Lue uutinen mobiilisivustolla

Telekuuntelulupia myönnetään ylimalkaisin perustein

7.4.2009 07:05 Poliisi perustelee noin kolmanneksen myönnetyistä telekuuntelu- ja televalvontalupahakemuksia ylimalkaisesti. Asia ilmenee Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksesta.

Käräjäoikeudet myöntävät vuosittain poliisille ja tullille noin 2 500 lupaa telekuunteluun ja televalvontaan.  Lupahakemukset menevät lähes aina läpi ja usein ne myönnetään jopa samana päivänä.

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos (Optula) on arvioinut telepakkokeinojen oikeussuojajärjestelmää. (pdf)  Sen mukaan lupajärjestelmä toimii pääpiirteissään hyvin.

Tutkimuksessa pidettiin kuitenkin ongelmana päätösten perustelujen vaihtelevaa tasoa ja jälkikäteisilmoitusten puuttumista tai lykkäämistä osassa tapauksia.

Lupajärjestelmää täydentämään tarvitaan vielä sekä poliisin sisäistä että ulkopuolista valvontaa. Merkittävä osa valvontavastuusta kuuluu nykyisin Eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Suurin osa hakemuksista oli yksityiskohtaisesti perusteltuja, mutta vajaassa kolmasosassa hakemuksista epäilyn perusteisiin viitattiin yleisellä tasolla esimerkiksi viittaamalla poliisin tiedustelutietoihin tai yleisesti todistajien kertomaan. Pelkkä poliisin ilmoittama epäily, että tiettyä henkilöä on syytä epäillä rikoksesta, oli hakemuksen perusteena viidessä prosentissa tapauksista.

Eniten ylimalkaisia perusteluita käytettiin hakemuksissa, jotka näyttivät liittyvän huumausainerikollisuuteen. Niissä perustelut liittyivät usein huumausainerikollisuuden yleisluonteeseen pikemmin kuin tapauksen konkreettisiin seikkoihin.

Myöskin käräjäoikeuksien ratkaisujen perustelut arvioitiin osittain liian yleisiksi. Tähän on kiinnittänyt huomiota myös Eduskunnan oikeusasiamies.

Laki vaatii myös, että telepakkokeinon käytön lopettamisesta on ilmoitettava jälkikäteen sekä luvan myöntäneelle tuomioistuimelle että epäillylle. Ilmoitukset tuomioistuimelle pakkokeinon käytön lopettamisesta oli tehty melkein kaikissa tapauksissa kohtuullisessa ajassa. Ilmoituksen tarkoitus jäi kuitenkin jossain määrin epäselväksi.

Epäillylle oli ilmoitettu pakkokeinon käytöstä 78 prosentissa niistä tapauksista, joissa pakkokeino oli kohdistunut epäillyn liittymään.

Hoviin kannellaan
vain harvoin

Pakkokeinon kohteena ollut voi tehdä asiassa kantelun hovioikeuteen. Kanteluita ei ole käytännössä tehty juuri lainkaan. Yksi syy tähän voi olla se, että epäillylle ilmoittamisesta huolimatta tieto telepakkokeinon käytöstä ei välity epäillyn puolustajalle.

Eduskunnan oikeusasiamiehelle on tehty telepakkokeinoista kanteluja noin 20 vuosittain. Poliisin muuhun toimintaan kohdistuvien kantelujen määrä on ollut noin 600 vuodessa.

Tutkimuslaitoksen mukaan tuomioistuimen roolia voitaisiin vahvistaa jälkikäteisilmoitusten seurannassa. Jotta ilmoitukset voisivat aidosti täyttää oikeussuojatehtävänsä, käräjäoikeuksien tulisi järjestää seuranta, jossa seurattaisiin sekä ilmoitusten saapumista kohtuullisessa ajassa luvan päättymisen jälkeen että ilmoitusten sisältöä.

Sen jälkeen kun oikeuskansleri Jaakko Jonkka arvioi poliisin ja tullin sisäistä valvontaa kriittisesti vuonna 2004, sisäistä valvontaa on kaikilla hierarkiatasoilla kehitetty voimallisesti

Tutkimuksen aineistona olivat marraskuussa 2005 käräjäoikeuksissa vireille tulleet telepakkokeinoasiat, yhteensä 224 hakemusta, eli noin yhdeksän prosenttia koko vuoden aikana vireille tulleista pakkokeinoasioista.

Telekuuntelul vai  televalvonta

Telepakkokeinoja ovat telekuuntelu ja televalvonta. Telekuuntelun avulla selvitetään viestin, esimerkiksi puhelun tai sähköpostiviestin, sisältö ilman, että viestin asianosaiset ovat tietoisia siitä.

Televalvonta taas kohdistuu televiestin tunnistamistietoihin. Tyypillisimmin televalvonnalla selvitetään, kuka viestin on lähettänyt tai mistä ja milloin se on lähetetty. Myös tekninen kuuntelu, joka tarkoittaa kuuntelua teknisin välinein esimerkiksi mikrofonilla, lasketaan usein telepakkokeinoihin.

Telekuuntelu on tarkoitettu ainoastaan kaikkein vakavimpien rikosten tutkintaan, ja televalvonta ja tekninen kuuntelukin edellyttävät, että rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta.

Timo Poropudas
timo.poropudas@sanoma.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Accenture haluaa eroon entisistä nokialaisista

• Tällainen on Iron Sky -elokuva
• Ahmadinejad: Iran ilmoittaa "merkittävän" ydinvoimauutisen
• Seksuaalirikoksesta epäilty valmentaja löytyi kuolleena sellistä
• Acta on kansainvälinen väärennössopimus