Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Oman nimen googlauksesta voi tulla painajainen

Verkkojälki on viheliäisen vaikeaa peittää

Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

2.12.2008 11:00 Kerran nettiin pistetyn materiaalin kitkeminen on käytännössä mahdoton tehtävä. Kaikkea voi kuitenkin yrittää.

Mielipide, huutomerkki ja sitten entteriä. Klik.

Sisällön julkaiseminen netissä käy nykyään kädenkäänteessä.

Kuka tahansa voi perustaa blogin, kamerakännykän kuvat siirtyvät näppärästi julkisiin kuvagallerioihin. Suosikkikirjan pääsee arvostelemaan itse verkkokaupan sivuille.

Aina ei edes tarvitse tehdä itse mitään. Kaverin ottama valokuva voi lähteä kiertämään nettiä meeminä. 

Vaikeampaa on sen sijaan vetää takaisin sisältöjä, jotka on kerran julkaistu maailmanlaajuisessa tietoverkossa. 

Minä unohdan,
verkko ei

Useimmissa tapauksissa nettiin laitettuja sisältöjä on mahdotonta poistaa.

Raportti

Raportti-juttusarja näyttää ihmiset ykkösten ja nollien takana. Tilaa juttusarja RSS-syötteenä!

Suositulle keskustelupalstalle keskellä yötä postitettu viesti voi jäädä elämään omaa elämäänsä, vaikka kirjoittaja tulisi myöhemmin katumapäälle.

Ja vaikka keskustelupalstan ylläpidon saisi suostuteltua poistamaan viestin, tieto viestin sisältävän sivun olemassaolosta on saattanut tavoittaa jo Googlen ja muut hakukoneet.

Hakukoneet säilyttävät välimuisteissaan tietoa sivusta ainakin jonkin aikaa. Siten viesti voi pompata esiin, kun kollega etsii netistä tietoa kirjoittajan nimellä.

Googlen välimuistin ohella kopioita sivusta voi tallentua erinäisiin sivuarkistoihin, kuten Archive.orgin Wayback Machine -palveluun.

Mikään ei myöskään estä tavallista verkkokäyttäjää kopioimasta nettiin laitettuja sisältöjä.

Jos suomalaiseen verkkopalveluun ladattu nolo bilekuva kopioidaan Sri Lankassa sijaitsevalle palvelimelle, mahdollisuus kuvan poistamiseen karkaa kauemmaksi.

Yhteys
ylläpitäjään

Kiusallisten tietojen kitkeminen on vaikeaa. Maailmalla toimii jopa yksinomaan nettijälkien peittelyyn keskittyneitä yrityksiä.

Tuhoamisen sijaan tehokkainta onkin usein unohtaminen. Kun tuottaa itsestään riittävästi oikeaa informaatiota verkkoon, nolo viesti voi löytää lopulta tiensä hakutulosten häntäpäähän.

Verkkojäljen kitkemistä voi kuitenkin yrittää.

Jälkien peittäminen alkaa salapoliisityöllä. Aluksi kannattaa selvittää kuka omistaa sivun, jolla kiusallinen materiaali sijaitsee ja ottaa tähän tahoon yhteyttä.

Jos kyseessä on esimerkiksi yksityishenkilön blogi, kannattaa lähestyä aluksi tätä. Mikäli tämä ei onnistu, on seuraava lähestymiskohde kiusallista materiaalia majoittavan palvelimen omistaja.

Tämä ei tosin takaa mitään.

Elisan tuotejohtaja Panu Lehti kehottaa kääntymään aluksi poliisin puoleen tapauksissa, joissa yhtiön palvelimilla sijaitsevan materiaalin epäillään rikkovan tekijänoikeuksia tai täyttävän kunnianloukkauksen määritelmän.  

Vasta sen jälkeen, kun kiusallinen tieto on poistettu sivuilta tai sivun ylläpitäjän tavoittaminen on osoittautunut mahdottomaksi, kannattaa kääntyä hakukoneiden puoleen. Hakukonetta voi kehottaa päivittämään välimuistinsa kiusallisen tiedon sisältävän sivun osalta.

Googlella esimerkiksi on erityinen poistotyökalu. Sillä voi yrittää siistiä nettijälkiään, jos vaikka sattuu postittamaan vahingossa luottokorttinsa numeron nettiin.

Digitoday selvitti kuvitteellisten esimerkkien avulla, miten verkkojälkien kitkemisessä kannattaisi edetä.

