Lue uutinen mobiilisivustolla

Äänestysjärjestelmä testataan "niin avoimesti kuin mahdollista"

Sähköinen uurna sijaitsee keskitetyssä järjestelmässä.
Kuva: Marja Airio / Lehtikuva

8.2.2008 16:01 Oikeusministeriö vakuutti, että syksyllä testattavan äänestysjärjestelmän mahdolliset ongelmakohdat tulevat julki.

Sähköisen äänestysjärjestelmän ulkopuolinen testaus tehdään "niin avoimesti kuin mahdollista", kertoi oikeusministeri Tuija Brax (vihr.).

– Kaikki järjestelmän epäkohdat tuodaan varmasti julki, Brax sanoi.

Epäkohdat käyvät Braxin mukaan ilmi julkisesta raportista, jonka Turun yliopiston matematiikan laitos tuottaa oikeusministeriölle.

– Mikäli ongelmia sitten esiintyy, niistä vedetään johtopäätöksiä, Brax sanoi.

Testaamista johtava professori Juhani Karhumäki kuitenkin arvioi, että raportista tehdään kaksi versiota: julkinen ja salainen.

– Todennäköisesti se tulee menemään näin, Karhumäki sanoo.

Oikeusministeri Brax puhui aiemmin tänään toimittajille oikeusministeriön tilaisuudessa, jossa esiteltiin TietoEnatorin ja Scytlin rakentamaa äänestysjärjestelmää.

Myöhemmin päivällä Brax painotti, että sopimukset liikesalaisuuksiaan varjelevien yritysten kanssa sekä vaalilain muutos tehtiin hänen edeltäjän, Leena Luhtasen (sd.), kaudella.

Braxin mukaan on sääli, etteivät julkisuus ja eduskunta kiinnittäneet jo silloin huomiota salassapitovelvollisuuksiin.

– En voi lähteä rikkomaan edeltäjäni tekemiä yksityisoikeudellisia sopimuksia ilman mittavia sopimusrangaistuksia, Brax sanoi.

Sähköisen äänestysjärjestelmän auditointiprosessia johtaa Turun yliopiston matematiikan laitos. Turkulaiset tohtoritason tutkijat testaavat muun muassa, miten hyvin järjestelmän kryptografiset protokollat toimivat.

Turkulaisten ohella järjestelmän auditointiin osallistuu kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.).

– Kyllä minä jonkinlaisen paperin joudun allekirjoittamaan päästäkseni katsomaan järjestelmää sisältä päin. Maito on jo maassa, Kasvi sanoi.

Kasvi pitää työryhmään osallistumista tärkeänä mahdollisesta salassapitosopimuksesta huolimatta.

– Liikesalaisuuksien suojeleminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että järjestelmän ongelmia ei saa arvostella julkisesti, Kasvi sanoi.

Oikeusministeriö on käynyt keskusteluja kansalaisjärjestö myös EFFI:n sekä vaalijärjestelmäasiantuntija Harri Hurstin osallistumisesta työryhmään.

– Tätä järjestelmää on kyllä testattu ja veivattu lukuisia kertoja kolmen vuoden aikana, vaalijohtaja Arto Jääskeläinen sanoi ja toivotti kriittiset äänet tervetulleiksi prosessiin.

Sähköisen äänestyksen pilottihankkeeseen on upotettu rahaa tähän mennessä noin 400000 euroa. Jääskeläinen arvioi kustannusten nousevan lopulta 700000–800000 euroon.

Jääskeläinen ei usko, että sähköinen äänestäminen nostaisi radikaalisti äänestysintoa. Hyödyt liittyisivät ennen kaikkea ääntenlaskennan nopeutumiseen.

(Päivitys: Kommentteja Braxilta ja Kasvilta.)

ArkistoMiksi me emme saa äänestää netissä? 8.2.2008

ArkistoÄänestysjärjestelmän auditointia ei kilpailutettu 8.2.2008

Aleksi Moisio
aleksi.moisio@sanoma.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (25)

Sivut: 1 2 3

EdellinenSeuraava

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Anteeksi jos kysyn tyhmiä - kuinkahan paljon on 70 0000 - 80 0000 kuten otsikko sanoo?

Onko se enemmän kuin seitsemän sataa euroa, eli 70 000 0?
Vai vähemmän kuin kymmenen euroa, eli 100 00000?

Matikkanero 8.2.2008 16:36

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Anteeksi jos kysyn tyhmiä - kuinkahan paljon on 70 0000 - 80 0000 kuten otsikko sanoo?

ei se mitään. "700000-800000 euroa"-parin euroa oli toisella rivillä, mutta se nyt näköjään päivittyi kans. ja se oli muuten 700000-800000 koko ajan.

anonymous coward 8.2.2008 16:44

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

 

"Puhun niin tot 8.2.2008 16:48

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

"Hyödyt liittyisivät ennen kaikkea ääntenlaskennan nopeutumiseen."

