Lue uutinen mobiilisivustolla

Helsinki pimitti it-selvityksen: "Gartnerin malli"

Kuva: Taloussanomat/Lehtikuva

11.7.2012 16:30 Avointen ohjelmistojen käyttöä edistävä FSFE-säätiö on käärmeissään Helsingin kaupungin selvityksestä, jossa laskettiin avoimeen lähdekoodiin siirtymisen kustannuksia. Kustannusten suuruus yllätti FSFE:n. Kaupunki ei kuitenkaan suostu kertomaan, kuinka hinta laskettiin.

FSFE:n mielestä Helsingin kaupungin tulisi julkaista numerot ja muuttujat, jotka laskelman kaavaan laitettiin.

– Meidän ongelmamme on se, että emme voi mitenkään tutkia Helsingin laskelmaa. Tiedämme tästä raportista sen, että se on yhden asiantuntijan tekemä kaava. Tämä on aika heikko peruste kaupunginhallitukselle esitetylle laskelmalle, FSFE Suomen maakoordinaattori Otto Kekäläinen sanoo.

FSFE lähetti Helsingin kaupungille huhtikuussa tietopyynnön. Kaupunki kieltäytyi julkaisemasta laskelmassa käytettyjä lukuja.

Helsingin kaupunki vetoaa salauspäätöksessään siihen, että laskelma on liikesalaisuuden piirissä.

– Laskelma perustuu tutkimusyhtiö Gartnerin malliin. Gartnerin malli on liikesalaisuuden piirissä oleva asia, joten tietopyyntöön ei voitu sen takia suostua, Helsingin kaupungin tietotekniikkaosaston ICT-kehityspäällikkö Kari Miskala sanoo.

Helsingin omin voimin tekemä laskelma olisi todennäköisesti julkinen asiakirja muiden joukossa. Gartnerin liikesalaisuus kuitenkin johtaa siihen, että laskentatapoja ei voi antaa esimerkiksi kansalaisjärjestöjen arvioitavaksi.

– Kun kaikki tiedot eivät ole saatavilla, poliitikkojen on vaikea saada käsitystä kulujen muodostumisesta, kaupunginvaltuutettu Johanna Sumuvuori (vihr.) sanoo.

Selvitys OpenOfficen (nykyinen LibreOffice) käytöstä käynnistettiin vuonna 2010 Sumuvuoren tekemän valtuustoaloitteen pohjalta. Aloitetta kannatti yli 60 valtuutettua 85 kaupunginvaltuutetusta.  

Ryöpytystä saanut raportti
teilaa OpenOfficen

Kaupungin laskelman julkinen osuus (pdf) teilaa OpenOfficen tuomat säästöt täysin.

Seitsemän vuoden ajanjaksolle tehdyn laskelman mukaan OpenOfficeen siirtyminen maksaisi 74 prosenttia enemmän kuin Microsoft Office –tuotteiden käytön jatkaminen. Luku perustuu Helsingin kaupungin OpenOffice-kokeiluun, joka toteutettiin viime vuonna.

Hurjan luvun taustalla on osaltaan se, että tietotekniikkaosaston mukaan kaupunki ei voi kokonaan luopua Microsoftin Office -ohjelmistoista. Siksi laskelma sisältää OpenOfficen ja Microsoftin Office-tuotteiden rinnakkaiskäytön kuluja.

Kaupungin laskelma salailuineen saa FSFE:ltä runsaasti kylmää vettä niskaansa. FSFE:n analyysin mukaan laskelmien salaaminen estää vakavan keskustelun. Lisäksi koko raportissa ei ole edes tekijöiden nimiä.

Päättäjille annetun selvitysraportin perusteella kustannuslaskelmaan on ynnätty perusteellisesti erilaisia kustannuksia. Suorien kustannusten lisäksi laskelma sisältää myös ”käyttäjien oman työn lisääntymisestä ja tuottavuuden laskusta” koituvat kulut.

