Taloussanomat

USA:n ja EU:n uudessa nettisovussa on paljon pelissä

3.2.2016 20:20 Uutiskommentti: Yhdysvallat ja EU rustasivat viime hetkellä sopimuksen eurooppalaisten tietojen yksityisyydestä. Privacy Shield -niminen sopimus kuulostaa sanahelinältä, mutta on varsin tärkeä.

Edward Snowdenin paljastusten jälkeen muu maailma ei ole osannut luottaa siihen, että amerikkalaiset viranomaiset ja yhtiöt käsittelevät ei-amerikkalaisten tietoja luottamuksellisesti.

Eikä näin ole tapahtunutkaan. Amerikkalaisten tiedusteluviranomaisten massavalvonnalta ovat olleet suojassa vain Yhdysvaltain kansalaiset. Eurooppalaisia ja muita maailman asukkeja on saanut ottaa sähköiseen tarkkailuun ilman perusteita tai mitään erityisiä syitä, syyksi on riittänyt ei-amerikkalaisuus.

Massavalvonnalla tarkoitetaan sitä, että jokainen kuunteluasemien läpi kulkeva sähköposti luetaan ja pilvipalveluun päätynyt tiedosto ja lomakuva skannataan ja Skype-puhelu analysoidaan automaattisesti. Tämä on vastakohta puhelinkuuntelun kaltaiselle yhteen ihmiseen kohdistetulle valvonnalle.

Monelle massavalvonta ei ole ongelma. Valvontaa puolustellaan usein sillä, että rehellisillä ihmisillä ei ole mitään salattavaa. Salailun ja yksityisyyden välille ei pitäisi kuitenkaan laittaa yhtäläisyysmerkkejä, sillä rehellisetkin ihmiset tapaavat lukita oven vessaan mennessään.

"Minulla ei ole salattavaa" -argumenttia käyttävillä on naiivi oletus siitä, että valvoja on ystävällismielinen ja toimii oikein.

Päinvastaisia signaaleja on silti jo nähty. Donald Trump ehdotti joulukuussa osana presidentinvaalikampanjaansa internetin ainakin osittaista sulkemista nimitellen samalla sananvapauteen vetoajia hölmöiksi.

Vaikka Trumpista ei Yhdysvaltain presidenttiä tulisikaan, tämä kertoo kuitenkin jotain maassa vallitsevista asenteista ja siitä, että internet on halittavissa oleva ja omia tarpeita palvelemaan pakotettavissa oleva asia.

Ongelma eivät ole vain tiedusteluorganisaatiot. Googlekaan ei ole osoittanut sen kummoisempaa kunnioitusta eurooppalaista tietosuojaa kohtaan kuin NSA:kaan.

Kun EU-tuomioistuin määräsi Googlea "unohtamaan" eli poistamaan hakutuloksistaan ihmisiä yksityisyyden suojan nimissä, tämä tapahtui vain EU:n sisällä olevissa hakunäkymissä. Toisin sanoen google.comista saat näkyviin google.fi:stä (tai google.de:stä, google.se:stä...) piilotetut tiedot.

Tätä on vaikea tulkita muulla tavalla kuin päätöksestä viis veisaamisena.

Samalla tavalla Google marssittaa esiin palveluita, jotka yllättävät viranomaiset. Tällainen on esimerkiksi viimevuotinen ilmiö itsensä etsimisestä Google-kartalta – joka muun muassa mahdollisti lasten koulujen paikantamisen. Tuolloin tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio sanoi It-viikossa, että Googlen ja viranomaisten linkki ei toimi.

Euroopalla vähän valtaa

Yhdysvaltain kanssa sopimukseen pääseminen on yksiselitteisen hyvä asia. Toivottavasti Privacy Shield -sopimusta myös kunnioitetaan. Aivan kaikki eivät tähän jaksa luottaa.

Amerikkalaisia verkkoyhtiöitä ensimmäisten joukossa haastamassa ollut Max Schrems kommentoi Financial Timesille skeptisesti. Hänen mukaansa väistymässä olevan presidentti Obaman lupaukset eivät paljon paina, kun Yhdysvalloissa on massavalvonnan mahdollistava lainsäädäntö.

Varovaisia ovat myös EU-maiden tietosuojavaltuutetut. Nämä ottavat sopimukseen kantaa vasta loppukuusta.

On perusteltua kysyä, miten sopimusta edellyttävään tilanteeseen on päädytty.

Nykyinen digitaalinen maailma on yksinapainen. Amerikkalaiset hallitsevat pitkälti niin internetin rakenteita kuin kaikkia yleisesti käytössä olevia käyttöjärjestelmiä. Euroopalla ja muulla maailmalla on varsin vähän vaikutusvaltaa.

Silloin tällöin kysellään eurooppalaisen vaihtoehdon perään. Googlen, Applen ja Microsoftin ylivaltaa ei ole kukaan tosissaan voinut haastaa.

Toki siihenkin oli mahdollisuus. Nokia oli aikanaan omiin ohjelmistoihinsa turvautunut maailman suurin puhelinvalmistaja. Vaikka digitaalisten laitteiden valmistus on sittemmin siirtynyt Kiinaan, kaikki luottavat amerikkalaisiin ohjelmistoyhtiöihin.

Juuri siksi on syytä toivoa, että sopimus kaikille kelpaa ja se pitää.

