Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Väitöstutkija selvitti pilotointia

Sähköisiä reseptejä naurettavan vähän

Stakesin pilotointi sähköisestä reseptistä liikkui pienillä lukumäärillä.
Kuva: Sari Gustafsson / Lehtikuva

9.5.2008 10:14 Uuden väitöskirjan mukaan sähköisen resptin tuomat mahdolliset yhteiskunnallisen tason hyödyt eivät motivoi yksittäisiä organisaatioita käyttöönottoon, ja hyödyt organisaatioille jäävät epäselviksi.

Tutkitussa sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskuksen pilottihankkeessa sähköisten reseptien määrä jäi erittäin pieneksi. Vuositasolla Suomessa toimitetaan noin neljäkymmentä miljoonaa reseptiä, ja sähköisiä reseptejä toimitettiin koko pilotin aikana joitakin satoja.

– Jotta sähköisen reseptin kaltaisen järjestelmän mahdolliset hyödyt realisoituisivat, tulisi sähköisten reseptien volyymin oltava huomattava. Muuten maksetaan kahden rinnakkaisen järjestelmän kustannuksista, mutta uuden, sähköisen toimintatavan hyödyistä ei päästä nauttimaan, väitöskirjassa huomautetaan.

KTM Lauri Salmivallin tietojärjestelmätieteen alan väitöstutkimus Governing the Implementation of a Complex Inter-Organizational Information System Network  – The Case of Finnish Prescription (Sähköisen reseptin käyttöönotto verkostonäkökulmasta) tarkastetaan Turun kauppakorkeakoulussa perjantaina 16.5.

Terveydenhuoltoalalla tietojärjestelmien on katsottu tuovan huomattavia etuja niitä käyttöönottaville organisaatioille. Sähköisen reseptin käyttöönotto on valittu monissa maissa kärkihankkeeksi terveydenhuoltoalan organisaatioiden välisen tiedonsiirron sähköistämiseksi.

Sähköisen reseptin on toivottu esimerkiksi helpottavan potilaan kokonaislääkityksen tarkastelua, vähentävän reseptiväärennösten määrää sekä nopeuttavan ja tehostavan lääkemääräysprosessia.

Salmivallin mukaan terveydenhuollon tietojärjestelmien eduista on kuitenkin hyvin vähän empiiristä tutkimusta. Esitetyt edut ovat joko hyvin laajoja tai hyvin yksityiskohtaisia. Organisaatiotason operatiivisten etujen saavuttamisesta ja niiden kustannus-hyötysuhteesta on edelleen erittäin vähän tutkimustietoa.

Sähköisen reseptin kohdalla voidaan puhua verkostomaisesti käyttöönotettavasta tietojärjestelmästä. Tilanne on monimutkainen, kun useat keskenään aivan erilaiset organisaatiot ottavat käyttöön saman sähköisen järjestelmän, jonka pitäisi tuottaa lisäarvoa jokaiselle toimijalle. Väitöstutkimuksen mukaan yhteisten tavoitteiden epäselvyys tai puuttuminen kokonaan vaikeuttaa verkostomaisesti toimivan tietojärjestelmän käyttöönottoa.

– Vaikka järjestelmän hyödyt laajemmalla tasolla tunnustetaan, kokevat osallistujat, ettei järjestelmä tuo heille hyötyä. Päinvastoin koetaan, että hyödyt valuvat muille toimijoille kustannusten ja lisätöiden jäädessä oman organisaation harteille, Salmivalli toteaa.

Sähköisen reseptin pilottihanke alkoi ensisijassa teknisenä kokeiluna, eikä hankkeessa ollut kiinnitetty huomiota siihen, mitä hyötyä organisaatiolle on uuden järjestelmän käyttöönotosta. Väitöstutkimus esittääkin käyttöönotettavan järjestelmän hyötyjen kriittistä tarkastelua verkoston eri tasoilla.

– On kysyttävä, mitä hyötyä järjestelmästä on yhteiskunnallisella tasolla, mitä hyötyjä järjestelmästä on sen käyttöönottavalle verkostolle ja mitä hyötyjä järjestelmästä on verkoston yksittäiselle toimijalle. Kysymyksiin on löydettävä vastaus, ennen kuin järjestelmää aletaan ottaa laajemmin käyttöön, Salmivalli muistuttaa.

Sähköisen reseptin käyttöönoton arviointihanke toteutettiin Sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskuksen (Stakes) johtamana kahdessa peräkkäisessä hankkeessa vuosina 2004–2006. Sähköisen reseptin pilottihanke lopetettiin vuonna 2006 ja uusi sähköisen reseptin käyttöönottoon tähtäävä hanke alkoi vuoden 2008 alkupuolella.

