Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Elisalla ja TeliaSoneralla pelkonsa

Kuluttaja maksaa valtion laajakaistahaaveet

Selvityksen mukaan loppuyhteyden vetäminen kotiin maksaa 7 500 euroa.
Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

18.9.2008 17:53 Hallituksen hinkumasta nopeasta laajakaistaverkosta voi tulla kallis lisälasku telekentän markkinajohtajille Elisalle ja TeliaSoneralle.

Teleoperaattorit pelkäävät, että hallituksen keskiviikkona julkistama laajakaistasuunnitelma kolahtaa lopulta operaattoreiden ja niiden asiakkaiden maksettavaksi. Nopean laajakaistaverkon rakentaminen syrjäseuduille maksaa satoja miljoonia euroja.

Hallituksen lupaama investointituki on operaattoreiden mukaan silmälumetta. Hallitus ottaa rahat rakentamiseen nykyisiltä teletoimijoilta.

Rahoituksen saamiseksi valtio aikoo järjestää taajuushuutokaupan. Jos huutokaupasta tulevat rahat eivät riitä rakennuskuluihin, valtio alkaa periä operaattoreilta veroluonteista tasausmaksua.

– Jos huutokauppaan ei tule ulkopuolinen taho, rahat tulevat alalta. Operaattorit yrittävät valuttaa kustannukset hintoihin. Jos mennään veromalliin, rahat ovat myös pois alalta, Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto Ficomin toimitusjohtaja Reijo Svento ynnää.

Veromallissa laajakaistainvestoinnit koituvat pahiten Elisan ja TeliaSoneran maksettavaksi. Ne ovat alan markkinajohtajia.

Hallitus teki keskiviikkona täyskäännöksen viestintäpolitiikassa. Hallitus haluaa saada nopean laajakaistaverkon kaikkialle Suomeen. Nopeiden nettiyhteyksien saamiseksi hallitus ryhtyy tukemaan verkkoinvestointeja.

Suomen uusi malli muistuttaa Ruotsin niin sanottua kuitusosialismia. Ruotsiin on rakenteilla valtion tuella nopea valokuituverkko.

Taajuushuutokauppa
saa karvat pystyyn
 

Elisan johtaja Panu Lehti haluaisi välttää koko taajuushuutokaupan. Suomi on tähän asti selvinnyt ilman huutokauppoja.

– Kaikissa maissa, missä on järjestetty huutokauppa, kuluttajahinnat ovat lähteneet nousuun.

Elisa uskoo, että nopea laajakaista voisi järjestyä kaikkialle Suomeen ilman valtion patisteluakin. Lehti näkee, että operaattorit voisivat keskenään sopia verkkoinvestoinneista.

Elisa on eri linjoilla viestintäministeriön kanssa tekniikkavalinnoissa. Ministeriön selvitys puhuu sadan megan nopeuksista ja esittää ratkaisuksi valokuituverkkoa.

Elisa mainostaa tulevaa valtakunnallista laajakaistaverkkoaan, joka tuo nettiyhteydet muun muassa saaristoon ja Lapin perukoille. Elisa aikoo rakentaa viimeisen mailin valokuitua edullisempana mobiiliyhteytenä. Mobiiliyhteys tuo nykyisin 20 megan nopeudet.

– Verkon täytyy olla nopea ja edullinen. Kuka on valmis maksamaan tuhansia euroja viimeisestä mailista ja sen lisäksi satojen eurojen kuukausimaksut, Lehti kysyy valokuituverkosta.

Hallituksen laajakaistamallissa valtio osallistuisi vain nopean runkoverkon rakentamiseen. Runkoverkko ulottuisi kahden kilometrin päähän kiinteistöistä.

Asiakkaan vastuulle jäisi yhteyden hankinta niin sanotulle viimeiselle mailille.

Mistä löytyvät
maksavat asiakkaat?
 

TeliaSoneran laajakaistasta vastaava johtaja Juha-Pekka Weckström ihmettelee, löytyykö nopealle laajakaistalle käyttäjiä.

– Ovatko ihmiset syrjäseuduilla valmiita maksamaan loppupätkän vetämisestä ja maksamaan kuukausimaksuja.

Selvityksen mukaan loppuyhteyden vetäminen kotiin maksaa 7 500 euroa.

Weckström näkee hallituksen laajakaistaselvityksen olevan lähinnä tasa-arvokysymys ja aluepoliittinen satsaus.

– Pitääkö valtion sijoittaa satoja miljoonia syrjäseutujen laajakaistayhteyksiin, se on poliittinen päätös. Rahathan voitaisiin laittaa esimerkiksi sosiaalipolitiikkaan tai antaa puolustusmäärärahoihin.

Weckström on mielissään siitä, että TeliaSonera saa tukea tekniikkavalinnoilleen. Teleoperaattori tekee parhaillaan mittavia verkkoinvestointeja ja vetää valokuituyhteyksiä eri puolilla Suomea.

