Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Telepolitiikka heittää häränpyllyä

Laajakaistastrategia tuo taajuushuutokaupat Suomeen

Harri Pursiainen toimi laajakaistastrategian selvitysmiehenä.
Kuva: Matti Björkman/Lehtikuva

17.9.2008 21:25 Suomen telepolitiikka meni laajasti uusiksi keskiviikkona hallituksen iltakoulussa, jossa hyväksyttiin viestintäministeri Suvi Lindénin esitys uudesta laajakaistastrategiasta. Kuvaan astuivat sekä valtion tuki nopeille verkkoyhteyksille että rahan kerääminen taajuushuutokaupalla.

Suomalaiset telepolitiikan päättäjät kehuskelivat aikaisemmin sillä, että Suomessa päästiin laajakaistan yleiseen saatavuuteen pelkästään kaupalliselta pohjalta ilman valtion tukia samaan aikaan kun Ruotsin valtio tuuppaisi rahalla valokuitua jokaisen poropaimenen mökkiin.

Ministeri Suvi Lindénin esityksen perusteluissa viitattiin tuoreeseen selvitykseen, jossa todetaan suomalaisten laajakaistayhteyksien nopeuden raahustavan sijalla 13 maailmantilastoissa.

Viimeinen maili
jää kummittelemaan

Hallitus päätti tehdä päätöksen vielä tämän vuoden aikana laajakaistojen nopeuttamiseksi niin, että lähes jokaisella suomalaisella on mahdollisuus hankkia sata megabittiä sekunnissa siirtävä yhteys kunhan maksavat viimeiset kaksi kilometriä itse. Tämä viimeinen runsas maili voi tulla monelle vielä kalliiksi.

Ministerin esitys pohjautui Suomen telealan vahvan miehen ja liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikön Harri Pursiaisen esitykseen.

Pursiainen toimi nimitetyn selvitysmiehen roolissa. Hänen esityksensä mullisti lähinnä hänen itsensä ajamaa telepolitiikkaa.

Pursiainen perusteli uutta esitystä markkinoiden muutoksella. Hänen mukaansa kattavat palvelut syntyivät ennen markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla tai julkisella tuella. Nyt sen sijaan teleyhteydet ovat muuttuneet välttämättömiksi, ne eivät ole enää ylellisyyttä.

Mutta kun teleyritykset edellyttävät liiketoiminnalta hyvää tuottoa ja karsivat kiinteän verkon palveluitaan, niin ilman valtion toimia ei synny alueellisesti tasa-arvoista
viestintäinfrastruktuuria, vaikka se on välttämätöntä.

Yhteiskunnan ja kaupallisen todellisuuden muututtua on arvioitava, pitääkö viestintäpolitiikankin muuttua, Pursiainen kysyy esityksessään.

Pursiaisen vastaus on ehdoton kyllä.

Kauneuskilpailut historiaan,
taajuudet vasaran alle

Häränpyllyä heittää myös aikaisempi politiikka, jonka mukaan rajalliset radiotaajuudet jaettiin kauneuskilpailun perusteella. Nyt Lindén ja Pursiainen ovat valmiita kauppaamaan radiotaajuuksia rahoittaakseen valtion osuuden laajakaistaverkon rakentamisessa.

Varmaan politiikan muutokseen on vaikuttanut vahvasta myös Euroopan komission vahva painostus taajuuksien jakamiseen nimenomaan huutokauppamenetelmällä.

Esityksessään Pursiainen haluaa myydä eräät langattomaan laajakaistaan varatut radiotaajuudet. Hän arvioi, että niiden myynnistä voisi saada 30 - 130 miljoonaa euroa.

Valtion tuen kustannuksiksi selvitysmies arvioi enintään 66 miljoonaa euroa vuosina 2010-2015. Tämä perustuu siihen, että valtio maksaisi korkeintaan kolmanneksen tuesta, joka tarvitaan 100 megabitin yhteyden tuomiseen 99 prosentille suomalaista.

