Lue uutinen mobiilisivustolla

It-johtajat huutavat laadun perään

– Toiminta on globalisoitunut nopeasti. Liian nopea eteneminen on tuottanut myös laatuongelmia, pohtii Fortumin Jouni Keronen.
Kuva: Matti Björkman/Lehtikuva

21.12.2006 16:36 Fortumin Jouni Keronen ja muut suuryritysten tietohallintojohtajat toivovat it-toimittajilta parempaa laatua projekteihin. Halvemmat hinnat ja parempi yhteistyö nousevat myös it-johtajien toivelistalle.

UPM-Kymmenen Conrad Frede toivoo it-yrityksiltä ensimmäiseksi todella luotettavia palveluita.

– On äärimmäisen tärkeää, että ne toimitetaan. Olisi parempi luvata vähemmän.

It-hankkeiden laatu nousi kärkeen usean muunkin suomalaisen suuryrityksen tietohallintojohtajan toivelistalla. Fortumin Jouni Kerosen mukaan alalla on paljon hankkeita ja ylikuormaa, mikä näkyy toimitusten laadussa.

Metson Pauli Nuutisen mukaan it-toimittajilla on yhä useammin pulaa resursseista joko tarjousvaiheessa tai neuvotteluvaiheessa.

– Neuvottelut pitkittyvät, kun asiantuntijat toimivat useiden asiakkaiden kanssa. Projektit sen sijaan sanktioidaan niin, että niistä ei luisteta, hän jatkaa.

– Tarvitaan lisää ketteryyttä. Toimittajat ovat aktiivisia markkinoimaan itseään, mutta jos asiakas kysyy jotain, mikä ei sovi standarditoimituksiin, ketteryyttä kerätä sopiva paketti ei löydy, Nuutinen summaa yleisen näkemyksen.

It-toimittajat ovat siirtäneet työtä kaukomaille paikatakseen resurssipulaa ja alentaakseen kustannuksia. Tämäkään ei saa varauksetonta kiitosta yritysten tietohallintojohtajilta.

– Toiminta on globalisoitunut nopeasti. Tästä on saatu varmasti hyötyjäkin, mutta liian nopea eteneminen on tuottanut myös laatuongelmia, Fortumin Keronen sanoo.

Finnairin Kari Saarikosken mielestä esimerkiksi tekniikan kehittymisen ja intialaisen työvoiman käytön pitäisi näkyä hinnoissa.

– On hyvä kysymys, miten palvelutoimituskoneeseen saisi rakennetuksi kehitysnäkökulman myös laatumielessä.

– Tuntuu, että toimittajat omassa kustannuskurimuksessaan huonontavat laatua ja pitävät hyödyt itsellään, Saarikoski sanoo.

Ilmarisen Juhani Karjasilta myöntää kuitenkin, että on ehkä asiakkaidenkin vika, että kilpaillaan liikaa hinnalla.

Parantamisen varaa on vielä

Keskon Eero Vesterinen toivoo suomalaisten ja Suomessa toimivien it-yritysten menestyvän, mikä vahvistaisi ja monipuolistaisi it-palvelujen tarjontaa.

Vesterinen uskoo, että nykyisessä markkinassa ei Suomen mestaruus enää riitä. On oltava mestaritasoa maailmanluokassa.

It-toimittajien toiminnan tietohallintojohtajat arvioivat muuttuvan hitaasti. Muutoksiakin on jo nähty.

– Toiminta on muuttunut palveluiden standardoitumisen ja kilpailun kovenemisen ansiosta hyvään suuntaan asiakkaan kannalta. Asiakasfokus on lisääntynyt, mutta parantamisen varaa on vielä, Outokummun Juha Koljonen puolestaan toteaa.

– Palveluiden ostajana toivomme palvelutason parantumista ja yksikkökustannusten laskua. Kvalitatiivisella puolella odotamme asiakkaan liiketoimintaprosessien tuntemista ja kykyä joustaa asiakkaan toiveiden mukaan, Koljonen lisää.

– Hallittava kompetenssien kirjo merkitsee samaa valinnan vaikeutta kuin meilläkin. Ehkä toimittajien pitäisi erikoistua enemmän, Ilmarisen Karjasilta arvelee.

Finnairin Saarikoski taas toivoo, että toimittajat voisivat toimia keskenään paremmin yhtenä joukkueena.

– Toivon, että it-yritykset pystyvät osaltaan tuomaan mahdollisuuksia kehittää ja tehostaa toimintaamme. Myös kannibalisoiden omia palvelujaan.

– Toinen toive: Pidä mitä lupaat, sanoo Timo Auer TeliaSoneralta.

Budjetit suurimmaksi osaksi ennallaan

Tietohallintojohtajien toiveista heijastuvat kustannuspaineet, joiden alla he joutuvat elämään. Suurin osa haastatelluista johtajista sanoo it-budjetin pysyvän kutakuinkin ennallaan ensi vuonna.

Metsossa budjetti kasvaa jonkin verran, mutta Nuutinen muistuttaa, että niin teki kuluvankin vuoden budjetti. Kustannustehokkuuskampanjoilla saatiin kuitenkin enemmän alennusta kuin rahanmenoa.

Yritysten tietotekniikkahankkeissa näkyy niin toiminnan tehostaminen kuin webin entistä tehokkaampi hyväksikäyttö. Yritykset kehittävät myös omaa sähköistä infraansa.

Uutuuksia varovasti pukin konttiin

Tietohallintojohtajien työhön kuuluu myös seurata teknologian uusimpia virtauksia. Pukin konttiin johtajat ottavat uutuuksia kuitenkin varovaisesti.

– Olemme toteuttaneet yhteisiä palveluita Java-teknologialla, mutta meillä on paljon keskuskonepohjaista perinteisen maailman järjestelmäkantaa. Näiden järjestelmien elinkaaret ovat niin pitkiä, etten voi vastata siihen, mikä olisi kestävä ratkaisu niiden tilalle, Karjasilta sanoo.

– Tietoliikenne kehittyy edelleen huimaa vauhtia ja tuo uusia mahdollisuuksia sekä langattomuuden että kasvavan kapasiteetin myötä. Edullinen talletus- ja käsittelykapasiteetti mahdollistaa niin ikään uusia asioita. Tämä on erityisen tärkeää meillä vähittäiskaupassa, koska tapahtumamäärät ovat valtavia, Vesterinen sanoo.

UPM-Kymmenen Fredeä kiinnostaa kaikki tekniikka, joka parantaa käyttäjien mobiliteettia. Myös palveluorientoitunut arkkitehtuuri soa kiinnostaa, mutta Frede pitää sitä pitkän tähtäyksen projektina, vaikka kaikki lehdet ovatkin täynnä sitä.

Antti J. Lagus toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Haavoittunut naispoliisi leikattu jo kolmesti

• Vanhempien koulutustaustasta voi tulla koulujen rahoitusmittari
• Hyvinkään ampujaksi epäilty ei ollut armeijassa
• Mestarinyrkkeilijä löydettiin kuolleena kotoaan
• Ruotsalaispoliitikon kommentit Loreenin ulkomaalaisuudesta nostivat kohun