Lue uutinen mobiilisivustolla

"Nykyinen tekijänoikeus on kehityksen este"

- On löydettävä yhteinen tie taitelijoiden työn korvaamiseksi ja samalla netin vapauden säilyttämiseksi, peräänkuuluttaa Lawrence Lessig

16.5.2009 21:09 - En ole tekijänoikeutta vastaan, totesi Lawrence Lessig, Creative Commonsin isä ja oikeustieteen professori Stanfordin yliopistossa Hampurin Trendipäivillä. - Mutta nykyisessä muodossaan se on kehityksen este.

Trendipäivien tämänkertaisena johtoajatuksena oli: Joka jakaa, voittaa.

- Sosiaalinen rikkaus ammentaa yhteisistä eduista, yhteisestä kommunikaatiosta, yhteisestä toiminnasta ja yhteisestä innovaatiosta, täsmensi johtoajatusta tapahtuman vetäjä viestinnän professori Peter Wippermann.

Informaation aikakaudella tämä rikkaus voi kasvaa vain kaikkien vapaasta pääsystä internetiin. Sen mahdollisuudet ovat kuitenkin vaarassa tapahtuman pääalustajan Lawrence Lessigin mukaan surkastua vanhentuneen lainsäädännön kuristuksessa.

- En suinkaan ole tekijänoikeutta vastaan, hän selvensi haastattelussaan Hamburger Abendblattille.  - Se on toki elinvälttämätön, mikäli haluamme, että  meillä on riippumattomia luovien ammattien harjoittajia.

Samalla hän totesi, että luovilla henkilöillä ei aina ennenkaan ole ollut täyttä kontrollia teoksiinsa ja siihen, minkälaisen korvauksen he ovat saaneet niistä.

- Vapaan ja säännellyn kulttuurin välillä on aina vallinnut tasapainotilanne , Lessig huomauttaa.

Euroopassa paljon keskusteltu ns. kulttuurisen flatraten malli - jossa tekijöille kartutetaan korvausrahastoa jokaiselta perittävin netinkäyttömaksuin - saa kiitosta Lawrence Lessigilta.

Varauksena vain: - Siitä huolimatta tarvitaan myös lisensiointimalleja, jotka olisivat sovitettavisssa yhteen yksittäisten maiden vielä erilaisten tekijänoikeuksien kanssa - niin kuin meidän kehittämämme Creative Commons-lisenssi.

Kulttuurinen flatrate on hänen mukaansa toteuttamiskelpoinen malli. - Tärkeää on: siinä ei yritetä rajoittaa netin käyttöä korvausten varmistamiseksi tekijöille, hän painotttaa.

Se on oikeansuuntainen ratkaisu: - Kun löydetään yhteinen tie taiteilijoiden työn korvaamiseksi ja samalla netin vapauden säilyttämiseksi, niin sieltä me löydämme kaipaamamme ratkaisun.

Ranskan malli on vastaavasti Lawrence Lessigin mukaan mieletön:

- Kun Ranska tukeutuu järjestelmääm, joka estää kansalaisia pääsemästä nettiin vain copyright-ongelman tähden, niin silloin minun silmissäni ollaan piittaamattomia oikeusjärjestelmän kehityksestä. Silloin Ranska ottaa digitaalisella aikakaudella aimoaskeleen takapakkia.

- Meidän on varmistettava amatöörikulttuurin vapaus hyödyntää erilaisia taidemuotoja, joiden kautta harrastajat oppivat ilmaisemaan myös jotain omaa, Lessig korostaa.

Esimerkkinä tästä ovat YouTubesta tutut remixit. Ne ovat olleet mediateollisuuden silmätikkuna jopa niin, että Lessigin niitä sisältäviä esitelmiä on ajettu pois verkosta.

Lessig totesi Trendipäivillä, että hänen juristikolleegansa ovat käyneet 10 vuotta sotaa Filesharingia, tiedostojen jakamista vastaan, saamatta aikaan muuta kuin kokonaisen sukupolven kriminalisoinnin.

- Lopettakaa nyt tämä sota, vetosi Lawrence Lessig kolleegoihinsa.