Selvitysmies uskoo, että 95 prosenttia kotitalouksista ja yrityksistä pääsee 100 megabitin yhteyteen kiinni pelkästään kaupallisten toimijoiden tarjonnalla. Loput neljä prosenttia pitää verkottaa valtion tuella.

Selvityksessä varataan maksajan rooli myös teleyhtiöille. Niiden osuus tarvittavasta tuesta on vähintään 33 prosenttia. Rahoituksen viimeinen kolmannes on määrä saada maakunnilta ja kunnilta, joiden osuus olisi 27 prosenttia, ja EU:lta, joka maksaisi seitsemän prosenttia kustannuksista.

Rakennuttaminen ja kilpailuttaminen alueilla, joilla sitä tarvitaan, jäisi maakuntien liitoille ja kunnille.

Riittääkö sata megabittiä
teräväpiirtokanaville

Digitelevisiosta on muodostunut tietynlainen punainen vaate suomalaisessa media- ja viestintäympäristössä.  Ankarin vastustus digitelevisiota kohtaan näytti tulevan ihmisiltä, jotka ymmärtävät internetin ja tiedonvälityksen päälle. Heidän mukaansa digitelevisioon siirtyminen oli fiasko, koska siinä ei menty tarpeeksi pitkälle. Olisi pitänyt odottaa ehkä hieman ja mennä suoraan teräväpiirtotelevisioon ja rakentaa tiedonsiirto pääasiassa nopeiden laajakaistaverkkojen varaan.

Nyt nuo arvostelijat voivat osoittaa olleensa kaukonäköisiä. Lindén ja Pursiainen perustelevat 100 megabitin verkkojen tarvetta teräväpiirtotelevision tulolla ja tarpeella siirtää sen signaalia laajakaistaverkoissa.

ArkistoAlcatel-Lucentin Tukia kiinnostui laajakaistatavoitteesta 18.9.2008
ArkistoFiCom huutaa aikalisää 17.9.2008
ArkistoValtio lupaa sadan megan laajakaistan kaikille 17.9.2008
Jutun kirjoitti: Timo Poropudas

Timo Poropudas

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (23)

Sivut: 1 2 3
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Mitä seuraavaksi? Valtion tuella jokaiselle syrjäseudulla asuvalle kustannetaan auto, Mutta siitä puuttuu moottori (vrt. viimeiset 2 km).
On sitten jokaisen syrjäseudulla asuvan oma asia, mistä moottorin hankkii? Tasausmaksu veloitetaan Tiehallinnolta (vrt. teleoperaattorilta), joka päättää ottaa käyttöön tietullit ruuhka-Suomeen.

Ficom on oikeassa - aikalisä hoitaisi tämän ongelman, mutta taitaa vaalit olla liiiian lähellä.
Anonyymi: Nimetön 17.9.2008 22:33

Anonyymi
Mitä teet, kun taas kerran teleoperaattorin linja on poikki epäonnistuneen päivityksen jälkeen koko viikonlopun?
Internetiä ei suunniteltu esim. TV-ohjelmien (Full HD, 100 kanavaa) siirtoon, eikä se siihen tule kykenemään.
Ainoastaan langaton broadcast-lähetys toimii TV-ohjelmien siirrossa.
Anonyymi: Hölmöläisten hommaa 17.9.2008 23:15

Anonyymi
Miksi tv-ohjelmat sitten pitäisi siirtää internetin läpi? Eikö riitä, että ne tulevat vain samalla yhteydellä asuntoosi kuin muukin data?