Esimerkki 1: Valmistuin yliopistosta. Oppilaitokseni verkkosivuilta löytyy kuitenkin edelleen arvosanoja käymistäni kursseista. Iik! Miten saan kelvottomat numerot piiloon?

Kiusallisen kurssiarvosanan piilottaminen voi onnistua.

Helsingin yliopiston tietohallintopäällikkö Mika Kivilompolo kertoo yliopiston nykyisen käytännön sanovan, ettei yksittäisten kurssien arvosteluja tule julkaista netissä.

– Numero pitää ilmoittaa siten, ettei henkilö ole identifioitavissa.

Lekkeriksi heitetyn pro gradun hautaaminen on sen sijaan astetta vaikeampi juttu.

– Minulle tulleet yhteydenotot ovat lähinnä olleet sellaisia, että joku opiskelija on löytänyt lopputyönsä arvostelun tiedekuntaneuvoston pöytäkirjasta, Kivilompolo sanoo.

Tiedekuntien pöytäkirjat ovat kuitenkin lähtökohtaisesti julkisia. Siksi niiden poistaminen ei ole yksiselitteistä.

– Se on viime kädessä tiedekunnan päätös.

Kivilompolo saa joka vuosi noin viisi yhteydenottoa, joissa toivotaan tiettyjen tietojen poistamista. 

Esimerkki 2: OMG! Tuttuni otti valokuvan pikkujouluissa ja latasi sen yhteisösivusto IRC-Galleriaan omaksi kuvakseen. Näytän kuvassa dorkalta, mutta tuttavani ei suostu poistamaan sitä netistä. Voiko ylläpito hävittää kuvan, jos pyydän sitä?

IRC-Gallerian omistavan Sulake Dynamoidin viestintäjohtaja Matti Karin mukaan kuvan poistaminen onnistuu tekemällä siitä ilmianto palvelun ylläpidolle.

Gallerian sääntöjen mukaan kaikkien kuvassa esiintyvien henkilöiden tulee antaa suostumuksensa valokuvan julkaisuun.

Palvelu seuloo käyttäjien tekemiä ilmiantoja kymmenen täysipäiväisen ja viiden osa-aikaisen työntekijän voimin.

Vahinko saattaa olla kuitenkin jo tapahtunut.

– Vaikka kuva poistetaan IRC-Galleriasta, se ei välttämättä poistu internetistä, Kari sanoo.

Välimuistit ja muut palvelut tekevät käytännössä automaattisesti kopioita kaikista IRC-Galleriaan ladatuista kuvista.

– Kyllähän se niin on, että kun joku asia on julkisessa internetissä, se on siellä pysyvästi.

Karin mukaan yhä useampi kuitenkin ymmärtää vaaran. Asiattomien kuvien osuus kaikista IRC-Galleriaan ladattavista kuvista on tipahtanut kolmen vuoden aikana puoleen, viestintäjohtaja sanoo.

Esimerkki 3: Haukuin paikallisen harrastelijateatterin näytelmän Suomi24:ssa. Kenraaliharjoituksen perusteella. Yön pikkutunteina. Kännissä. Nyt nolottaa. Pelkään, että ohjaaja saa selville henkilöllisyyteni. Olisiko viestin poistaminen mitenkään mahdollista?

Suomi24:n vt. toimitusjohtaja Jussi Hallin mukaan viestin poistaminen käy helposti, jos käyttäjä on rekisteröitynyt palveluun. Viestin voi poistaa itse.

Jos yöllinen vuodatus on tehty ilman palveluun sisäänkirjautumista, tapaus on astetta kimurantimpi. 

Ylläpidon on vaikea varmistaa aukottomasti, että poistamista toivova henkilö ja viestin kirjoittaja ovat sama henkilö.

Hallin mukaan jokainen tapaus käsitellään erikseen.

– Jos viesti on asiaton tai sisältää sen tyyppisiä sisältöjä, jotka on määritelty ei-toivottaviksi meidän käyttöehdoissa, se saattaa olla poistettu jo ennen kuin poistopyyntö tulee.

Vaikeaksi puuha käy, jos kiusallinen viesti on suhteellisen asiallinen.

– Jos kyseessä on tavattoman luetun ja suositun ketjun aloitusviesti, voisin kuvitella, että kynnys poistamiseen on selvästi korkeampi kuin tapauksessa, jossa kyseessä on yksittäinen viesti.