Jussi Tuormaa toimitus@digitoday.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Kommentit (41)

0

0

Oikein tervettä ajattelua. Ja kannattaa todella LUKEA mitä siinä sanotaan ennen kuin trollaa itsenä laidan yli. Hyvä lause: "Tärkeää on: siinä ei yritetä rajoittaa netin käyttöä korvausten varmistamiseksi tekijöille". Pitänee tutustua asiaan tarkemmin.

Philip D Kid

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 16.5.2009 21:38

60

11

Kerrankin jotain hyvää luettavaa ettei kaikki ole piraatteja vastaan. - Lopettakaa nyt tämä sota, vetosi Lawrence Lessig kolleegoihinsa. Noin kun ajattelis teosto mafiakin...

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 16.5.2009 22:06

61

11

Tekijänoikeudet eivät todellakaan ole ongelma, vaan tahot, jotka valvovat niiden omistajien oikeuksia.

Tee osto, kopi-osto

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 16.5.2009 22:13

73

8

Niin, Teoston 2008 vuosikeromuksesta käy ilmi, että heillä on likimain 20000 rekisteröitynyttä asiakasta. Näistä hieman alle 9000 sai korvauksia viime vuonna. näistä 6600 sai alle 1000 euroa. 1000-20000 euroa sai 2000 henkeä ja yli 20000 euroa 213 henkilöä.

Vastaavasti teostolla oli 100 työntekijää ja suorat henkilöstökulut olivat reilut 4,9 miljoonaa euroa. Eli n. 49000 per työntekijä, joka tekee 25 % työnantaja sivukuluilla jokaiselle keskimäärin 39000 euron brutto vuosipalkan. (Katrin palkka olnee yli 120000 euroa vuodessa, mutta mennään tässä keskiarvoilla.)

Tekijänoikeudet ovat hyvä bisnes. Teoston tapauksessa keskimääräistettynä puljun kaikki työntekijät saavat paremmat tulot tekijänoikeuksista kuin kukaan tekijä itse. On vain järkevää, että firm-köh- yhdistys pitää huolta omista saatavistaan ja mahdollisuuksistaan elää muiden kustannuksella. Parhaitenhan ja varmiitenhan tuottaa vero-tyyppiset maksut, joita kerätään kaikilta. Ei turhaan joudu kantamaan yrittäjäriskiä.

Nakki

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 16.5.2009 23:58

44

9

Olipa kerrankin asiallinen artikkeli

jacob

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 17.5.2009 1:08

19

11

Minun puolestani voidaan mennä sellaiseen malliin, jossa on useita kilpailevia teostoja, kunhan pidetään huolta siitä, että jokainen niistä toimii käyttöoikeuksien myöntämisen suhteen samanlaisella yhden luukun periaatteella kuin Teosto nykyään. Sellaista en hyväksy, että musiikin käyttö tulee yhtään nykyistä vaikeammaksi. Helpompaan suuntaan pitää mennä.

Tekijä ja käyttäjä

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 17.5.2009 1:50

27

15

Muusikot ovat vain törkeän ahneita ja tunkevat näppinsä myös toisten bisnesalueelle sekä ihmisten henkilökohtaisiin kommunikointivälineisiin.

Muusikoita tulee jatkossa rokottaa muuten tilanne vain pahenee.

Toimipaikkanne/yrityksenne oveen tämmöinen:

Hyvä MUUSIKKO tai muusikon perheenjäsen*1 Liikkeemme/palvelumme/Kauppamme veloittaa jokaiselta musiikin tuottajalta ovenkäyttömaksun ”tähän kohtuu iso summa*2” jonka voitte maksaa välittömästi sisään astuttuanne kassalle.

Laittomasta ovenkäytöstä tai maksun laiminlyönti johtaa ko. Henkilön kohdalta vuoden kestävään liikkeemme palveluiden käyttökieltoon. Sekä muun sisäänkäynnin tai ikkuna käyttämisestä

Tämän paperin kommentointi liikkeemme työntekijöille on kielletty ja asiasta keskustelu on kielletty.