Joillain tuntuu vaikeuksia datayhteyksien kanssa olevan enemmän ja toisilla vähemmän. Itse olen omasta tuttavapiiristäni huomannut, että vaikeuksien määrä useimmissa tapauksissa korreloi varsin suorasti yleisen laitteiden ja ohjelmistojen tuntemuksen kanssa. Omalta kohdaltani ei tule mieleen ihan lähi kuukausilta (eikä vuosiltakaan) tilannetta, että yhteyteni ei olisi toiminut. Joskus olen joutunut modeemin boottaamaan operaattorin päivitysten jälkeen, tätä ei kuitenkaan ole tapahtunut häiritsevän usein.

Käyttöongelmiin on tulossa tekniikan myötä helpotusta, joillakin uudemmilla operaattorien laitteilla pystytään jo päivittämään asiakkaan päätelaitteita tarpeen tullen.
Anonyymi: Rillipää 17.9.2008 23:34

Anonyymi
Linden on tosi ihana ja pätevä. Suomi ei ole kuin 10 vuotta jäljessä Ruotsista internet liittymissä. Tosi upeeta ettei ole 100 vuotta.

Pusuja Lindenille
Anonyymi: Ihana Linden pus pus 18.9.2008 0:29

Anonyymi
Tuo viimeinen kaksi kilometriä on useimmissa tapauksissa jo olemassa. En usko, että 100 mbit/s siirtäminen kuparissa parin kilometrin matkalla on ongelma, varsinkaan vuonna 2015. Lindenin pitäisi vaan patistaa teleoperaattoreita ylläpitämään olemassa olevia verkkojaan.


höpöhöpö juurikin tuo viimeinen 2km on se ongelma kaikilla vähänkään harvemmin asutuilla alueilla (kaikki muut paitsi kerrostaloalueet). Ei ole oikeastaan mitään tekniikkaa millä saadaan tuollaisia nopeuksia kuparikaapeleissa edes yli 500m matkoilla.

Itse todellakin toivon että tällä kertaa otetaan huomioon myös se upload kaista. Lähes poikkeuksetta laajakaista strategioissa tähän asti puhutaan vain download kaistasta. Ei paljon kiinnosta jos vaikka welhon 110/5 yhteys on suomen valtion mielestä ihan ok vuonna 2015. Symmetrisiä yhteyksiä kiitos! Ruotsi, Etelä-Korea, Japani...nopeiden yhteyksien huippumaissa tuo on tajuttu eikä yleensä yhteydet ole rampautettuja paluukaistan osalta.
Anonyymi: --- 18.9.2008 3:09

Anonyymi
TV pitää saada nettiin jotta nettiin saadaan tv maksu.
Eli jos laajakaista maksaa nyt 500 vuodessa niin kohta se on sitten 800 vuodessa (sis.tv.maks.)
Suomi on nykyään busines ja hallitus ei tee kansalle mitään ilmaiseksi vaikka kuinka hymyillään vaalien aikaan maireasti. Autoveron alennuskin maksettiin nykyisellä korkealla bensan hinnalla.
Anonyymi: Kansalainen 18.9.2008 6:43

Anonyymi
Tämä viimeinen runsas maili voi tulla monelle vielä kalliiksi.


Ainakin maaseudulla, jossa viemärit ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa ( verrattuna esim. kaupunkeihin) voisi tässä hyödyntää viemärin kautta vedettävää internetjohtoa...
Anonyymi: DC 18.9.2008 8:10

Anonyymi
parempi myöhään kuin ei milloinkaan...
Jospa iptv:n ja valtion tuella saataisiin verkkojen toimintavarmuus paremmalle tolalle, kuin mihin operattorit nyt viitsivät panostaa. Olishan se aika katastrofaalista, ku yhteys pätkis salkkareiden aikana :D ainii mut onhan meil kovalevy operaattoril, ni sit ku operaattori saa vaik viikon pääst netin toimii pariks tunniks, ni sen voi imuttaa 100 megasel kaapelilla. Enhän mä menettänykkää mitää. Mainokset?
Tohon hommaan kyl nyt jo riittäis ihan hyvin pelkkä kerran viikossa toimiva 8m adsl.
Anonyymi: Nimetön 18.9.2008 8:11