Toivoa kuitenkin on.

– Jos paljastaa itsestään vahingossa kovin paljon tietoja, jotka voivat johtaa henkilön tunnistamiseen viestin takaa, viesti on ihan mahdollista saada poistetuksi, jos sitä asiallisesti ylläpidolta pyytää.

Jutun kirjoitti: Aleksi Moisio

Aleksi Moisio

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (7)

Huono 0
Kuka kirjoittaa koko nimellä?? Kurosta kommentoivat ihmetyttivät minua suuresti. Kyllä minäkin kommentoin sitä mutta en koko nimellä ja osoitteellani.
John Doe
Huono 2
Kyllä viestien kirjoittajat jäljitetään yleensä IP osoitteen avulla, eikä nimen perusteella. Väärällä nimellä kirjoittaminen on kuitenkin aika yleistä...
insinööri
Huono 4
Kannattaa käyttää ulkomailla olevaa proxya, jolloin jäljitys vaikene huomattavasti.
Joopa joo
Huono 1
Onpa kommentteja...
Hyvä juttu, täyttä asiaa ja käytännönläheiset esimerkkitapaukset!
JJ
Huono 1
Oikeus voi muuten määrätä verkkoviestien tunnistetiedot luovutettavaksi vain, jos viestin julkaisusta on kulunut enintään kolme kuukautta. Jos tekee poliisille rikosilmoituksen vaikkapa kunnianloukkauksesta, niin poliisi vetkuttelee esitutkinnan aloittamisessa kuusikin kuukautta, jolloin tunnistetietoja ei voi saada, paitsi jos olet poliitikko, virkamies tai sopiva julkkis.
anonyymi
Huono 1
Ja mitä, jollakulla on ongelmana että googlettamalla nimeä tulee ikäviä tuloksia? Googlettakaapa MINUN nimelläni, ja ensimmäinen osuma on mielipidesivustoni jonka poliisi on sensuroinut. Siis, sivu joka mahdollisesti antaa eteen sen kuuluistan tiedotteen että sivu on estetty lapsipornon takia! Siinäpä loistava ensivaikutelma sille joka selvittelee hakukoneella millainen mies oikein olen. Tämän ei tietysti voi katsoa loukkaavan kunniaani, sillä eihän itse tiedotteessa mainita nimeäni.

Mutta hei, te jotka mietitte netin siivoamista tämän jutun perusteella, tuntekaa Streisand-ilmiö. Mitä kovemmin koitatte jotain saada pois netistä, sitä laajemmalle se saattaa levitä. Jos materiaalia ei saada kerralla pois vaan sana lähtee kiertämään että sitä koitetaan poistaa, se on kohta sadassa uudessa paikassa levityksessä. Riskinä onkin, että valtavasti lisähuomiota kohdistuu juuri siihen mitä yritettiin saada pois...
Matti Nikki
Huono 1
Asiattomien kuvien osuus kaikista IRC-Galleriaan ladattavista kuvista on tipahtanut kolmen vuoden aikana puoleen, viestintäjohtaja sanoo.

Palvelua sen tarkemmin tuntematta, kuulostaa aikamoiselta roskalaatikolta jos nykyään kaikista palveluun ladattavista kuvista on asiattomia 50%. Ja aiemmin vieläkin enemmän.

Kuulostaa erittäin huolestuttavalta paikalta erityisesti vaikutuksille alttiille lapsille ja nuorille, jotka käsittääkseni palvelun kohderyhmä kuitenkin ovat, jos puolet palvelun materiaalista on 'asiatonta', tämähän kuitenkin sisältää myös epäsiveellisen, kansanryhmiä kiihottavan jne materiaalin..
Sähköjänis
Sivut: 1 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Matti Virtanen: Perlos ei estä irtisanomisuhkalaisia työllistymästä

04.02.2007 Perlos kiistää väitteet siitä, ettei se sallisi irtisanomisuhan alla olevia työntekijöitään työllistymästä. Toimitusjohtaja Matti Virtasen mukaan Perlos päinvastoin tukee uusia mahdollisuuksia työllistyä.


Kolme vuotta sitten

Tietovuotojen hurja vuosi tulossa

04.02.2009 Varomattomasta netinkäsittelystä aiheutuvat tietovuodot voivat tänä vuonna kaksinkertaistua. Varsinkin mobiilikansa saa olla erityisen varovainen, sanoo Viestintävirasto.

.