*1 Sinut katsotaan muusikon perheenjäseneksi vaikka muusikko on kuollut jo 70v(ensivuonna 95 vuotta) sitten joten tarkista välittömästi isovanhempasi kytkökset musiikkiteollisuuteen.

*2 = noin 5 kertaa suurempi kuin keskivertoasiakkaalta saatu raha tämän verran Teosto kuppaa tallennusvälineistä mitä ostat yritykseesi.

Taksissa ei saa soittaa radiota asiakkaan läsnäolessa ilman että maksaa Teostolle vuosittaisen maksun. Sama maksu koskee myös kampaamoja, ravintoloita, rinneyrittäjiä .. kaikkia yrityksiä joiss asiakkaista.
Jos muutat MP3 muotoon maksat 0,57€/min Gramexille ja 0,20€/min Teostolle. Ja näihin vuosimaksut päälle. Riipun yrityksen koosta ja tarjontapalvelusta hinnat liikkuvat vuosittain 200-2000€ ja ylikin.

Kunnat maksavat musiikistaan asukasmäärän mukaan, hinta on n. 15 senttiä asukkaalta.

Jos vuokraa mökkiä missä on radio, TV, CD-soitin, tulee vuokraajan tilittää vuosittain teostolle tietty maksu.

Jos järjestää yhteislauluiltoja tai pitää karaokea, tulee siitä maksaa Teostolle (kuinkas muuten).

Teoston hinnasto laajenee jatkuvasti. Mukana on esimeriksi maksuja hirvipeijaisista, leikkikouluista, museoista ja itse asiassa ihan kaikesta mitä pystyt kuvittelemaan.

Eli tuo ovimaksu on itseasiassa ihan kohtuullinen.

epäreilu

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 17.5.2009 9:41

14

24

Vastaavasti teostolla oli 100 työntekijää ja suorat henkilöstökulut olivat reilut 4,9 miljoonaa euroa. Eli n. 49000 per työntekijä, joka tekee 25 % työnantaja sivukuluilla jokaiselle keskimäärin 39000 euron brutto vuosipalkan.

Et ole ainakaan yrittäjä jos tosiaan kuvittelet että sivukulut ovat vain 25%. Käytännössä kun otetaan huomioon lomaltapaluurahat ja muut pienet erät todellinen sivukuluprosentti on 35-40% vähän toimialasta riippuen.

Tekijänoikeusjärjestöjen ongelma on siinä, että suuri osa raportoinnista ja tilityksistä vaatii edelleen manuaalista työtä. Kaikki musiikki ei ole vielä tietokannoissa joten suureen osaan soittotapahtumista liittyy manuaalista selvittelytyötä - etenkin kun musiikin käyttäjät eivät osaa laatia raportteja kerralla oikein.

Jos Teoston tehokkuudesta halutaan puhua, olennaisinta on vertailla tekeekö jossain muussa maassa tekijänoikeusjärjestö työnsä pienemmillä kustannuksilla kuin Teosto. Näin ei ole. Teoston hallintomenot suhteessa välitettyjen palkkioiden määrään ovat Länsi-Euroopan pienimmät, noin 10%.

TimoH

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 17.5.2009 9:48

27

8

Erittäin asiallista tekstiä, toivottavasti tämä avaa edes joidenkin silmät. :)

Dragofix

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 17.5.2009 11:21

14

9

Vastaavasti teostolla oli 100 työntekijää ja suorat henkilöstökulut olivat reilut 4,9 miljoonaa euroa.

Tilinpäätöksen mukaan palkkakulut olivat 3,9 miljoonaa euroa. Tuo 4,9 miljoonaa sisältää myös palkkiot ja eläkekulut.

rmac

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 17.5.2009 12:14

Sivut: 1 2 3 4 5 Edellinen Seuraava

Kirjoita vastaus

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Soini lopettaa ruotsin puhumisen

• Krp: Tuhansien suomalaisten pankkikorttitiedot kopioitu
• Leijonilla tuskainen ilta Olympiastadionilla
• Amazonilta löytyi merkkejä kadonneesta sivilisaatiosta
• Viron pääministeri nostatti kiukkua huumeheitollaan