Jutun kirjoitti: Heidi Vaalisto

Heidi Vaalisto

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Mainitut yritykset

Kommentit (25)

Huono 0
yllätys, ettei operaattorit tykkää. Ei saa rahastaa enään ikivanhalla kuparilla vaan joutuu tekemään investointeja, hui.
Kannattaa ehkä ajatella asioita vähän pidemmälle. Operaattorin kaikki kulut maksaa niiden asiakkaat.

Voi myös miettiä kumpi on tärkeämpää: sadan megan yhteys maaseudulle vai kohtuuhintainen yhteys maaseudulle? Ilmaisia lounaita ei ole.
TimoH
Huono 8
Eihän tällaiset 7500€ houkutukset käy alkuunkaan,se pistää duunarit vinkumaan lisää liksaa ja kiihdyttää inflaatiota.
Höntti
jos muuttaa korpeen niin pitää vain hyväksyä ettei sinne saa aivan samoja palveluita kuin taajamaan.
se on oma valinta minne muuttaa asumaan.
toisaalta maalla on luonnon rauhaa jota me kaupunkilaiset emme voi ostaa edes rahalla.

se nyt on pääasia että saa jonkinlaisen yhteyden, vaikka pelkästään gprs, että saa asiat kuitenkin hoidettua.
piip
On se hyvä että "sosialismi" leviää jonnekin järkevään asiaankin! Kaikki maksavat - kaikki hyötyvät, tasahinnoittelulla sama nopeus kaikille! Eikä ne Ruotsissakaan maksa "satoja euroja" kuukaudessa siitä kuituyhteydestä, tarkoitus ei olekaan että operaattori tekisi satojen prosenttien voittoja näissä kuukausimaksuissa, kuten nyt tekee Suomessa!
Kai Erik R.
se nyt on pääasia että saa jonkinlaisen yhteyden, vaikka pelkästään gprs, että saa asiat kuitenkin hoidettua.
Olen täysin samaa mieltä. Nopeiden yhteyksien vetäminen metsään tarkoittaa vain sitä että kaikki maksavat enemmän. Asia olisi tietysti ok, jos kustannukset perittäisiin suoraan niitä käyttäviltä asiakkailta, mutta huutohan siitä seuraisi jos operaattorilla olisi täysin erilainen hinnoittelupolitiikka eri puolille Suomea.

Huuto tästä seuraa joka tapauksessa. Hinnat nousevat ja operaattoria haukutaan syyttä vain sen takia että kannattamattomat alueet saadaan samanlaisen yhteyden päähän - absurdia politiikkaa, kun päinvastoin syrjäseuduilta pitäisi karsia muitakin valtion kustantamia etuuksia. Ei jääräpäinen asuinpaikan valinta saisi tuottaa kohtuuttomia kustannuksia koko kansalle.
argh
Sonera osti aikoinaan ilmaa Saksasta hinnalla, jolla olisi voinut rakentaa valokuituyhteyden joka ainoaan Suomen talouteen kahteen kertaan. Eikä kukaan moittinut kalliiksi.
Kaikki on suhteellista
Nopean laajakaistaverkon rakentaminen syrjäseuduille maksaa satoja miljoonia euroja.

Eikö se jo sovittu, että syrjäseudut saavat halvalla nopeat 3g mokkulat ja voitaisiin sijoittaa nuo sadat miljoonat eurot kaupunkien vanhojen kupariverkkojen vaihtamiseen valokuituisiin.
kaupunkiin ne asiakkaat menneet on...
Mitä muuta keskustavetoiselta hallitukselta voisi odottaakkaan kuntavaalien alla?

Aika ilmeistä omien äänestäjien kosiskelua.

Kannattaisi varmaankin ainakin osa rahoista pistää kiinni asian tutkimiseen sen verran ettei rakennettava tekniikka ole vanhanaikaista jo käyttöönotettaessa kuten kävi digi-tv:n kanssa.

Esim. kuinka paljon voidaan nostaa nopeuksia @450-verkossa. Käsittääkseni sielläkään ei ole vielä käytössä lähellekkään täyden nopeudet.
Vesku
Sonera osti aikoinaan ilmaa Saksasta hinnalla, jolla olisi voinut rakentaa valokuituyhteyden joka ainoaan Suomen talouteen kahteen kertaan. Eikä kukaan moittinut kalliiksi.

Juuri näin! Jotenkin tuntuu tyhmältä lähteä vetämään kallista kuitua ynpäri Suomen metsiä. Varsinkin kun 2015 langattomat tekniikat ovat todennäköisesti kehittyneet paljon siitä, mitä ne nyt ovat.
lol
Sivut: 1 2 3 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Riso sylkäisee kasviöljyväriä 120 sivulle minuutissa

28.05.2007 Paperin käyttö kasvaa jatkuvasti. Sitä edistää myös uusi kasvisöljypohjainen tulostustekniikka, joka pystyy tulostamaan 120 täysväriarkkia minuutissa.


Kolme vuotta sitten

Intel: EU:n sakot eivät vaikuta osinkoihin tai investointeihin

28.05.2009 Maailman suurin siruvalmistaja Intel ei aio leikata osinkojaan tai vähentää investointejaan Euroopan unionin määräämien sakkojen takia.

.