmaa. Se, että videota yritetään tunkea verkkopalaveriin, kertoo lähinnä siitä, että fyysisen kokouksen tavat ja rutiinit yritetään samalla siirtää verkkopalaveriin. Verkkopalaverin käytön hidas yleistyminen, NetMeeting tuli Windows-käyttöjärjestelmän osaksi 1990 luvun lopulla, kertoo siitä että tätä keskeistä ongelmaa kokousrutiinien ja kokouskäyttäytymisen muuttamiseksi ei osata vieläkään kunnolla ratkaista.
Viikoittain verkkopalavereissa
Huono 0
-Pikapalveri.net ei vars kerro tietoturvastaan hirveästi. Vain sen että yhtedet salataan SSL:llä, sekä että se käyttää Javaa. Siellä ei kerrota e.g miten vahvan salauksen vaaditaan SSL:ssä, ei sitä miten hyvin se on koodattu (joo, ilm sen sorsat voi ladata sourceforgesta ja kattoa mutta vain harva sellainen joka oikeasti osaa etsiä bugeja katsoo noita, määrä katsojille ei korvaa laatua), design data flowlle, user input palaverin aikana.
Samoin jos käyttää valmiiksi hostattua palvelua, niin ei kerrota todennetusti platform tasoisia hardenointeja, etc et etc.
Sormenjälkien käyttäminen tunnistukseen on mielenkiintoinen - kun niistä muodostettu kuvio on hyökkääjän hallussa, et voikaan muuttaa sitä, toisin kuin salasanaa joka on murrettu.

Lyhyesti sanottuna kyseisessä pikapalaverissa käytetään samantapaista suojausta kuin nettipankkiyhteyksissä eli SSL-varmennetta ja salausta 128 bitin avaimella.

Kun kutsuja käyttää kirjautuessaan vahvaa salasanaa ja vielä istuntokohtaista vaihtuvaa salasanaa, niin vaikea siihen on väliin päästä.

Kaikki kyseisen pikapalaverin (inter)netissä(kin) kulkeva tieto siis salataan vahvasti. Lisää sivulla: www.pikapalaveri.net/securitypage.jsp
Yrjö Peltonen
Huono 0
Hei!

Tutustuin muutamaan www.pikapalaveri.net sivulla olevaan demoesitykseen verkkopalaverista. Konsepti näyttää näppärältä ja yksinkertaiselta.

Kuitenkin yleisesti (ainakin joitakin vuosia sitten) verkkopalavereissa käytettiin videoneuvottelulaitteita. Tässä pikapalaveri.net -konseptissa ei videoneuvottelumahdollisuutta ole, miksiköhän näin?

Utelias verkkoilija.

Hei Utelias verkkoilija!

Anteeksi, että en ole aikaisemmin huomannut vastata kysymykseesi videomahdollisuudesta etäkokouksessa. Löytyisikö vastaus blogistani

http://blogi.joutsenet.net/

Kirjoitin sinne asiasta vappuaamuna.
Yrjö Peltonen
Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Krakkerit töhersivät ydinturvajärjestön nettisivut

11.02.2007 Krakkerit ujuttivat keskiviikkona Kanadan ydinturvakomission web-sivujen etusivulle kuvan ydinräjähdyksestä. Komissiossa ei tiedetä, milloin palvelimelle murtauduttiin ja miten kauan krakkerit siellä viihtyivät.


Kolme vuotta sitten

F-Secure: "spartalaiset" koettiin uhaksi Hongkongissa

11.02.2009 Suomalainen F-Secure huomasi vuotuisessa verkkohyvinvointia koskevassa kyselyssään, että tietoturvatermit ovat monella kehnosti hallussa. Monet luulevat "spartalaisten" olevan tietokoneisiin liittyvä uhka.

.