Lue uutinen mobiilisivustolla

Television digitalisointi on käsittämätön asia

Digi-tv sattoi näin toteutettuna pysyvämminkin vahingoittaa suomalaisten teknologiamyönteisyyttä.
Kuva: Sari Gustafsson / Lehtikuva

6.3.2008 13:14 Suomalaiset eivät anna valtiolle hyvää arvosanaa digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtymisestä uudessa tutkimuksessa. Kodeissa ärsyttää se väkipakko, millä kuluttajat ajettiin arviolta keskeneräisen tekniikan käyttäjiksi.

- Pakko oli huono motiivi, mikä vaikeutti uuden medialaitteen omaksumista. Kärkevin kritiikki pakottamisen ohella koski laitteiston ja järjestelmän keskeneräisyyttä. Suurin osa haastatelluista ei voinut käsittää, miksi Suomi ylipäätään digitalisoi television tässä vaiheessa, sanoo tutkimuksen tehnyt mediatutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Seppo Kangaspunta Tampereen yliopistosta.

Kangaspunta suoritti laadullisen tutkimuksen 30 perheen parissa viime kesänä ja alkusyksynä Helsingissä, Porvoossa ja Nurmijärvellä sekä Tampereella, Nokialla ja Pälkäneellä.

- Perheistä 65 prosenttia koki digitalisoinnin pakkona, ja lähes kaikkien mielestä siirtymä tehtiin liian aikaisin, Kangaspunta kiteyttää. Hän itse ihmettelee, miksi toimimattomien digisovitinten lista julkistettiin vasta joulukuussa 2007.

Tutkituilla perheillä ei ollut antipatioita digitaalista televisiota kohtaan sinänsä, joskin erojen vähäisyyttä analogiseen televisioon kummasteltiin etenkin kaapelitalouksissa. Kangaspunta pitää merkittävänä havaintoa, jonka mukaan kuluttajilla oli sisäistyneenä asenne ja näkemys: "minun kuuluu osata käyttää uutta tieto- ja mediatekniikkaa".

Digi-tv toi murroksen ja selvästi jakoi alle ja yli 35-vuotiaat suhteessa mediateknologiaan ja medioiden käyttöön, tutkimuksessa mietitään. Samalla pitkään ounasteltu top 4 -kanavien eli yleiskanavien katseluosuus oli alkanut laskea ja muiden kanavien nousta.

- Tuloksia tulkitessaan voi kysyä, oliko Yleisradion ratkaisu YLE Extran lakkauttamisesta sittenkään oikea, sillä niin suosituiksi Subtv, Voice ja Jim alle 35-vuotiaiden keskuudessa osoittautuivat, Kangaspunta pohtii tiedotteessa.

Kangaspunta muistuttaa kuitenkin, että kyse on vain suuntaa antavista signaaleista, sillä vastaajaryhmien määrät jakautuivat epätasaisesti alle 35-vuotiaiden eduksi, ja otoskin on tilastollisen yleistyksen näkökulmasta pieni. Haastateltuja 7-76-vuotiaita oli kaikkiaan 70 henkeä.

Digisiirtymä saattoi näin toteutettuna aiheuttaa pysyvää vahinkoa suomalaisten teknologiamyönteisyydelle.

- Digi-tv:n kanssa on syntynyt todellinen turhauma, voi olla että skeptisyys kasvaa, ja ainakin nopeiden ja hitaiden omaksujien kuilu levenee entistä suuremmaksi. Voi pohtia, tekikö kansainvälisesti katsoen nopea ja totaalinen siirtymä mahdollista hallaa tulevien teknisten innovaatioiden käyttöönotolle tai ainakin pakkokäyttöönotolle. Ainakin suhde mediateknologiaan kriittistyi.

Tuomas Linnake
tuomas.linnake@digitoday.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi

• Obama perääntyi ehkäisykiistassa
• Kreikan pääministeri varoitti maksukyvyttömyyden johtavan kaaokseen
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa
• Jättikotilot piinaavat taas Floridaa