FSFE:n Kekäläinen huomauttaa, että OpenOffice-ohjelmien on myös todettu lisäävän työtehoa esimerkiksi oikeusministeriössä.

Oikeusministeriö aloitti avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön vuonna 2007. Lisäks avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin siirtyminen vähensi it-kuluja.

Topi Kanniainen
topi.kanniainen@sanoma.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (56)

Sivut: 1 2 3 4 5 6

EdellinenSeuraava

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Helsingillä on erikoinen MS-suhde. Suomen suurin työnantaja, mukana MS:n Early Adopter Programissa, EA-sopimuksen myötä ilmaiset Officet työntekijöille jne. Ei siis mikään ihme, etteivät vaihtoehdot kelpaa. Avoimen lähdekoodin vaihtoehdot tuntuvat olevan kirosana. Kaupunki, tai ainakin jotkut kaupungin hallinnossa, haluavat olla edelleen hyvää pataa MS:n kanssa.

Suhmurointia 11.7.2012 16:42

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Pelätäänkö kaupungin tietohallinnossa, että uudistus toisi lisää töitä? Microsoftin kalliiden ja monimutkaisten järjestelmien korvaaminen on IT-byrokraateille liian raskasta, vaikka rahaa säästyisi kuinka? Ok, valitaan sitten sellainen laskukaava, jolla edullinen avoin muuttuu kalliiksi.

Nimetön 11.7.2012 16:58

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

jotkut kaupungin hallinnossa, haluavat olla edelleen hyvää pataa MS:n kanssa.

Kukapa sitä nyt vapaaehtoisesti Levin "koulutuksista" ja konjakkipulloista haluaisi luopua.

easy money 11.7.2012 17:08

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Kaikki selvitykset ovat nykyisin rahantuhlausta, koska on näyttöä, ettei avoimet pärjää millään osa-alueella ja ovat järjestään tolkuttoman kalliita ylläpitää, saatika mitään jatkuvuutta kehityksestä ei takeita jne.

Office on defacto ja kilpailu tulisikin käydä eri toimittajien kesken. Lisäksi ulospäin näkyvät palvelut tulisi aina olla html5 standardin mukaisia (jossa myös muut, kuin MS voisi tulevaisuudessa pärjätä, kunhan saavat selaimensa ajantasalle).

Office 365 esimerkiksi saa jo monelta toimittajalta ja kilpailutus Elisan, Soneran ja ? kesken riittää aivan hyvin. Näin työllisyys pysyy suomessa toivon mukaan.

Windows hoitaa kaike 11.7.2012 17:40

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

MS:n poliitikoille ja virkamiehille antamat lahjat heti julkisuuteen! Eiköhän sieltä löydy niin monta MS-lahjuksia vastaanottanutta että heidät irtisanomalla säästetään samantien mukava summa.

Insinööri 11.7.2012 18:01

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Kaikki kaupungit, yritykset, järjestöt mitkä ovat siirtyneet avoimiin ohjelmiin ovat saaneet säästöjä. mm. Münchenin kaupunki, säästöt 3 miljoonaa euroa / 5 vuotta, Ranskan santarmiorganisaatio 7 miljoonaa euroa / vuosi, oikeusministeriö, säästöt 4,6 miljoonaa euroa kiinteissä kuluissa, 850 000 euroa ylläpidossa / vuosi.

Hyvin menee Helsinkiläiset. Maksatte todennäköisesti vähintään miljoona euroa ylimääräisiä veroja joka vuosi ihan vain siksi että yksi ihminen päätösportaikossa on...

evv 11.7.2012 18:04

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Miten tilaustyönä tehty raportti voi olla "liikesalaisuus"? Eri asia, jos "Gartnerin mallilla" olisi rakennettu jokin sovellus Helsingin kaupungin käyttöön - silloinhan se koodi olisi voinut olla "liikesalaisuus" - mutta ei silloinkaan sen perusteena käytetyt laskukaavat.

