Lue uutinen mobiilisivustolla

Museoviraston digitointi ei tyydytä

Esimerkiksi tämä kuva nuotanvedosta on digitoitu Museoviraston hankkeessa.
Kuva: Museovirasto/T.H. Järvi

17.12.2008 16:02 Museoviraston kehittämistä käsitellyt seurantaryhmä hoputtaa historiallisten aineistojen digitoimista ja esittää myös koko viraston nimen muuttamista.

Seurantaryhmän esitykset keskittyvät Museoviraston toiminnan vaikuttavuuden parantamiseen, organisaation kehittämiseen ja toiminnan taloudellisuuden ja tuottavuuden parantamiseen.

Museoviraston kokoelmien digitointiasteen korostetaan olevan selvästi alle Suomen museokokoelmien keskimääräisen digitointiasteen.

Seurantaryhmän mielestä viraston tietojärjestelmien kehittämisen ja digitoinnin tulee tapahtua kokonaissuunnitelman pohjalta, ja erityisesti tulee panostaa aineistojen saatavuuden parantamiseen ja verkkojakelun kehittämiseen.

Rahaa on kaivattu

Digitoinnin hitaus on tiedostettu Museovirastossakin, ja syynä on ollut rahoituksen puuttuminen aikaisemmin, virastosta korostettiin lokakuussa. Nyt käynnissä on vanhojen valokuvien sähköistyshanke, joka saa arviolta poikkeuksellista potkua opetusministeriön myöntämästä noin 500 000 eurosta.

– Tämä on merkittävä avaus siinä mielessä, että tähän asti ei ole voitu tällaisella erillisrahoituksella tukea Museoviraston kokoelmien digitointia, vaan on tuettu koko museoalan yhteisiä hankkeita, raporttia laatimassa ollut ylitarkastaja Päivi Salonen opetusministeriöstä taustoittaa.

Omaa rahaa digitointiin

Seurantaryhmä linjaa raportissaan, että "Museoviraston kehittäminen tapahtuu voimassaolevien valtiontalouden kehysten puitteissa ottaen huomioon valtion tuottavuusohjelman asettamat tavoitteet".

Samalla raportissa kuitenkin toivotaan, että Museoviraston aineistojen digitointiin ja saatavuuden parantamiseen osoitettaisiin erillisrahoitusta osana Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen toteutusta vuosina 2008–2011.

Pääjohtajan tehtävä määräaikaiseksi

Museovirastolla on keskeinen kehittämisvastuu museoiden kokoelmahallinnan, digitoinnin ohjeistuksen, standardien ja toteutuksen ohjaajana sekä alan aineistojen saatavuuden ja pitkäaikaissäilyttämistä koskevien ratkaisujen rakentajana, seurantaryhmä toteaa.

Museoviraston nimeä esitetään muutettavaksi Suomen kulttuuriperintökeskukseksi, joka kuvaisi paremmin viraston laajaa tehtäväkenttää.

Seurantaryhmä esittää myös muun muassa, että kokoelmien ja tietoaineistojen saatavuuteen liittyvä asiantuntemus kootaan uuteen Tietopalvelu-osastoon.

Museot ja näyttelyt -tulosalue esitetään lakkautettavaksi. Museoviraston toimintayksikkönä toimisi Suomen kansallismuseo, johon kuuluvat Suomen kansallismuseo, Kulttuurien museo, Suomen merimuseo ja neljätoista muuta museota, kokoelma- ja tutkimusyksikkö sekä konservointilaitos.

Museoviraston sisäisen kehittämisen painopiste on toimintatapojen uudistamisessa. Pääjohtajan tehtävä tulisi muuttaa määräaikaiseksi, erityisistunto lakkauttaa ja sen tehtävät siirtää johtoryhmälle, seurantaryhmä katsoo.

Jatkoa Mykkäsen raportille

Opetusministeriön mukaan uudistustyön toteuttaminen ajoittuu Museoviraston ensi keväänä käynnistyvän toimitilahankkeen yhteyteen. Seurantaryhmän esitysten toteuttaminen ja jatkotyöstäminen on pääosin Museoviraston vastuulla.

Kehittämisehdotukset ovat jatkoa selvitysmies Jouni Mykkäsen raportille, joka luovutettiin kulttuuriministeri Stefan Wallinille toukokuussa 2007.

Tuomas Linnake
tuomas.linnake@digitoday.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Kommentit (2)

0

0

Taitaa pojjiilla vähän budjetit venyä. Nimittäinsä emme puhu mistään 25 kilotavun jpeg-kuvista vaan heti ensimmäinen aalto aiheuttaa noin petatavun massan aktiivisesti möyhittävää dataa. Eivät ymmärrä vielä mihin soppaan ovat lusikkansa tökkässeet, mutta ymmärtävät 2-4 vuoden päästä varmasti.

Meh

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 17.12.2008 17:23

1

0

Lainkaan aliarvioimatta Museoviraston taitoja on kerrottava, että tänä päivänä ei kuvia enää kannata skannata, sillä tarkka digikamera posauttaa kuvan sekunnissa.

Myös ulkomaisissa lähteissä on näkynyt kirjojen dokumentointiin laitteistoja, joissa hauraimmatkin raamatut avautuvat osittain, kuvataan ja käännetään sivua. Valaistuksen epätasaisuus, heijastukset ja geometriavirheet voidaan suurelta osalta korjata ohjelmallisesti.

Keskustelin aiheesta muutama vuosi sitten messuilla PRH:n (Patentti- ja rekisterihallitus) johtajan kanssa, sillä myös siellä on ongelmana ikivanhojen, niitattujen patenttinippujen dokumentointi elektroniseen muotoon.

Olisi järkevää, että Suomi tilaisi kertarysäyksellä isomman erän kunnollisia dokumentointilaitteistoja sen sijaan, että jokainen instanssi hieman mutu-pohjalla hankkii mitä-sattuu kalustoa.

Taisto Leinonen
(dokumentoinnissa mukana 1960-luvulta, jolloin TKK:n S-osasto sai ensimmäisen Xerox-kopiokoneen; nykyään kuvaa videota Canon HV30-videokameralla ja stillejä viidellä digikameralla)

Taisto Leinonen

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 18.12.2008 15:41

Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Kirjoita vastaus

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Saksalaisen teinitytön väitetään olleen kahdeksan vuotta orjana Bosniassa

• Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan
• Urhea kulkukoira seurasi pyöräilijöitä Kiinasta vuorten yli Tiibetiin
• En osallistu
• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen