Lue uutinen mobiilisivustolla

Taajuuksien huutokauppa sopisi Suomeenkin

Työryhmä ehdottaa, että 2,5-2,69 gigahertsin taajuusalueelle myönnettäisiin neljä verkkotoimilupaa.

29.4.2008 15:16 Amerikan ja oikeastaan lähes koko Euroopankin malli, missä taajuuksia huutokaupataan eniten tarjoaville, sopisi Suomeenkin, liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä esittää. Toinen tarjottu vaihtoehto on uudistettu kauneuskilpailu.

Työryhmä luovutti suunnitelmansa taajuuskaupasta viestintäministeri Suvi Lindénille tänään. Suomi on ollut melko yksin oman mallinsa kanssa, missä valtioneuvosto on myöntänyt toimiluvat harkintansa mukaan eli kauneuskilpailulla.

- Ministeriö teetti raportin taustaksi kansainvälisen vertailututkimuksen. Siinä kävi ilmi, että Suomi on itse asiassa aivan Euroopan viimeisiä maita, joissa toimiluvat myönnetään puhtaasti kauneuskilpailulla ilman mitään merkittäviä maksuja, neuvotteleva virkamies Olli-Pekka Rantala liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo.

Mutta riittäisikö Suomessa huutajia taajuuksille?

- Kyllä varmasti. Ehdotuksemme koskee vain rajattua 2,5-2,69 gigahertsin taajuusaluetta. Kysyntäkartoituksen perusteella näyttää, että kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Esimerkiksi Norjassa sama alue huutokaupattiin viime marraskuussa, ja Ruotsissa huutokauppa on parhaillaan käynnissä.

Taajuuksia lte-verkolle

2,5-2,69 gigahertsiä on tällä hetkellä radiolinkkikäytössä ja koskee esimerkiksi kiinteiden puhelinverkkojen tiettyjä yhteyksiä. Alue vapautuu tästä käytöstä vuoden 2009 alussa. Taajuuksien kaupallistaminen olisi työryhmän mukaan mahdollista Suomessa aikaisintaan vuoden 2009 lopussa.

Tätä taajuusaluetta voitaisiin käyttää langattomien laajakaistapalvelujen tarjoamiseen. Työryhmä ehdottaa, että taajuusalueelle myönnettäisiin neljä verkkotoimilupaa. Niistä yksi varattaisiin uudelle toimijalle. Toimiluvan teleyritykset voisivat hankkia viideksitoista vuodeksi kerrallaan.

Neljästä verkosta kolme tulisi taajuusjakoisille teknologioille, kuten umts-lte. Yksi verkko varattaisiin aikajakoisille teknologioille, kuten mobiili-wimax. Vähintään yksi lupa annettaisiin toimijalle, jolla ei ole voimassaolevaa kolmannen sukupolven matkaviestinverkon lupaa.

Raha ei ole pääasia

Yhdysvalloissa järjestettiin äskettäin merkittävä 700 megahertsin taajuushuutokauppa, jossa operaattorit maksoivat taajuuksista yhteensä 12,44 miljardia euroa. Huutokauppa oli suuri menestys sen järjestäneelle viestintäkomissio FCC:lle.

Olli-Pekka Rantalan mukaan työryhmän esittämässä huutokauppamallissa loppuhuudot olisivat vain murto osa verrattuna esimerkiksi siihen, mitä 3G-luvista vuosituhannen alussa maksettiin. Rantala korostaa, että mahdollisten huutokauppojen tarkoitus ei olisi missään tapauksessa kerätä valtiolle rahaa, vaan luoda sellainen malli, missä raha ohjaisi taajuuksien käyttöä tehokkaaseen suuntaan.

Mutta onko vielä aistittavissa huutokauppakammoa taannoisten 3G-lupasotkujen tiimoilta?

- Varmasti riippuu keneltä kysyy. Mutta kokonaismäärät, mitä eurooppalaisissa huutokaupoissa on maksettu, ovat olleet alle promillen verrattuna vuoteen 2000, Rantala sanoo.

Tutkimus näyttää, että toimilupien myöntäminen huutokaupalla tai kauneuskilpailulla ei ole merkittävästi vaikuttanut verkkoinvestointeihin tai kuluttajien maksamiin puhelujen hintoihin.

- Muu sääntely-ympäristö näyttäisi vaikuttavan enemmän.

Digitan verkko viivästyi valitusten vuoksi

Kun Digita sai toimiluvan rakentaa langaton @450-laajakaistaverkko Suomeen, päätöksestä valitettiin, mikä viivästytti verkon syntymistä. Jos lupa olisi huutokaupattu, valitusprosessilta olisi vältytty.

- Se on yksi syy, joka puoltaa huutokauppaa. Prosessi olisi läpinäkyvä, Rantala sanoo.

Mutta huutokauppa ei ole LVM:n työryhmän ainoa malli. Sen rinnalla esitetään uudistettua kauneuskilpailua. Siinä malliin liittyisi toimilupamaksu, joka määräytyisi taajuuksien markkina-arvon mukaan.

Molemmissa kaupallisissa jakotavoissa teleyritykset maksaisivat lisäksi normaalit radioluvista perittävät taajuusmaksut.

Toimiluvat myöntäisi nykytapaan valtioneuvosto. Valtioneuvosto määrittelisi myös edelleen taajuuksien käytön ehdot, joilla varmistetaan riittävä häiriöttömyys. Yritykset voisivat siirtää toimiluvat eteenpäin, mutta valtioneuvosto voisi erityisestä syystä olla hyväksymättä siirtoa. Kiellon syynä voisi olla esimerkiksi kilpailun vääristyminen.

Työryhmä ei ota kantaa tulisiko sen esittämät mallit ottaa käyttöön. Jos taajuuksien myöntämistapaa uudistetaan, on muutettava viestintämarkkinalainsäädäntöä. Ministeriö pyytää työryhmän työstä alan lausunnot.

EU:n ote taajuuksista kysyttää

Työryhmän mukaan kaupallistamalla taajuudet voitaisiin lisätä kilpailua ja helpottaa uusien yritysten pääsyä markkinoille. Viestintäpalvelujen laatu ja saatavuus paranisivat.

Hallitusohjelman mukaan taajuuksien käyttöä tulee joustavoittaa. Selvitys taajuuksien jakotavoista on tarpeen Suomessa myös siksi, että taajuuspolitiikka on keskeinen osa EU:ssa vireillä olevaa sähköisen viestinnän lakipakettia.

On pelätty, että EU vie Suomelta kontrollia taajuuksien käytöstä. Neuvottelut ovat kesken, mutta Rantalan mukaan tällä hetkellä näyttää aika epätodennäköiseltä, että komission toimivalta tulisi merkittävästi lisääntymään suhteessa jäsenmaihin.

Tuomas Linnake
tuomas.linnake@digitoday.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi

• Tukholman teinit tilaavat vodkaa tekstiviestillä
• Ministerin ilmoitus hämmensi Finnairin väen
• Obama perääntyi ehkäisykiistassa
• USA:n tiedustelupalvelu kumoaa huhut Kim Jong-unin salamurhasta