Lue uutinen mobiilisivustolla

Suomen ensimmäiset kartat olivat valtionsalaisuuksia

Kartat ovat kehittyneet satojen vuosien ajan.
Kuva: Taloussanomat

17.9.2008 13:45 Erilaiset retkeily- ja maantiekartat ovat nykyään internetissä säännöllisessä käytössä. Siksi onkin vaikea uskoa, että ensimmäisiä Suomesta piirrettyjä karttoja varjeltiin tarkasti eikä niitä näytetty tavalliselle kansalle edes vahingossa.

– Maanmittauksen alkuaikoina eli 1600-luvulla maantieteelliset kartat olivat silloisessa Ruotsi-Suomessa valtionsalaisuuksia, joita säilytettiin Tukholman linnassa paksujen kivimuurien sisällä. Tavallinen kansa saattoi nähdä karttoja vain käräjillä maanomistukseen liittyvissä riidoissa, tai niitä piirrettäessä, kertoo filosofian tohtori Mikko Huhtamies, jonka käsialaa on maanmittaustoiminnan 375-juhlavuoden kunniaksi julkaistava historiateos Maan mitta.

Huhtamiehen mukaan ensimmäiset Suomesta piirretyt kartat olivat kahdenlaisia. Maantieteellisissä kartoissa kuvattiin isompia alueita. Tällainen oli muun muassa ensimmäinen valtakunnan kartta, joka valmistui vuonna 1626. Kyläkartoissa esitettiin kylät ja niiden ympäristö, jotta voitiin tarkistaa, maksavatko talonpojat tarpeeksi veroa pelloistaan.

– Osa suomalaisista suhtautui ympäri maata kiertäviin maanmittareihin epäluuloisesti, sillä he eivät tienneet, mitä mittaajat tekivät. Yleisesti ottaen suhtautuminen oli kuitenkin hyvää, ja maanmittareita yritettiin jopa lahjoa itselle edullisemman mittauksen toivossa.

Kartat aluksi
sotilaskäytössä

Syy Suomen maanmittaustoiminnan alkamiseen oli Huhtamiehen mukaan yksinkertaisesti maanmittaustekniikan keksiminen. Ruotsi-Suomi sai ensimmäisen kosketuksen maanmittaukseen lähdettyään mukaan 30-vuotiseen sotaan Saksassa.

– Saksa oli ruotsalaisille maantieteellisesti tuntematon maa, eikä sodankäynti sujunut ilman karttoja. Ruotsin armeijaan rekrytoitiin saksalaisia sotilasmaanmittareita sotilaallisten karttojen tekemistä varten. Siitä syntyi ajatus, että maanmittausta ja kartografiaa voisi käyttää myös siviilielämän tarpeisiin.

Valtakuntaa kartoittavat maanmittarit olivat aluksi korkeampaan säätyläistöön kuuluvia virkamiehiä. Kasvavan työvoimatarpeen vuoksi jouduttiin kuitenkin palkkaamaan myös yliopisto-opiskelijoita, ja alalle tuli useita ns. komissiomaanmittareita. Sen myötä maanmittarit alenivat säädyssä keskiluokkaan.

Maanmittarit
maastossa

Maaston kartoittamisessa ja karttojen piirtämisessä käytettiin apuna mittapöytämittausta, joka keksittiin 1590-luvulla. Menetelmä oli mullistava keksintö, joka oli käytössä aina 1900-luvun alkuun asti.

– Käytännössä menetelmä toimi niin, että maanmittari meni esimerkiksi kylän lähellä olevan mäen päälle ja asetti maahan kolmijalan, jonka päällä olevalle puiselle levylle levitettiin karttapaperi. Kartta piirrettiin paperille samalla, kun tähysteltiin maastoa. Maanmittari otti useasta eri kohdasta suoran leikkauslinjan samaan pisteeseen, jolloin pisteen sijainti saatiin määriteltyä varmasti oikealle kohdalle, Huhtamies selittää.

Mittapöytämittaus ei vaatinut maanmittarilta matemaattista osaamista, vaan ainoastaan taitoa tähystää ja piirtää. Menetelmän huono puoli oli sen säänarkuus, sillä sateisella ja tuulisella säällä karttojen piirtäminen ei onnistunut.

Koska mittausmenetelmä edellytti pitkiä näkölinjoja, karttoihin ei sisällytetty Suomen suuria metsäalueita vaan ainoastaan kylien pienet lähimetsät. Metsät eivät myöskään olleet kruunulle aluksi niin tärkeitä, että ne olisi pitänyt kartoittaa.

Metsiä ei kannattanut kaataa, koska puiden kuljetus jo melko pienenkin matkan takaa oli liian hankalaa ja kallista. Metsien kartoitus aloitettiin vasta 1700-luvun lopulla, kun Yhdysvaltojen itsenäisyyssota nosti Ruotsi-Suomessa puun ja sen jalosteiden, kuten sahatavaran ja tervan kysyntää. Vähitellen myös metsämittaustekniikka kehittyi tehokkaammaksi.

Kalevi Nikulainen toimitus@digitoday.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Kommentit (5)

0

0

Digitoday - tuoreita uutisia 400 vuoden takaa.

wanha

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 17.9.2008 13:49

20

5

Mitähän kaikkea nykyään laaditaan mitä meille ei näytetä ?

Höh

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 17.9.2008 14:30

4

2

Tämä on nykypäivää: http://wiki.openstreetmap.org/index.php/Fi:Main_Page

rhk

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 17.9.2008 14:11

11

3

Olisi ihan hyvä jos nykyajan teinit tajuaisivat edes perusteita maanmittauksen historiasta ja miten karttoja tehdään. Eivät ne siellä GPS laitteissa ihan automaattisesti ole jostain sateliiteista katsottuna.

Itsellä on vielä tallessa vanha kolmiomittauslaite jolla saa tarkkoja mittauksia tehtyä. Verrattuna viimeistä kyseisellä laitteella tehtyä mittausta ja lasermittauksella tehtyä mittausta muutama vuosi sitten samasta maasta, heitti karoitus vain 0.25 hehtaaria, lisää maata siis tuli omistukseen. Tämä oli suhteellisen pieni heitto n.10 neliökilometrin alueella.

Historiaa

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 17.9.2008 22:29

2

2

Metsien kartoitus aloitettiin vasta 1700-luvun lopulla, kun Yhdysvaltojen itsenäisyyssota nosti Ruotsi-Suomessa puun ja sen jalosteiden, kuten sahatavaran ja tervan kysyntää.

Globalisaatio ja maailmankauppa eivät ole kovinkaan uusia asioita. Aika monen isoisäkin lähti duuniin Amerikkaan.

JJ

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 18.9.2008 12:51

Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Kirjoita vastaus

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Accenture haluaa eroon entisistä nokialaisista

• Nokian lausunto Accenturen päätöksestä
• Tällainen on Iron Sky -elokuva
• Lumentulo jatkuu Euroopassa – yli 550 kuollut talven pakkasissa
• Yle: Venäjä rakentaa radioaktiivisen jätteen sijoituspaikan Sosnovyi Boriin