Anonyymi
Vaikka kuinka haluaisin haukkua Lindeniä, niin ei se vain tässä kohtaa onnistu. Ihan on hyvä, että nainen yrittää. Nyt on ainakin joku lupaus, että runkoverkko on jossain kunossa ottamaan vastaan 5M x 100Mbit /s. Edes joskus. Se jota tässä kohtaa pitää haukkua, on Olli-Sonera-Pekka Heinonen (YLE:n hyvävelivirassa nykyään), joka kävi ostamassa muutamalla miljardilla ilmaa Saksasta ja tuhosi Suomen valokaapelirunkoverkko haaveet.

Toivon vain HELEVETIN kovasti, että Linden tajuaa tehostaa runkoverkon toimintaa siten, että kaikki kaupungit/kunnat missä on >10K ihmisiä, saa valokaapelin päästä itse jakaa miten tykkää, sen viimeisen 2km MAHDOLLISIMMAN nopeasti. Ei riitä, 3 vuoden päästä, vaan tavoitteena pitää olla, ainakin 70% väestöstä ainakin lähelle valokuitua jo parin vuoden sisään.

Me meinaan jäädään todella lujaa jälkeen. Siis aivan valtavan kovaa vauhtia. Vapaa 10kbit wlan voisi olla pelastus, mutta epäilen tajuavatko. Nyt pitäisi hypätä askel eteenpäin, ja rakentaa infra seuraavaan vaiheeseen. Me hävittiin tämä toinen vaihe komeasti jo.
Anonyymi: R&R 18.9.2008 8:21

Anonyymi
Tulispa samalla joka taajamaan langaton laajakaista, ni hoitais samalla sen viim.2km. Onhan se aika älytöntä, et kymmenen kerroksisesta talosta löytyy jokaiselle kuidun pää ja jokaisella 50kymmenellä asukkaalla vielä huutaa oma langaton sisäverkko päällä? Missähän oli se energiatehokkuus? Yks langaton hotspot hoitais koko talon. Tulostimet, jääkaapit, pesukoneet, netit, iptvt, leivänpaahtimet, hiustenkuivaajat, kännykät, skypet, jne. Säästyis aika monta miljoonaa kuparikaapelia Suomessa.

Kohta Ruotsalaiset hiffaa tämänkin ja Lindeni tulee taas perästä valovuoden päässä. Onneks on kuitu mitäpitkin tulla sit joskus 2150.

Äkkiä pitäs säätää laki, mikä kieltäis asunto kohtaiset langattomat sisäverkot kerrostaloissa ja valtion rahalla rakentaa jokaiselle taloyhtiölle oma yhteinen langaton sisäverkko kellarikuidun päähän. Samahomma kiintolevyjenkanssa, eli talon yhtiön kellariin omat kattavat palvelimet, minne asukas voi varastoida omat kuvansa ja video clippinsä. Onhan se aika hullua kun jokaisella on pari ulkosta kovoa ja jokaisessa oma virtalähde huutaa yötäpäivää.
Anonyymi: Energiaa tuhlataan? 18.9.2008 8:29
Sivut: 1 2 3
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

2009

Viisi vuotta sitten

Oracle kaipaa hyväksyntää Sun-kaupalle

22.09.2009 Ohjelmistoyhtiö Oracle on huolestunut siitä, että Euroopan unionin kilpailuviranomaiset viivyttävät Sun Microsystemsin ostoa, sanoo yhtiön pääjohtaja Larry Ellison.


2011

Kolme vuotta sitten

Ericsson palkkaa osaajia Ouluun ja Kirkkonummelle

22.09.2011 Ruotsalainen verkkolaitevalmistaja Ericsson perustaa uuden tutkimus- ja tuotekehityskeskuksen Ouluun sekä laajentaa Kirkkonummen tutkimusyksikköä.

.