Mikä on riittävä nopeus ääntenlaskuun? Eikö riitä, että tulokset tulevat saman illan aikana, kuten nykyisin? Täytyykö tulokset saada minuutin sisällä äänestysajan loppumisesta?

Avoin, kaikille selkeä ja yleistä luottamusta nauttiva äänestysjärjestelmä korvataan salaisilla ohjelmilla, liikesalaisuuksien nimessä tukituilla suilla, altistetaan systemaattisille virheille, epäilyille luotettavuudesta ja jopa väärinkäyttömahdollisuuksille.

Miksi?

Hävettääkö päättäjiä, jos meillä ei ole epämääräistä äänestyskonetta kuten naapurimaalla?

ei taas ymmärrä 8.2.2008 16:56

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Tätä järjestelmää on kyllä testattu ja veivattu lukuisia kertoja kolmen vuoden aikana, vaalijohtaja Arto Jääskeläinen sanoi ja toivotti kriittiset äänet tervetulleiksi prosessiin.

Kannattaa huomata, että tässä vaalijohtaja haluaa kriittisiä kommentteja ilmeisesti korkeintaan tuolta pieneltä piiriltä, joka NDA:n turvin systeemiä pääsee tutkimaan ja kokeilemaan.

Kritiikkiä siis *ei* haluta suurelta yleisöltä, turva-alalta tai tiedepuolelta laajemmin. Ovelaa kaksoissanailua virkabyrokraatilta, jossa ei valehdella vaan puhutaan niin totta kuin valehtelematta voidaan -- kunhan tietyt asiat on tällä tavoin sopivasti määritelty.

Javapiins Enttöprais 8.2.2008 17:14

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Heh, kovasti tulee mieleen Jäättenmäen "puhun niin totta kuin osaan"...

Lähtevätköhän myös vaalitulokset faksilla... "pyytämättä ja yllätyksenä" :D

Twat! 8.2.2008 17:23

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Toivottavast koko homman tietoturva ei perustu siihen, että kukaan pahantahtoinen ei pääse laitteeseen käsiksi.

äänestäjä 8.2.2008 17:25

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Tärkeintä äänestyksissä on huolehtia siitä kuka äänet laskee, kuten Stalin aikoinaan oli todennut. Ja mielestäni on jo riittävän hyvin todistettu, ettei sähköinen äänestysjärjestelmä toimi kuten Dieboldin systeemit ameriikoissa, jotka todistetusti osasivat olla laskematta kaikki tietyn ehdokkaat äänet ainakin yhdessä tapauksessa.

Sen sijaan että tavoite on saada sähköinen järjestelmä jostain kummallisesta syystä, pitäisi tavoitteena olla järjestelmä, joka aukottomasti varmistaa kaikkien äänien luotettavan, aina vuosienkin jälkeen uudelleen tarkistettavissa olevan laskennan, jonka tuotokset (videostreamit, logit etc, etc) voisi usea puolueeton taho saada reaaliajassa (Mieluiten vaikka kuka tahansä äänestäjä).
Äänestäjälle voitaisiin tulostaa samalla hlökohtainen tarkistusnumero, jolla hän voisi aina jälkeenpäin tarkistaa onko hänen äänensä todellakin annettu ja laskettu oikealle ehdokkaalle.

Vaalitarkkailijoille pitää olla luotettava tapa varmistaa annettujen äänien määrä myös jälkikäteen (videostream ja vaikka valomerkeistä äänestystapahtuman yhteydessä. Siten ko. tapahtuman tarkkailijat voivat todeta, äänestäjä voi todeta ja saadaan videostreamille, jossa toki pitää näkyä myös äänestäjien meno/tulo vaalikoppiin). Vaalitapahtuma ei voi olla puhelin/etä toiminne, koska muutoin ei pystytä koskaan varmistamaan, ettei juuri äänestyspaikkojen sulkeuduttua tuhansittain äänestämättömien ääniä jaeta 'oikeille' ehdokkaille.

jepjep 8.2.2008 17:32

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Kuinka tästä tulikaan mieleen ensimmäiseksi eräs politiikassa vaikuttava henkilö joka kertoi puhuvansa niin totuuden mukaisesti kuin voi.

Ja eräs toinen poliitikko mustaa valkoisella papereista joita ei sitten ollutkaan olemassa.

Onkos tämä se kolmas?

juujuu 8.2.2008 17:58

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

"Hankkeen kokonaiskustannukset 70 0000 80 0000 euroa"

Valitettavasti tuo on väärin kirjotettu. Joko 800000 euroa tai 800 000 mutta ei muuten.

Meitzi 8.2.2008 18:24

Sivut: 1 2 3

EdellinenSeuraava

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kolme ynnä neljä?
Syötä vastaus numeroina

Viesti
Vähimmäispituus 30 merkkiä

Nimimerkki
Käytä ainoastaan kirjaimia ja numeroita, välilyönnit eivät ole sallittuja.

Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.