höpö höpö ja kypärä päähän hiekkalaatikolle.

Kuinka moni lapsi / nuori / teini ylipäätään haluaa hyväksyä vanhempansa facebook-kaveriksi, jolloin tämä saa pääsyn näkemään koko profiilia? Jotain rajaa ja antakaa niille nuorillenne sentään jotain yksityisyyttä! Halvemmalla pääsee kun hankkii valvontakameran ja asentaa sen nuoren huoneeseen...

Höpö höpö.

Huomatkaahan, että kyseessä ei ole mikään kukkahattutädeille tarkoitettu "Facebook ja Internet on pahasta" -luentosarja, vaan nykyiseen sähköiseen yhteisökulttuuriin ja sen pariin opastavasta, vanhemmille suunnatusta tietopaketista. Yleensäkin useimmat nykynuorten vanhemmat ovat varttuneet lähinnä televisioiden staattisina kuluttajina, joten yhteisöllisyyteen ja aktiiviseen toimijuuteen perustuvat uudet sähköiset viestintä- ja yhteydenpitomuodot ovat heille kuin toinen maailma. Kurssi selkeästikin vain haluaa tarjota vanhemmille mahdollisuuden astua kyseiseen maailmaan ja riisua heidät turhista (negatiivisista) ennakkoluuloista, joita monilla heistä varmasti on.

Tarkoitus siis ei todellakaan ole saarnata uuden median pahuudesta, kuten jotkut tuntuvat uutisen tulkinneen - vaan nimenomaan riisua vanhemman sukupolven turhia ennakkoluuloja, saattaa heidät uuden median maailmaan ja niin sanotusti madaltaa kynnystä hyväksyä se positiivisena asiana.

Facebook on uskomattoman innovatiivinen työkalu tarkan, henkilökohtaisen informaation keräämiseen ihmisistä. Palvelussa on nytkin miljoonia profiileja, joista suurin osa on pelottavan tarkkoja. Määrä kasvaa koko ajan.

Kysyn sinulta, arvoisa Facebookin käyttäjä: antaisitko kaiken sen informaation, jonka olet Facebookille antanut, ilomielin myös esim. poliisille, sairaaloille, kirkolle, valtiollisille instituutioille, satunnaiselle kadulla vastaan tulevalle tyypille tai mahdollisesti vieraan maan viranomaiselle? Kannattaa myös huomata, että profiilissasi on myös sellaista informaatiota, jota et itsekään välttämättä tiedä itsestäsi (alitajuista käyttäytymistä).

Nuoriso on jo myynyt palvelulle sielunsa, mutta tottakai on hyödyllistä saada myös vanhempien ihmisten infot. Jos ei heitä kiinnosta kys. palvelu, niin sitten laitetaan kiinnostamaan, kuten Stanfordin lipasto tässä hyvin demonstroi.

Ja kaikki tämä informaatio annetaan vapaahtoisesti yksityisten ihmisten puolesta yritykselle nimeltä Facebook, joka voi tehdä ja tulee tekemään sillä ihan mitä haluaa. Tämän tietää ja ymmärtää jokainen, joka on lukenut Facebookin alkuperäiset käyttöehdot, jotka myöhemmin sitten muutettiin, kun niistä syntyi liian iso häslinki.

Kun ottaa huomioon, että huippuyliopistot tapaavat olla yritysmäisiä jo itsekin, minä mietin, paljonkohan Facebook mahtaa maksaa moisesta mainonnasta.