Jutun kirjoitti: Kalevi Nikulainen

Kalevi Nikulainen

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (10)

Huono 0
Uuden väitöskirjan mukaan sähköisen resptin tuomat mahdolliset yhteiskunnallisen tason hyödyt eivät motivoi yksittäisiä organisaatioita käyttöönottoon, ja hyödyt organisaatioille jäävät epäselviksi.
Digitoday
Huono 0
Jokaisen kansalaisen kannattaa myös omalta kohdaltaan miettiä onko tarpeen kerätä kaikki tieto omasta terveydentilastaan yhteen tietokantaan. Siis KANNATTAA miettiä!
foobar
Huono 0
Rahaa mennyt tuhottomasti mitään ei ole saatu aikaan tämä oli jotenkin arvattavissa. Yksi tietokanta on nykypäivänä TIETOTURVA riski potilaalle, ei tarvitse kuin yksi vuoto on potilastiedot ympäri maailman.
SH
Huono 0
Jokaisen kansalaisen kannattaa myös omalta kohdaltaan miettiä onko tarpeen kerätä kaikki tieto omasta terveydentilastaan yhteen tietokantaan. Siis KANNATTAA miettiä!

=> Jos käytät vain yhtä lääkäriasemaa / yhden kunnan terveyspalveja tämä tapahtuu automaattisesti.

Se että siitä koetetaan että jotain hyötyä on oikein.
db
Huono 0
Eipä suinkaan! Yksittäiset toimijat eivät vain näe tämän kokonaisuuden hyödyllisyyttä.

Näiden hankkeiden kokemusten pohjalta on annettu n. vuosi sitten laki sähköisestä lääkemääräyksestä. Laki määrää järjestelmän käyttöön otettavaksi neljän vuoden siirtymäajan sisällä. Tällä hetkellä on siis menossa tuo siirtymäkausi.
JV
Huono 0
On kuitenkin niin, että palvelun käyttäjän tulee antaa valtakirja tietojen siirtämiseen. Pikkuisen ammatin puolesta asiaan perehtyneenä voin sanoa, että omia tai perheeni terveystietoja ei tulla siirtämään. Mutta kukin tietysti tekee omat johtopäätöksensä - toivottavasti ei törmää tuloksiin vaikkapa hakiessaan vakuutusta tms.
foobar
Huono 0
foobar: Tiedon luovutukseen tarvitaan lupa, ei siirtämiseen kansallisiin tietojärjestelmiin.
HM
Huono 0
Jutusta: " On kysyttävä, mitä hyötyä järjestelmästä on yhteiskunnallisella tasolla, mitä hyötyjä järjestelmästä on sen käyttöönottavalle verkostolle ja mitä hyötyjä järjestelmästä on verkoston yksittäiselle toimijalle."

Mutta mitä hyötyä siitä on yksittäiselle reseptin käyttäjälle, tavalliselle tallaajalle? Minulle?

Ei mitään. Kunhan isot pojat pelleilevät.
JuKe
Huono 0
Kun hätä on suurin, niin sen hyödyn tiedät sitten: mutta kun paska on housuissa niin, hätä on ohi...

Ymmärtääkseni 0.01% kansasta haluaa salata tietonsa. He pitäköön salaisuutensa, ja ottakoon vastuun itsestään vaikka tajuttomanakin.

Jos joku on kiinnostunut lääkekaappini sisällöstä. hän voi soittaa ovikelloani, ja katsoa sisällön ihan omin silmin.
sussu
Huono 0
Mutta mitä hyötyä siitä on yksittäiselle reseptin käyttäjälle, tavalliselle tallaajalle? Minulle?

Ei mitään. Kunhan isot pojat pelleilevät.

No jos pari esimerkiksi.

1) Satut jostain syystä käymään vaikka työasioilla apteekin lähettyvillä, niin voit silloin poiketa hakemaan lääkkkeesi sieltä, jos tiedät niiden olevan kohta lopussa. Sen sijaan että joutuisit toisella kertaa tulemaan erikseen apteekille sen paperisen reseptin kanssa.

2) Aina välillähän ne paperiset reseptit voivat hukkua, mutta jos ne hukkuvat sähköisessä rekisterissä, niin ainakin voit ihan hyvällä omalla tunnolla syyttää jotakuta.
RikuK
Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Uusimmat uutiset

Digiyesterday


Kolme vuotta sitten

Ensimmäiset supernopeat USB 3.0 -ohjaimet julkaistiin

28.05.2009 NEC:in uusi USB 3.0 -ohjainpiiri siirtää tietoa kymmenen kertaa nopeammin kuin USB 2.0.

.