Kuulostaa nyt vahvasti siltä, että yritetään vain estää keskustelua asiasta, josta on jo päätös hyväveli-periaatteella tehty :/

Kyllä Helsingin kaupunki on varmaan ihan oikeasti saattanut tehdä niin huonon sopimuksen, että eivät ole tajunneet vaatia edes laskelmien tulosten julkisuutta. Koko laskelman tuloksesta kerrottiin vain yksi luku! Ymmärrän jotenkin sen, että laskukaava on salainen. Mutta että salataan se, mistä loppukustannukset edes muodostuvat. Olisi ne voinut edes jotenkin ryhmitellä. Esim. kummastakin vaihtoehdosta tyyliin
1. Ohjelmiston ostokustannukset
2. OO-ohjelmiston ylläpitokustannukset
3. Kulut MS:n ja OO:n samanaikaisesta ylläpidosta
4. Ohjelmiston aiheuttamat tuottavuusmuutokset käyttäjille
5. Muut kustannukset (mitä kaikkia tekijöitä mukana)

Jos olisi annettu edes nuo 5 lukua kummastakin yhteistuloksen lisäksi, olisi ollut 11 lukua käytettävissä, ja oltaisiin saatu edes jokin kuva siitä, missä kustannusten on oletettu syntyvän ja kustannuserojen muodostuvan.

Nyt raportissa lukee vain "74 %", eikä lukija voi mitenkään arvioida sitä, mistä erot ovat syntyneet, ja mistä ohjelmistojen kustannukset edes pääasiassa koostuvat.

Etenkin kaikissa elinkaarilaskelmissa, joita tuokin edustaa, on tärkeä tietää jotain lopputuloksen jakaumasta. Jos esim. kiinteistön elinkaaren kustannuksista vaikkapa 80 % muodostuu elinkaaren aikana, ja 20 % elinkaaren alussa, ja sitten vertaa kahta kiinteistöä vain vaikkapa 60 vuodelle laskettujen elinkaarikustannusten loppusummilla, ja kertoo toisen olevan 74 % suuremman, ei laskelman näkijä osaa arvata, mistä ero lopulta koostuu - ja kuinka todennäköistä tuo eron pysyminen ennustettuna on. Investointipäätöstä en ainakaan itse tekisi yksittäisen luvun perusteella, vaan vaatisin avaamaan tuon luvun taustoja vähintään esim. 5 keskeiseen ryhmään kustannuksia ja niiden eroja jakaen, jotta saisin käsityksen siitä, missä kohtaa laskelmaa olennaiset erot ovat syntyneet.

niin niin 11.7.2012 18:26

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Helsingin kaupunki tulee haastaa oikeuteen lainvastaisesta kilpailutuksesta (jos aiheesta tehtyä valitusta ei noteerata).

Tällöin Helsingin kaupungin on pakko todistaa tekemänsä päätöksen lainmukaisuus. Ja siihen ei todellakaan riitä ulkopuolisen firman "liikesalaisuuksilla" saivartelu...

Kypsä Arska 11.7.2012 18:35

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

tulisi aina olla html5 standardin

HTML5 ja standardi samassa lauseessa. LOL!

hajoo pois 11.7.2012 18:37

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Oisko MS:n päivämäärissä ollut joku bugi. PDF:ssä kerrotaan:

"Kaupunginvaltuusto
käsitteli asiaa ensimmäisen kerran 24.11.2012 ja uudelleen 11.5.2011."

Vai kulkeeko kello t 11.7.2012 18:51

Sivut: 1 2 3 4 5 6

EdellinenSeuraava

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kymmenen ynnä kolmetoista?
Syötä vastaus numeroina

Viesti
Vähimmäispituus 30 merkkiä

Nimimerkki
Käytä ainoastaan kirjaimia ja numeroita, välilyönnit eivät ole sallittuja.

Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.