Jutun kirjoitti: Henrik Kärkkäinen

Henrik Kärkkäinen

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (5)

Sivut: 1
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Jospa tämä viimein avaisi EU jäsenvaltioiden silmät ja oman infran rakentaminen alkaa aikuisten oikeasti.

VIRVE tms. olisi saatava koko EU-alueelle ja US liitoksiin tiukat hallinnat.
Anonyymi: Citizen 3.2.2016 20:35

Anonyymi
NSA toimii Yhdysvaltain lainsäädännön puitteissa (Foreign Intelligence Surveillance Act and Executive Order), eikä tämä sopimus ei muuta tiedustelupalvelujen toimivaltaa Yhdysvalloissa.

Taho (U.S. Department of Commerce) jonka pitäisi Yhdysvalloissa valvoa sopimusta ei omaa edes oikeuksia NSA:n valvomiseen ;)

Kaiken muun hyvän lisäksi NSA tai Yhdysvaltain johto ei ole edes tunnustanut julkisesti massatiedustelua. Tunnetuin lähde asialle on Yhdysvaltojen mielestä "rikollinen" Snowden.

Nettisopimus pitäisi hyväksyttää jokaisessa EU:n jäsenvaltiossa, saa nähdä meneekö heittämällä läpi joka paikassa. Voi olla hiljaista. Kriittisiä ääniä on tullut jo EU-parlamentistakin.
Anonyymi: TouhuaSeurannut 3.2.2016 22:33

Anonyymi
Siirtykää maksamaan käteisellä!
Tämä olisi ensimmäinen liike pois amerikkalaisesta seurannasta.
Anonyymi: Euroilla 4.2.2016 5:32

Rekisteröitynyt käyttäjä
"Juuri siksi on syytä toivoa, että sopimus kaikille kelpaa ja se pitää. "

Henrik, mikä sopimus ? Aiesopimus vai ? Sitähän tuo julkistettu asia oli. Antoi muutamia täkyjä, joiden ympärille se lopullisempi sopimus sitten - mahdollisesti - sävelletään.

Kyllä varmasti kaikki ict:n kanssa niin Suomessa kuin myös Euroopassa haluavat, että tiedot voivat siirtyä rapakon yli. Niin minä kuin sinä. Ja monet muut. Henkilökohtaisesti varmaankin sopeutuisin - pakon edessä - siihen, jos nyt julkistetun kaltainen toimintamalli tulee toimintaan. Eipä siinä paljoa ole eroa aiempaan. Mitä nyt hieman erilaisia kosmeettisia juttuja, joihin liittyy monia kysymysmerkkejä.

Mutta siinäpä se ongelma sitten onkin. Euroopan korkein oikeius (CJEU) oli ymmärtääkseni hyvin selvä perustellessaan Scremms -päätöksensä. Nyt sovituilla menettelytavoilla voi olla haasteellista täyttää noita CJEU:n huomioimia epäkohtia. Näin olen antanut itseni ymmärtää asiasta käydystä kansainvälisestä keskustelusta. Voin toki olla väärässä, mutta silloin kyllä vaarantuu myös näkemykseni eurooppatasoisesti oikeuslaitoksen ja poliittisen hallinnon riippumattomuudesta.

Toivotaan kuitenkin tosiaan, että tilanteeseen tulee ratkaisu. Kestävä sellainen. Onko se nyt julkistetun sopimuksen mukainen, mene ja tiedä. Jotkut ovat ymmärtääkseni ehdottaneet suurempaa reformia lätäkön molemmin puolin, olisiko se....
Rekisteröitynyt käyttäjä: yks_papparainen 4.2.2016 13:10

Anonyymi
Vaikka USA arttikkelin mukaan ja selvästi vastoin USA:n tahtoa on Internet osia alkanut sovitusti siirtyä yleiseen kansainväliseen hallintaan niin edelleen mm Albright säätiön suojista suoritetaan konsultti töitä, joita on näiden elinten vuosiraportoinneista hajautettu tavalla , joka on antanut aihetta epäillä tämän toiminnan tarkoituksellista piiloittelua.

Tässä touhussa on mukana todella järeää tykistöä mm Condoleezza "Condi" Rice , joka toimi 2004-09 USA:n kansallisena turvallisuus asiantuntijana .

Asiasta oli artikkeli ThREgisterissä muutama kuukausi sitten.

Toinen puoli tästä asiasta on sitten se, että USA on myös käytänössä luonut puitteet ja rahoittanut ns Ilmaista Internettiä ja sen hallintoa pyyteettömästi sanovat he ja sen pyyteettömyyden varjo puoliinhan artikkelissa on loppupuolella ansiokkaasti pureuduttu.
Anonyymi: Konesalimörkö 4.2.2016 14:38
Sivut: 1
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Uusimmat uutiset

Digiyesterday


2013

Kolme vuotta sitten

Apple puskee autoihin, mutta Siri ei ymmärrä

30.07.2013 Uusia Applen ohjelmistolla varustettuja autoja on tulossa markkinoille loppuvuonna. General Motors on jo hypännyt teknologiajätin kelkkaan, ja aasialaiset autojätit odottavat jonossa. Yhtiön nimeen vannovia kuluttajia uutinen voi innostaa, mutta epäilijöitä riittää.

.